Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

Lukuvuoden 2017-18 asiat löytyvät arkistoituna täältä.

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Noah Andersson » 11 Marras 2017, 08:50

//Vaikuttaa järkevältä. Eli Aur seuraavaks!
Noah Andersson
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Aurora Smith » 11 Marras 2017, 19:07

//VIESTI EI SOVI NUORIMMILLE EIKÄ HERKEMMILLE SILLÄ SISÄLTÄÄ SOPIMATTOMAN SANAN!!!
Mulle sopii toi järjestys ja päätin olla nopea ja vastata heti//

Blondi käveli pojan luo, polvistui hänen eteensä ja sanoi ”Hei hun, eikö tuo ole jo vähän epätoivoista? Ymmärrän pelin idean, mutta eikö minun pitäisi suudella edes huoneen söpöintä poikaa? Ei pahalla siis.” Pari tyttöä tirskahti ja blondi nousi ylös, mutisi jotain, pörrötti pojan hiuksia ja lähti omalle paikalleen mutisten taas jotain. Hymyilin brunetelle ja loin sen jälkeen vihaisen mulkaisun blondiin. Hälinän rikkoi vahvarakenteinen punatukkainen poika. Tuo sanoi”No jos et tee tehtävää, niin tee totuus.” ”Mikä on sinun tyyppisi?” kysyi vieressäni istuva tumma hiuksinen poika. Blondi sanoi ”No pojan pitäisi mielellään olla minua pidempi. Vaaleat tai ihan tummat hiukset. Luonnonkiharat ovat goals. Silmien värillä ei sinänsä ole väliä, kunhan ne sopivat tämän kasvoihin. Luonteeltaan mukava, huumorintajuinen ja joustava. Joku sellainen ihminen, jonka kainaloon voi käpertyä lukemaan kirjoja tai päiväunille. Tyytyväisiä?”. Nyökkäsin vain. Ja muminan loputtua blondi pyöräytti pulloa.

Se osui vaalea hiuksiseen poikaan, joka ei ilmeisesti huomannut sitä sillä, joku poika tönäisi häntä ja sanoi "Hei, Nate se on sulle!". Tuo Nate vastasi hajamielisesti vilkaisten pulloa. Vieressäni istuva tumma tukkainen sanoi viitaten minuun "Pussaa tota lutkaa". Heti älyttyäni hänen tarkoittavan minua sanoin "Hei mä en suostu tähän". Se brunette poika, joka oli käskennyt sen blondin tytön pussata itseään sanoi katsoen minua hymyillen "Okei pussaa huoneen toisiks kauneinta tyttöä ja Aur on sit kaunein, joten et sitä". Hymyilin vain pojalle enkä ihmetellyt mistä hän tietää nimeni, samalla kun pari muuta tyttöä katsoi brunettea loukkaantuneena.
Aurora Smith
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Noah Andersson » 13 Marras 2017, 23:10

//Viesti sisältää saman tuhman sanan kuin edellinenkin! (Ja juma Nate, teet musta lopun...)

Olin uppoutunut syvälle nojatuoliin ajatusteni laukatessa. Huomautukseni yhteiskunnan epäkohdista oli herättänyt hieman hilpeyttä juhlijoiden joukossa. Ei sillä, että olisin pahastunut. Jotkut näistä ihmisistä saattaisivat miettiä asiaa myöhemmin. Siinä missä moni poika oli nauranut tai ainakin näyttänyt pöllähtäneeltä, minua hämmästytti tytöiltä saamani pahat katseet. En mikään bilehirmu ollut, joten yritin asettua heidän asemaansa ja tutkailla asiaa heidän perspektiivistään. Oliko tällaiset bileet heille paikka tuntea itsensä kauniiksi ja halutuksi? Jos niin oli, se teki minut hyvin surulliseksi. Niin surulliseksi, että teki mieli itkeä. Tjaa, olin vain humalassa.

Olin oman vuoroni jälkeen seurannut peliä vain sivusilmällä, eikä siinä ollut mielestäni tapahtunut mitään kovin mielenkiintoista. Pari ihmistä oli tehnyt... jotakin. En ollut kovin varma. Pysyin omassa nurkassani, kunnes yksi lausahduksista särähti korvaani. ”Pussaa tuota lutkaa.” Kyseessä oli sama brunette, joka oli yrittänyt saada minut suutelemaan itseään. Seurasin katseellani tämän sormen osoittamaa suuntaa pienikokoiseen blondiin, joka oli aikaisemmin irvistänyt minulle. Vaikka uskoin etten jakaisi arvojani hänen kanssaan enkä muutenkaan tulisi kummemmin toimeen kyseisen tytön kanssa, oli minusta raukkamaista kutsua häntä lutkaksi. Eihän ulkomuoto välttämättä sitäpaitsi kertoisi kaikkea. Mehän voisimme olla tutustuttuamme ylimpiä ystäviä.

