//en kirjaudu nyt sisään, mutta sori, jos huomauttelen, mutta Châteaussa ei ole Luihuisia ;)//
Kaikki tulivat perässäni ovesta.
"Oletteko nähneet tumman ruskeaa taikasauvaa?", Ida kysyi yhden osaston oppilailta.
"EI IDA!!", kiljaisin samaan aikaan kuin Isab.
"Vai, onko sitä vauva kadottanut taikasauvan?, yksi minua paljon vanhempi Serpentard sanoi.
"Vauvojen ei kuulu taikoa, etkö tiedä?", toinen sanoi ivallisesti.
Jähmetyin Isabellen viereen. Ida oli liian rohkea. Kokosin itseni ja astuin askeleen eteenpäin.
"Hei, kuule! Jos sinä et olisi "vauvana" taikonut, et osaisi nytkään!", sanoin nousten vastarintaan.
"Niin juuri, sontapommi!", Ida sanoi ja astui viereeni.
Yllätyin huomattavasti hänen kielenkäyttöään, mutta eihän se minua ollenkaan haitannut.
Isompi oppilas nousi seisomaan. Hän oli varmaankin kaksi metrinen ja kavahdin askeleen taaksepäin. Sanoin silti uhmakkaasti:
"Kappas, sinuun on taiottu venytys kirous".
"Oletteko nähneet sitä sauvaa?", Ida kysyi.
"Ei, ipana! Häipykää!", seisomaan noussut poika sanoi hampaita kiristellen. Käännyimme lähtemään ja juuri ennenkuin ovi pamahti kiinni Ida vetäisi MINUN taskustani MINUN sauvani ja loitsi lepakonräkäherjan poikaan. Lähdimme juoksemaan käytävää eteenpäin ja huomasin kuinka Ida vilkaisi pari kertaa taakseen. Pojat eivät seuranneet meitä (onneksi) ja sain sauvani takaisin.
"Herjani ei onnistunut täydellisesti sauvallasi, mutta nyt se saattaa kestää pidempään", Ida sanoi tyytyväisesti. Jatkoimme seuraaviin osastoihin.
