Tämä oppitunti on tarkoitettu Taikakoulu Châteaun viidennen luokan oppilaille. Tunnille osallistumisesta jokainen 5. luokan oppilas saa 10 tupapistettä. Oppitunti pidetään perjantaina 1.11.2024, poikkeuksellisesti klo 20.00. Tunnille voi osallistua 2.9.2024-15.6.2025. Tunnin pitää taikaolentojen hoidon opettaja Mathéo Rivette.
Syysloma oli lomailtu ja Kurpitsajuhla vietetty, mutta kaikki hauska loppuu aikanaan, ja niin sekä opettajille että oppilaille koitti marraskuun ensimmäinen päivä ja paluu arkeen. Taikaolentojen hoidon professori Mathéo Rivette oli kuitenkin päättänyt järjestää viidesluokkalaisille hieman erilaisen - ja kenties Kurpitsajuhlan teemaan sopivasti aavemaisen – aloituksen syyslukukauden pimeämmälle puoliskolle. Hän oli ilmoittanut jo ennen lomaa, että perjantain oppitunti pidettäisiin poikkeuksellisesti vasta illalla kello 20. Toki jotkin oppilaista varmasti olivat käärmeissään professorin estäessä viikonloppuillan viettoa, mutta olisihan heillä koko lauantai aikaa olla pahanteossa.
Marraskuinen ilta oli viileä ja pimeä, eikä kuukaan valaissut iltaa. Mathéo odotti oppilaita tutuksi käyneeseen tapaan taikaolentojen aitauksen viereisellä nuotiopaikalla pukeutuneena mustaan villakangastakkiin. Oppilaiden saavuttua paikalle professori aloitti oppitunnin.
“Iltaa, ja pahoittelut, jos pilasin perjantai-illan suunnitelmanne, mutta mukavaa kuitenkin nähdä teidät taas loman jälkeen. Toivottavasti teillä on ollut mukava loma. Tänään meillä on aiheena kuutamollat. Jos joku teistä tietää jo jotain niistä, saatatte ihmetellä tätä ajankohtaa tunnille. Osaako kukaan arvata, miksi nyt on erikoinen aika tutkia kuutamollia?” Mathéo kysyi silmäillen oppilaita.
“Aivan, kuutamollat ovat hyvin arkoja, eivätkä juurikaan poistu pesästään, kuin täysikuun aikaan. Tänäänhän on uusikuu, joten voisi kuvitella olevan huonoin mahdollinen aika nähdä niitä. Olen kuitenkin viime päivien aikana löytänyt jälkiä siitä, että yksi metsän kuutamollista on mahdollisesti eksynyt laumastaan tai jopa loukkaantunut. Eksynyt yksinäinen kuutamolla on helppo saalis monille metsän pedoille, joten tänään yritämme löytään harhailijan. Nyt, kun taivaalla ei ole oikeaa kuuta kutsumassa kuutamollia, ajattelin, että luomme kuuilluusion, ja voimme sen avulla houkutella sen luoksemme”, Mathéo selitti. Hän nosti sauvansa ja loihti sanattomasti joukon yläpuolelle muutaman metrin korkeuteen täysikuuta muistuttavan hohtavan pallon.
“Olemme siis menossa metsään, ja näin pimeän aikaan siellä on oltava erityisen varovaisia, joten liikumme yhtenä ryhmänä. Luon myös ryhmämme ylle vaimennous-loitsun, jotta emme metelöi liikaa metsässä. Meteli voisi houkutella peräämme jotain, mitä emme toivo, tai säikyttää karkuun etsimämme kuutamollan.”
Suojattuaan itsensä ja oppilaat vaimennusloitsulla, Mathéo kehotti heitä seuraamaan ja lähti kävelemään pientä polkua pitkin metsään. Hänen aiemmin loihtimansa kuu seurasi joukkiota, kuin se olisi narun päässä oleva heliumpallo, jota Mathéo veti mukanaan.