Nousin hitaasti ylös. Osa huoneessa olevista ihmisistä hiljeni odottaen ilmeisesti minun pimahtamistani. En aikonut pimahtaa, vaan esittää asiani erittäin rauhallisesti. ”Tunnetko hänet? Henkilökohtaisesti?” Kysyin pojalta. Tämä pudisti hitaasti päätään. ”Sitä minäkin. Sinulla ei todellakaan ole oikeutta sanoa hänestä yhtään mitään. Sulje suusi ja keskity analysoimaan ihmisiä jotka tunnet.” Totesin rauhallisesti ja menin takaisin paikalleni. Vieressäni istuva tyttö heitti minulle ylävitosen ja katsoin poikaa ylpeästi hymyillen. Minua ei kummemmin kiinnostanut mitä nämä ihmiset ajattelivat minusta, tuskin heistä kukaan muistaisi minua aamulla.

”Hei mä en suostu tähän", blondi sanoi. Heitin hyväksyvän katseen tytön suuntaan. En itsekään mikään nunna ollut ja olinkin joskus pelannut paljonkin tämän kaltaisia pelejä minua vanhempien ”ystävieni” kanssa. Koko homma oli hauskaa ja harmitonta niin kauan kun asia pysyi salassa. Ja tietenkin niin kauan kunhan ei vaan saanut mitään tunteita pelaajia kohtaan.

"Okei pussaa huoneen toisiks kauneinta tyttöä ja Aur on sit kaunein, joten et sitä", poika totesi virnistäen. Oli ollut aika jolloin tuokin tehtävä olisi saanut minut kikattamaan muiden mukana. Mutta nyt tartuin vain inkivääriolutpulloon ja katsoin etäisesti kiinnostuneena kun poika tekisi valintansa.
Noah Andersson
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Alain Astier » 17 Marras 2017, 12:21

Seuraavaksi oli kuulemma Naten vuoro. Nate, Nate. Alain oli aika varma, että oli kuullut samanlaisen lempinimen aiemminkin joskus. Hämyiseen tunnelmaan virittyneessä huoneessa sitä vain oli niin vaikeaa ajatella liian paljon taaksepäin menneisyyteen, kun joka hetki halusi jotain uutta tapahtua. Kuten nytkin.

Alain kumartui äkisti taaksepäin, jottei olisi saanut nojatuolissa istuvan pullosta päähän. Toinen oli kai levitellyt käsiään ja huikannut jotain jollekin toiselle. Kuolinsyy: pullon uhri. Alain irvisti, varmisti liioitellusti päänsä olevan vielä ehjä ja paikoillaan ja kumartui sitten takaisin edemmäs, jalkojensa puoleen.

Nate oli valinnut tehtävän. Se osoittautuikin taas pian joksikin lastenkekkeritehtäväksi. Huonosti muotoiltua? Kyllä. Alain seurasi katseellaan miten aiemmin kielenkäytöstä huomauttanut pelaaja, tarttui tähänkin asiaan.

Tosin, analysoimisesta puheen ollen. Eikö se ollut pahimmillaan myös sitä, että muista vedettäisiin johtopäätöksiä? Alain sipaisi nenäänsä ja punnitsi hetken vaihtoehtojaan. Jo pariin otteeseen sanavalinnoista huomauttanut ei tainnut tähän uusi yritys, uusi muotoilu -kohtaan tarttua, joten ehkä Alain itse ottaisi tämän kunnian.

”Mutta hei, eikö sekin ole aika väärin. Siis antaa muiden yrittää päätellä tai tässä tapauksessa enemmänkin jo määritellä, että kokeeko itsensä tytöksi vai joksikin muuksi. Ulkonäöstä on huono vetää mitään johtopää -”, kokeiltiin onnea. Se taisi vain loppua hieman kesken.

”Aih.”

Kipu tuli ennen kuin edes ymmärsi, että mistä se oli tullut. Alain hieroi takaraivoaan ja pälyili, yhä hieman varuillaan ollen, ympärillensä. Hänhän oli tahtonut vain huomauttaa tästä asiasta. Ennen kaikkea ihan vain muodollisuuden vuoksi. Tässä tilassa ei ehkä kukaan sitä miksikään loukkaukseksi toivottavasti ottanut, mutta silti. Ajat muuttuvat ja ennen pitkään ollaan siirrytty kokonaan pois siitä binäärisestä sukupuolijaottelusta, joten miksei ottaa tämäkin muutos huomioon yleisen kielenkäytön ohella. Pilkunviilausta? Ehkäpä.

