// Tämä peli on varattu Londonille ja Rebecca Hopelle. Peli voisi sijoittua vaikka klo 21:30 (?). :) //
London asteli gorillapuvun koristamana pitkin tanssisalia. Hän otti muutaman tanssiaskeleen ja käveli taas vähän eteenpäin. Hän heilutti käsiään edestakaisin musiikin tahtiin ja käveli jälleen kerran vähän eteenpäin. Pojalla oli outo olo. Hän tunsi samaan aikaan riemua, iloa, vapautta ja energiaa sekä surua, pettymystä, vihaa ja itsesääliä. Poika yritti kuitenkin unohtaa negatiiviset tuntemukset ja keskittyä kaikkeen hyvään. Itseasiassa hänen teki hieman mieli hassutella - ihan vain peittääkseen surun tunteen.
Gorillapuku oli ollut mitä mainioin keksintö kurpitsajuhlan ajaksi. Näin London pystyi ottamaan kontaktia vain niihin ihmisiin, joihin itse halusi. Gorillapuvun takaa poikaa oli nimittäin mahdoton tunnistaa.
Poika näki edessään pitkät, vaaleat hiukset omaavan kauniin tytön. Kyseinen tyttö oli pukeutunut melko mustanpuhuvasti; tuolla oli musta minihame, musta toppi sekä mustat ballerinat. Mustaa jästien noidanhattua lukuunottamatta tyttö ei ollut pukeunut lainkaan naamiaisteeman mukaisesti.
Londonin mielestä tyttö näytti todella hyvältä ja hän halusi ottaa kyseisen henkilön kohteekseen. Tyttö vaikutti huumorintajuiselta, joten varmasti tuokin ymmärtäisi pojan huumorin.