“Pitäkää silmät ja korvat auki. Sanokaa heti, jos näette jossain liikettä, oli se kuutamolla tai jotain muuta. Samalla kun kävelemme, osaako joku kertoa miltä kuutamolla näyttää?” Mathéo kysyi.
Kun he olivat kävelleen parikymmentä minuuttia, Mathéo pysäytti joukon. Heitä seuraava kuu valaisi tarpeeksi, jotta he näkivät kävellä, mutta nyt hän lausui valois-loitsun ja osoitti sauvallaan kapeaksi käyneen polun vieressä maassa lojuvaa kasaa jätöksiä.
“Olemme nyt alueella, jossa olen nähnyt merkkejä eksyneestä kuutamollasta. Nämä jätökset ovat kuitenkin uusia, joten sen pitäisi olla yhä lähettyvillä”, Mathéo kertoi ja poikkesi polulta siihen suuntaan, jossa jätökset olivat olleet. Tämä osa metsästä oli tarpeeksi helppokulkuista, ettei polkua välttämättä tarvittu. “Kiinnostava asia kuutamollien jätöksistä on se, että jos niitä kerää ennen auringonnousua, ne ovat loistava lannoiste taikakasveille.”
Hetken kuluttua he saapuivat pienelle aukealle ja Mathéo pysäytti oppilaat jälleen. Aukean toisella laidalla lahon puunrungon takaa pitkotti kaksi suurta sinistä silmää, jotka tuijottivat kuuta aukion yllä. Olento kiersi rungon ja nilkutti lähemmäs. Se oli pitkäkaulainen ja väritykseltään harmaa, ja se aristi toista takajalkaansa. Se näytti huonokuntoiselta, mutta ilahtuneelta nähdessään kuun.
Mathéo otti taskustaan pussillisen kuutamollien ravinnoksi tarkoitettuja pellettejä ja tarjosi sitä oppilaille.
“Haluaako joku yrittää ruokkia sitä? Se on selvästi loukkaantunut, joten se voi olla tavallista ujompi, mutta kuutamollat eivät ole aggressiivisia, enkä usko sen säikähtäessäkään lähtevän enää kauas, koska meillä on kuu.”
Kun oppilaat olivat tehneet tuttavuutta kuutamollien kanssa ja ruokkineet sitä, Mathéo päätti, että oli aika lähteä takaisin linnaa kohti.
“Otan tämän kaverin mukaan, jotta voin katsoa tarkemmin sen jalkaa ja auttaa sitä parantumaan kunnolla. Se on luultavasti joutunut hodagin jahtaamaksi ja sen vuoksi loukkaantunut ja eksynyt laumastaan. Voimme sitten ensi oppitunnilla perehtyä kuutamollien hoitamiseen, kun se on paremmassa kunnossa.”
Mathéo otti repustaan suuren viltin ja kääri varovasti kuutamollan siihen ja nosti sitten syliinsä.
“No niin, lähdetään takaisin linnalle. Emme enää tarvitse kuuta, mutta pidetään se silti vielä valaisemaan tietä.”
Osallistumispisteet (10p) saadaksesi kommentoi tuntia hahmosi näkökulmasta. Voit kuvata hahmosi tekemisiä vapaamuotoisesti. Tekstin pituus ei vaikuta pisteiden määrään. Hahmo voi vastata tai olla vastaamatta opettajan kysymyksiin huolimatta siitä, onko joku muu hahmo jo vastannut niihin.
Saadaksesi lisäpisteitä läksyistä, vastaa alla oleviin kysymyksiin. Pisteitä on jaossa 1-5. Tekstin voi lähettää yksityisviestinä Mathéo Rivettelle, viimeistään 15.6.2025
1) Miten kuutamollat liittyvät peltokuvioihin, joita jästit ovat ihmetelleet? (2p)
2) Mistä ja mihin aikaan kuutamollien jätöksiä kannattaa kerätä? (2p)
3) Mihin kuutamollien esanssia (englanniksi essence of mooncalf) voi käyttää? (1p)
// En löytänyt sanalle hodag suomennosta, joten käytin englanninkielistä sanaa