”Kiitti”, Alain vielä totesi ja asetellessaan jalkojaan hieman paremmin. Vasen jalkaterä oikean jalan alle, oikea vasemman. Pitäisi yrittää olla saamatta lisää kolhuja, vaikka pienimuotoisen kiusoittelun mahdollisuutta varmasti vastaisuudessa esiintyisikin.
Alain Astier
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Natrix Goldenrod » 22 Marras 2017, 22:21

Tehtävänanto tulikin aika epäkohteliaassa muodossa, joten näytin varmasti melko yllättyneeltä sen kuullessani. Epäkohtelias ilmaisu ei tosin kohdistunut minuun. Katsoin tyttöä, jota tummatukkainen poika osoitti. Olihan hän toki laittautuneen näköinen ja näin, mutta ei se minun mielestäni ollut mikään syy haukkua ketään. Varmaan se poika oli vain kateellinen, kun nätti blondi istui jonkun toisen sylissä eikä tämän. Mutta hetkinen, minunko siis käskettiin suudella..? Ajatus jäi kuitenkin kesken, sillä huomasin porukan katseiden kääntyvän toiseen suuntaan. Se aiemmin tehtävästä kieltäytynyt tyttö oli noussut seisomaan. Jälleen kerran sama tyyppi vastusti rohkeasti tällaista, noh, vääryys se varmaan oli. Ja nyt kun tyttö seisoi, huomasin että hänhän näytti aika kuumalta. Ja kenties jopa jollakin tapaa tutulta. Kummallista... En kuitenkaan muistanut missä olisin nähnyt hänet.

Auriksi kutsuttu tyttö ei kuulemma suostunut tähän, jolloin minun käskettiinkin suudella jotakuta toista. Öh, toisiksi kauneinta? Tai kauneinta siis, kunhan en ottaisi tätä äskeistä tyttöä mukaan lukuun. Katseeni käväisi vaistomaisesti siinä oikeudenpuolustaja-blondissa, mutta käänsin sen äkkiä muualle. Ei todellakaan... Sehän olisi pieni sosiaalinen itsemurha, jos yrittäisin suudella häntä! Saisin vain verbaalisesti kuonooni aivan niin kuin nuo aiemmat pojat. Mutta ketä sitten?

En ehtinyt miettiä sen enempää, kun joku puhui jälleen. Ja eikö tuo vain ollutkin se Alain? Etäinen kiusaantumisen tunne palasi mieleeni, kun muistin sitä viimekeväistä juttutuokiota hänen kanssaan. Mutta, äh... Siitä oli jo ikuisuus. Ei sillä ollut väliä. Ja Alain sitten taas puhui sukupuolijaottelua koskevasta vääryydestä. Minun oli myönnettävä, ainakin itselleni, että aloin pikkuhiljaa hämmentyä. Mitähän sitä pitäisi tehdä? Alain ei saanut kovin kivaa vastaanottoa vierustoveriltaan. Ja sitten katseet alkoivat taas kääntyä minuun, kärsimättöminä.
"Joo niin... Ei tämä nyt oikein.." Tämä ei ollut tosiaan ainakaan sellainen tilanne, jossa olisin tiennyt heti, kuinka miellyttää kaikkia.
"Onko täällä ketään öh... tytöksi itseään kokevaa, joka haluaisi suukon?"

Puolet porukasta räjähti nauramaan. Joku varsin miehekkään näköinen poika huusi "Joo minä!" selvästikin ihan vitsillä ja hirnui kovaäänisesti perään. Virnistin puolittain nolona puolittain itsekin huvittuneena. No sepä ei tosiaan ollut tullut suustani hirveän hyvin muotoiltuna ulos. Joltain kiharatukkaiselta tytöltä alkoi jo kärsivällisyys loppua. "Koska tämä oikein jatkuu? Sinä!" Hän osoitti minua. "Jos et kerran uskalla pussata ketään niin.. Juo tuo pullo tyhjäksi!" Katsoin kädessäni olevaa pulloa ja irvistin ihan vähän. Vai etten muka uskaltanut pussata, ei tässä nyt siitä ollut kyse. Mutta kun tilanne nyt oli mikä oli niin.. Enkä halunnut näyttää pelkurilta, sitä oli ollut tänään jo ihan tarpeeksi siinä himskatin kammokujassa.
"Selvä", totesin jopa hitusen närkästyneeseen sävyyn ja nostin pullon huulilleni.

