Kirjoittaja Lucy Beckett » 18 Joulu 2017, 19:41
Lucy odottaa joulua innolla. Hän on jouluihminen ja pitää erityisen paljon joulun lämpimästä tunnelmasta ja yhdessäolosta rakkaiden ihmisten kanssa. Ja joulun tuoksut! Tänä vuonna Lucy odottaa joulua erityisen paljon, koska se on ensimmäinen joulu uudessa kodissa Camonin lähistöllä ja koko perhe on koolla.
Veljelleen Damianille Lucy on maustanut mustaa teetä kuivattamillaan persimoneilla ja hunajamelonilla. Sen lisäksi syksyn aikana opintoihinsa uponnut isoveli saa paksun muistikirjan, jonka jämäkät nahkakannet ovat syvän tummanvihreät, lähes mustat. Lucy värjäsi kesällä lankoja ja innostui syksyn mittaan neulomaan, joten Damianin pakettiin on sujautettu myös parista eri vihreästä ja ruskeasta neulotut villasukat. Damian tuskin kuitenkaan luopuisi parhaat päivänsä nähneistä ryynäysmaihareistaan, joten edes villasukat voivat olla uudet.
Isä Bill saa myös uudet villasukat, indigolla värjätyt, sekä kirjan Oksitanialainen onni, joka esittelee oksitaanin rikasta luontosanastoa kierrättämällä lukijaa perinteisissä yrtti- ja puutarhoissa. Äiti Christine saa oranssin, neulotun baskerin sekä kirjavan valikoiman Lucyn värjäämiä lankoja ja pähkinä-persimoniteetä.
Ystävilleen Tylypahkaan Lucy lähetti kirjeiden mukana yrttiteitä, sillä ne olivat kevyitä pöllöjen kantaa. Henrylle Lucy oli suunnitellut lähettävänsä teen lisäksi myös palan tekemäänsä hunaja-laventelisaippuaa, mutta tuli toisiin ajatuksiin. Henry saisi kirjeen ja teetä siinä missä hänen muutkin ystävänsä.
Lucy olisi mielellään jakanut lahjoja uusille ystävilleen uudessa koulussa, mutta valitettavasti sellaisia ei juuri ollut siunaantunut syksyn aikana. Kiitoksena madame Rousseaun ystävällisyydestä sairaalasiivessä Lucy käy livauttamassa Ruthin työpöydälle kukkaruukun, jonka mullasta törröttää kyltti: "Hei, olen keltahypykäs Gilbert! Uinun talvihorrostani, joten pidäthän minut viileässä ja pimeässä. Nähdään kevätauringon ensisäteissä!" Lucyn piirtäjänlahjat rajoittuvat pitkälti kasvipiirroksiin, joten kyltissä tekstin alla onkin piirrettynä nukkuva kukkasipuli yömyssyn kanssa. Ruukun viereen hän jättää myös pussillisen teetä, jonka kortissa lukee: "PS. Odotellessasi juo toki kuppi teetä!" Lucy toivoo, että kauniin keltaisin kukkasin varhain keväällä kukkivasta keltahypykkäästä on Ruthille iloa, sillä käytetäänhän sen sipulia nyrjähdysten ja venähdysten hoidossa ja lihasjumien laukaisemisessa.
On Lucyn onnistunut kuitenkin saada yksi ystävä. Syksyn mittaan jähmeästä ja vähäsanaisesta Ahanusta on tullut Lucylle erityisen tärkeä. He tapasivat sattumalta La Boîtessa ensimmäisenä viikonloppuna, ja sen jälkeen heidät on saattanutkin nähdä usein yhdessä kirjastossa, järvellä, kävelemässä koulun pihamailla... Vaikka Ahanu ei puheliain ystävä olekaan, saa hän kuitenkin Lucyssa viriämään lämpimiä ajatuksia, ja lämmin on Ahanun lahjakin: keltamataran juurella ruosteenpunaiseksi värjätystä langasta neulottu villainen kaulahuivi ja kynsikkäät ja pussillinen pähkinöitä.
Lucy Beckett (18): Englannista muuttanut, yrttitietoon uppoutunut serdaigle.