Onneksi se ei ollut pahaa. Vähän poltti kurkkua juoda niin nopeasti, mutta sain kaiken alas. Heitin tyhjän muovipullon pois olkani yli. Pari tyttöä taputti ja yllättäen näin hyväksyviä katseita. Jaa? Nytkö sitten olin cool jätkä kun join vai? Kiva. Loistavaa. Huokaisin hiljaa itsekseni ja nojasin poskea kämmeneen. Minulla oli tästä kyllä vähän paha aavistus. Toivottavasti siitä litkusta nyt todella tulisi hyvä olo eikä huono. Minua ei olisi yhtään houkuttanut ajatus lähteä bileistä tukea tarviten kaikki raajat vetelinä, niin kuin se yksi onneton tupatoverini oli jo aiemmin tehnyt. Mutta ei kai tässä vielä mitään hätää ollut, kunhan en joisi enempää.
Olin ilmeisesti tehnyt osani tarpeeksi hyvin, ja pullo lähti jälleen pyörimään.
There are two sides to every pancake

Natrix Goldenrod, Cerfeur
+ Rain Savage
Natrix Goldenrod
Jatko-opiskelija
 
Viestit: 164
Liittynyt: 28 Maalis 2017, 16:16
Tupa: Cerfeur

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Aurora Smith » 27 Marras 2017, 19:03

Tuo sama blondi tyttö nousi ylös. Tuijotin mitä hän aikoo tehdä hiljaa, parin muunkin henkilön kanssa. ”Tunnetko hänet? Henkilökohtaisesti?” tuo kysyi pojalta. Poika pudisti hitaasti päätä ja pari tyttöä alkoi kikakattamaan, kikatus kuitenkin loppui kun vanhempi oppilas vilkaisi heitä. Aistin huoneessa jännityksen. ”Sitä minäkin. Sinulla ei todellakaan ole oikeutta sanoa hänestä yhtään mitään. Sulje suusi ja keskity analysoimaan ihmisiä jotka tunnet.” hymyilin blondille pienesti ja käänsin katseeni maahan, samaan aikaan kun poika, jonka sylissä istuin leikki hiuksillani ja tuijotti tuota blondia. Tyttö meni takaisin istumaan ja heitti luultavasti ystävänsä kanssa ylävitoset.

Tummatukkainen poika alkoi koetella onneaan sanomalla ”Mutta hei, eikö sekin ole aika väärin. Siis antaa muiden yrittää päätellä tai tässä tapauksessa enemmänkin jo määritellä, että kokeeko itsensä tytöksi vai joksikin muuksi. Ulkonäöstä on huono vetää mitään johtopää -”, mutta hänen vieressään istuva henkilö löi häntä takaraivolle ja tummatukkainen poika sanoi ”Aih.” ja katseli ympärilleen varautuneena. ”Kiitti”, tuo vielä sanoi laittaen jalkojaan paremmin. Poika jonka sylissä istuin tiputti minut hennosti maahan ja lähti jonnekkin.

"Joo niin... Ei tämä nyt oikein.." Blondi poika änkytti ja jatkoi "Onko täällä ketään öh... tytöksi itseään kokevaa, joka haluaisi suukon?" en räjähtänyt nauramaan kuten puolet porukasta, vaan hymyilin itsekseni ja pudistelin pojalle päätään. Eräs poika tai oikeastaan mies huusi "Joo minä!" ja nauroi perään. Punatukkaisen tytön, jolla on hiukset luonnostaan suurilla kiharoilla kärsivällisyys loppui ja tuo sanoi "Koska tämä oikein jatkuu? Sinä!" Tuo osoitti blondia poikaa, joka seisoi keskellä. "Jos et kerran uskalla pussata ketään niin.. Juo tuo pullo tyhjäksi!" . Poika katsoi pulloa, sanoi "Selvä" ja joi sen tyhjäksi, heittäen pullon sen jälkeen pois olkansa yli. Pullo lähti pyörimään taas, eikä se ehtinyt edes pysähtyä kun sain ensimmäisen kysymyksen "Onko toi aito" kysyi minua nuorempi tyttö joka istui lähelläni, tyttö tuijotti suoraan rannettani. Olin ihan varma, että kaikki tuijottivat minua ja hieroin vain rannettani miettien hetken mitä sanoisin. Vilkaisin pulloon joka osoitti sitä brunettea poikaa, joka antoi blondille tytölle sen pussaus tehtävän. "Umm..." Huoneessa oli kisallinen hiljaisuus ja suurin osa tuijotti luultavasti rannettani "Öhh.. On mutta en mä oo kuolonsyöjä, mä jouduin ottaa tän koska olin yhelle tyypille asioita velkaa ja tää oli sit hintana"
Aurora Smith
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Noah Andersson » 02 Joulu 2017, 23:45

Istuttuani takaisin paikalleni olin seurannut peliä paljon tarkemmin. Kuka tietäisi, jos siellä tapahtuisi jotain oikeasti kiinnostavaa. Oman puheenvuoroni jälkeen joku poika oli huomauttanut tehtävänantajaa sukupuolien määrittämisestä. Tuo asia ei ollut tullut mieleeni, mutta poika puhui asiaa. Ärsyynnyin kun näin, että poikaa lyötiin takaraivoon. Olin jo älähtämässä, mutta osasin sulkea suuni ajoissa. En tuntenut tämän koulun hierarkiaa, mutta vanhassa koulussani poikia oli hakattu vähemmästäkin kuin siitä, että tyttö puolusti häntä. Niin epäreilua kuin tuo olikin, tyydyin hymyilemään hyväksyvästi pojalle. Toivottavasti tämä ymmärtäisi eleeni oikein.

Tehtävän saanut poika (olisikohan Nate...?) meni lukkoon ja sopersi ”Onko täällä ketään öh... tytöksi itseään kokevaa, joka haluaisi suukon?" Huone rämähti nauruun. Naurahdin, mutten pilkatakseni häntä. Hänen lähestymistapansa oli hieman kömpelö, mutta arvostin suuresti sitä, että hän yritti. Hymyilin ja kohotin kädessäni olevaa pulloa tervehdykseksi. Jokin hänen ilmeissään ja kehonkielessään vaikutti kovin tutulta, mutten osannut yhdistää häntä mihinkään. Kuin olisin katsonut häntä maskiin näkemättä hänen oikeaa identiteettiään...

Otin hiukan pullostani, mutta kaduin päätöstäni heti. Litku oli yhtäaikaa makeaa ja hapanta sekä inhottavan lämmintä. Nielaisin ja laskin pullon sivupöydälle. Hyi. Absoluuttisen ällöttävää. En ymmärtänyt miksi ihmiset joivat huvin vuoksi. En tosin tiennyt miksi itsekään join edes tuon yhden pullollisen, joten kuka minä olin tuomitsemaan? Nostin jalkani nojatuolin käsinojalle ja käännyin katsomaan taas kerran pyörimään lähtenyttä pulloa.

Pullo ei ehtinyt edes pysähtyä ennen kuin pieni tyttö kysyi blondilta (olisikohan hänen nimensä Aurora...?) ”Onko toi aito?”. Minulla kesti hetki ymmärtää mitä tyttö tarkoitti. Auroran ranteessa loisti pääkallo, jonka suusta tuli käärme. Symboli näytti tutulta, mutten osannut yhdistää sitä mihinkään. Raivostuttavaa. Huoneessa vallitsi kiusallinen hiljaisuus. ”Um... Öhh.. On, mutta en mä oo kuolonsyöjä, mä jouduin ottaa tän koska olin yhelle tyypille asioita velkaa ja tää oli sit hintana", tyttö sopersi vähän säikähtäneen oloisena.

Kuolonsyöjät. Siksi symboli oli vaikuttanut niin tutulta. Läimäisin itseäni henkisesti. Noin suuri osa velhomaailman lähihistoriaa, ja minä unohdin? Varmaan tunnetuin radikaalijoukko sataan vuoteen, enkä minä muistanut heidän tunnustaan? Nate-niminen poikakin varmaan paljastuisi Captain Americaksi, enkä minä tunnistaisi häntä asun perusteella. Loistavaa. Kerrassaan loistavaa. Olen ilmeisesti saavuttanut tämänhetkisen pohjanoteeraukseni.

Se niljakas brunette, johon pullo oli oikeastaan osunut sivuutettiin täysin, ja pullo laitettiin jälleen pyörimään. Pullon kaula osui hieman tummempaan poikaan, joka oli aikaisemmin huomauttanut sukupuolineutraliteetistä. Parin ihmisen päässä minusta joku lausahti hieman venyttäen, ”Astier! Totuus vai tehtävä?” Huokaisin syvään. Ja taas mennään
Noah Andersson
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Alain Astier » 07 Joulu 2017, 16:39

Alain kuuli kyllä päätään hieroessaan, miten Nate vielä jatkoi tällä Alainin aloittamalla linjalla. Reaktiot olivatkin sen mukaiset. Jotkut olivat vain vähemmän kypsiä ja osasivat vetää tämänkin vitsiksi. Tosin, pitäisi ottaa konteksti huomioon ja tällainen mukava rento illanvietto kera pullon naukkailun ja tuttujen ei välttämättä ollut se paikka, jossa pitäisi puhua sukupuolien moninaisuudesta, kun puolet eivät enää huomisen puolella välttämättä edes muista omia sanomisiaan saatikka tämän illan vierustoverinsa nimeä.

Muisti pettää, ja näin taisi tehtävä myös muuttaa muotoaan. Alainin kulmakorvat kohosivat aavistuksen verran, kun Naten tehtävä muuttui suukkottelusta juomailuun. Näemmä mistään lumotusta pullonpyörityksestä ei ollut kyse tai muusta. Olisihan tällöin kai pitänyt tehdä jotain muuta kuin kuulla yhden heittävän toisenlaista tehtävää suoritettavaksi? Alain pörrötteli hiuksiaan katsoen alta kulmain muita ringissä istuvia. Nämä tuntuivat suhtautuvan asiaan ihan leppoisasti tai eivät ainakaan pitäneet meteliä tehtävän muuttumisesta.

Alain käänsi katseensa pullosta kuullessaan kysymyksen. Kyse oli aitoudesta. Pullo kylläkin vielä pyöro ja oli vasta hakemassa kohdettaan. Näemmä joillakin kyselyfiilis oli jäänyt päälle. Viime kerrathan kuin olivat vain olleet tehtäviä, vähemmän totuuksia, vaikka totuudethan olisivat ne kaikkein mukavimmat. Saisi tietää vähän enemmän ihmisestä ja tämän persoonasta.

Vaikka jonkinlaista mielihalua olikin olemassa, Alain ei kumartunut eteenpäin, jotta näkisi minkä aitoudesta oli puhe. Se ehkä selviäisi keskustelun edetessä, jos oli selvitäkseen. Hiukset, kynnet, ripset, vaatteet.. kaikenlaistahan sitä oli olemassa, minkä aitoutta voisi kyseenalaistaa.

Kuolonsyöjät mainittiin. Alain ei voinut mitään huokaisulle, joka karkasi hänen suustaan. Tällaisia veijareita oli näemmä täälläkin olemassa. Eikö heitä yhtään hävettänyt kerätä velat tatuointien muodossa? Okei, olihan se aika pysyvä ja varmasti ihan mielenkiintoinen hinta, ja henkilö tietäisi vastaisuudessa olla antautumatta uudestaan huonosti päättyvään diiliin sellaisen kanssa. Tosin, pään hierominen tuntui vain kiihdyttäneen ajatuksia. Miten ylipäätään tuollainen nuori oli päätynyt tekemisiin kuolonsyöjien kanssa? Tämä aihe oli kunnon ajatussampo, josta ei hevillä pois pääsisi. Sen Alain tiesi.

Alain hätkähti hereille ajatuksistaan jonkun huikatessa hänen nimeään. Pouffsouffle antoi oikean käden laskeutua syliinsä ja siristeli hitusen verran eteenpäin kumartuen silmiään nähdäkseen pullon suun. Kyllä vain. Se osoitti tähän suuntaan. Kumpikampi -kysymys tuli myös jo esitettyä. Alain nojautui hieman taaksepäin ja venytteli käsiään.

”Hmm, teillä olikin jo mukava tehtäväputki tuossa aiemmin, joten voisin myös ottaa totuuden. Päästään vähän suurempien kysymysten äärelle. Eli joo, totuus”, Alain jutusteli. Totta puhuakseen jalkoja hieman pakotti ja ennen pitkään niitäkin pitäisi oikaista, mutta ei kai minkään tehtävän muodossa. Tuntui vähän vain siltä, että sekin olisi hyvässä lykyssä ollut pussaustehtäväksi, eikä Alain halunnut varasta keneltäkään pusua, kun ei itse kerran ollut nyt tarvetta sellaiseen.

Tavallaan oli kylläkin käynyt jo selväksi, että tässä juomapelissä ei mitään tiukkoja sääntöjä ja seuraamuksia ollut, joten ei Alainin ihan puhtoisilla jauhoilla tarvinnut pelata. Voisi varmaan aika suhteellisen helposti päästä pälkähästä parin monitulkinnaisen totuuden tai tavanomaisen valheen kanssa.

”Kai teillä on sopivan kiperiä kysymyksiä tallella jossain?” Alain kysyi ja virnisti heti perään. Ei valehtelu tai tällainen pienihuijaaminen ihan uusinta uutta tälle nuorukaiselle ollut. Sitä paitsi, kuinkakohan moni tässä tilassa edes oikeasti pystyisi päättelemään ja arvioimaan väitteiden totuusarvoja. Ei varmaan kukaan ainakaan kovin helposti, Alain saattoi siis hyvinkin suoda itsellensä kasvoilla komeilevan virneen.
Alain Astier
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Rebecca Hope » 09 Joulu 2017, 17:13

//Heissan pääsisinkös minäkin mukaan vai olisiko silloin jo liikaa tyyppejä mukana? Jo se käy, Rebe voisi vaikka tupsahtaa juhliin hiukan myöhässä pitkän kestäneen laittautumisen takia tai jtn
EDIT: Lupa saatu//
Rebecca Hope
 

Re: Pullonpyöräytyksen päässä pimeydestä

ViestiKirjoittaja Rebecca Hope » 10 Joulu 2017, 00:50

//Viesti sisältää jälleen tuon samaisen sanan//

Halloweenjuhlista lähdettyäni painuin suoraa päätä Serdaiglen tupaan. Olin oikeasti kamalan väsynyt kaiken sen kauhukäytäväkokemuksen jälkeen. Meikkinikin oli varmaan aivan levinnyt, ja toinen sykeröistäni oli hajonnut siten, että se näytti vain saparolta. Näytin todellakin tyhmältä. Saavuin tuvan eteen ja sanoin salasanan. Sisään astuessani huomasin monia nuoria oppilaita, suunnilleen minun ikäisiäni, oleskeluhuoneessa. Melutaso ylitti jo varmaan kahdeksankymmentä desibeliä. Oikeasti, kaikki vain puhuivat ja huusivat toisilleen. Kuulin paljon puhetta halloweenbileiden jatkoista. Minun teki oikeasti mieli mennä, mutta olin aivan liian väsynyt.

Kävelin portaat ylös tyttöjen makuuhuoneeseen ja taapersin saman tien suihkuun napaten pyyhkeeni mukaan matkalta. Tein loput iltatoimet ja vaihdoin yöpukuni päälle. Harjasin hiukan kosteat hattaranpunaiset hiukseni ja viikkasin dinoasuni. Arvelin etten tarvitsisi sitä enää pitkään aikaan, joten laitoin sen matkalaukkuuni jonka työnsin sänkyni alle. Pujahdin peittoni alle ja painoin pääni tyynyyn. Ihme kyllä nukahdin heti, vaikka makuuhuoneessakin oli aika meluisaa.

Arvelisin että nukuin noin vartin, ennen kuin tunsin jonkun ravistavan minua. Mumisin unenpöpperöisenä ja käännyin kohti ravistajaa. Se oli yksi tupalaisistani, tyttö, jonka sänky sattui olemaan minun sänkyni vieressä. "Rebe, herää! Ai hyvä, heräsitkin. Tule, olemme jo ihan myöhässä niiltä jatkoilta!" tyttö virkkoi ja irrotti otteensa minun käsivarrestani. Nousin istumaan sängylläni ja katselin ympärilleni. Makuuhuone oli melkein tyhjä meitä lukuun ottamatta. Kaksi viimeistä tyttöä käveli juuri portaikkoon kikattaen. Toisella oli kädessä pullo, joka oli puolityhjä. Löin mielessäni kympistä vetoa, ettei tuo pullo sisältänyt mehua.

Heitin jalkani sänkyni reunan yli, ja nousin seisomaan. Minua alkoi heti pyörryttää. Olin noussut aivan liian nopeasti. Kun maailma lakkasi taas pyörimästä, katsahdin kohti herättäjääni. Tuolla oli päällä musta croptop ja tummansiniset farkut. "Rebee, meidän pitäisi mennä. Laita ittes valmiiks", tyttö sanoi. Nyökkäsin vähän. Kumma kyllä minua ei enää väsyttänyt melkein yhtään. Ne viidentoista minuutin torkut olivat tulleet tarpeeseen.

Vedin matkalaukkuni sänkyni alta ja kaivoin sieltä vaatteita. Nappasin liilaan vivahtavan vaaleanharmaan T-paidan ja vaaleansiniset puuvillakangasshortsit, joissa oli kiinni ommellut henkselit. Puin ne päälleni samaan aikaan kun ystäväni laittoi tummanviolettia huulipunaansa. Menin kylpyhuoneeseen peilin eteen ja laitoin meikkiä kevyesti, vain vähän peitepuikkoa tummien silmäänalusieni päälle, hiukan poskipunaa ja vaaleanrusehtavaa luomiväriä. Lyhensin hiukseni hiukan yli olkapäille yltäviksi ja annoin niille hiukan liilaan vivahtavaa sävyä. Ne olivat silti vaaleanpunaiset, mutta myös violetit. Vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus. Sidoin ne kahdelle saparolle korvieni alle. En käyttänyt meikkivoidetta, joten pisamani näkyivät yhä. Niitä oli rykelmä nenänvarrella ja myös poskilla, tosin niillä hiukan harvemmassa.

Kävelin takaisin makuuhuoneeseen, ja nappasin sänkyni päältä pienen vaaleanpunaisen kukkarolaukkuni, jonka sisäosaa oli laajennettu taikakeinoin. Nappasin taikasauvanikin varmuuden vuoksi, ja survoin sen laukkuun. Sitten lähdimme kaverini kanssa kävelemään kohti yhteistä oleskeluhuonetta.

Sinne päästyämme panin saman tien merkille kaksi asiaa: Siellä oli kova meteli, ja että kaverini oli lähtenyt jonnekkin. "Noh, ehkä hänen piti mennä vessaan. Kyllä hän minut löytää jos todella haluaa", ajattelin ja lähdin kävelemään syvemmälle ihmismassaan. Joka puolella oli humalassa olevia nuoria. Minulle tarjottiin paljon puolityhjiä alkoholipulloja, ja jonkun viidennenkymmenennen pullon kohdalla otin sen mitään kummempia ajattelematta. Sen jälkeen pulloja ei enää tultukkaan tarjoilemaan. Varmaan kaikki huomasivat jo, että omistin jo sellaisen, eivätkä siksi viitsineet tuhlata omia juomiaan antamalla niitä minulle. Huomasin pullon olevan avaamaton. Se oli täynnä jotain punaista litkua, enkä ollut varma mitä se oli. En viitsinyt vielä alkaa availemaan sitä. Kyllähän myöhemminkin ehtisi.

Korviini kantautui kaiken puheensorinan yli puhetta: "Hei, Nate se on sulle!" ja "Pussaa tuota lutkaa", olivat jotkut sanoneet. Ilmeisesti he pelasivat pullonpyöritystä tai muuta vastaavaa. Pian huomasinkin porukan, josta tuo oli kuulunut. Yksi tyttö oli noussut seisomaan ja puhui yhdelle mukana olevista pojista. Tuo oli ilmeisesti se sama poika joka oli haukkunut jotakuta. Huomasin joitain tuttuja naamoja. Aurin ja myös sen yhden pojan jonka olin tavannut joskus. En muistanut pojan nimeä, enkä oikeastaan sitäkään että olinko joskus kuullut pojan nimen. Huomasin poikaan osoittavan pullon ja päättelin että hänen nimensä oli se Nate. Tai ainakin se oli lempinimi jos ei ollut pojan oikea nimi. Päätin katsella vielä vähän aikaa peliä sivusta ennen mukaan liittymisen yrittämistä.

Joku kysyi Aurilta tytön kädessä olevasta tatuoinnista ja Aur vastasi sen olevan joku takaisinmaksu tai jotain. Pullo ei edes osoittanut Auria, vaan jotain toista poikaa jonka vuoro sivuutettiin aivan täysin. Saattoihan se olla hänelle onnikin, jos ei halunnut tulla valituksi. En kyllä oikein ymmärtänyt että miksi hän oli mukana jos asia oli niin. Mutta enhän minä voinut tuon ajatuksia tietää. Seuraavaksi pullo osoitti jotain uutta seurueen poikaa. Tuo vastasi haluavansa totuuden, sillä tehtäviä on ollut jo niin paljon. Joku huusi: "Oletko koskaan pussannut ketään?" Huutajan äänensävy oli pilkallinen, ja joku tyttö löi tätä käsivarteen. "Tuo on ihan huono, keksikää joku toinen!" tyttö huusi. "Heeii, saisinkos liittyä mukaan tähän teidän porukkaanne?" kysyin. Hetken aikaa moni oli hiljaa, jonka jälkeen tuo parempaa tehtävää vaatinut tyttö huusi: "Tottakai!" ja viittoi minua istumaan. Istahdin tytön viereen risti-istuntaan ja laskin pulloni syliini.
Viimeksi muokannut Rebecca Hope päivämäärä 16 Loka 2018, 23:11, muokattu yhteensä 2 kertaa
Rebecca Hope
 

EdellinenSeuraava

Paluu Lukuvuosi 2017-18

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron