Tapaamisia tanssisalissa

[Katrine Isabell Wall]

Sattumaa?" Heather kysyy. "Isoäiti sanoo, että tämän isoäiti on sanonut, että "sattumaa" ei ole. On vain kohtalo." Hän Pyyhkäisee huolettoman näköisenä hiuksiaan syrjään.

"Kiva asu, Rose", Marceau vaihtaa puheenaihetta. Hämmennyn ensin nimestä Rose ja tajuan sitten erehdykseni. Olen niin huono tutustumaan ihmisiin, että unohdan jatkuvasti käytöstavat, ja alan heti puhutella ihmisiä huolettomasti etunimellä. En vain voi kuvitella sanovani Forest ja Rose.

"Äh, sano vain Heather ja kiitos. Mitä olette puuhailleet?"

"Ei kai mitään erikoista, olemme olleet tässä minuutin", selitin Heatherille ja mieleeni muistuu Marceaun kysymys. "Marceau, olivatko jäähiiret niitä jotka saivat hampaat kalisemaan?"

[Marceau Forest]

Vaikka Marceau ja Katrine koettivat kuinka selittää, Heather ei uskonut, että asuvalintojen yhtenäisyys oli ollut sattumaa. Hänen isoäitinsä isoäiti oli kuulemma sanonut, että sattumaa ei ole olemassakaan - on vain kohtalo. Marceaun teki mieli nauraa, mutta malttoi mielensä. Hänen mielestään Heather oli hassu.

Onneksi puheenaihe saatiin kuitenkin vaihdettua. Kun Marceau kehui uuden tytön asua, pyysi tuo kutsumaan itseään etunimellä, eli Heather. Lisäksi tuo kysyi, mitä kaksikko oli puuhaillut juhlien aikana.

"Ei kai mitään erikoista, olemme olleet tässä minuutin. Marceau, olivatko jäähiiret niitä jotka saivat hampaat kalisemaan?"

Katrine vastasi kysymykseen ja kääntyi sitten taas Marceaun puoleen. Mukavaa, että tuo oli muistanut, mistä he olivat jutelleet vielä hetki sitten. Ajatus jäähiiristä oli edelleenkin hyvin outo. Poika oli jo oppinut, että taikamaailmassa kaikki oli erilaista, mutta silti hän sai yllättyä lähes joka päivä.

"Juuri niitä. Ne olivat aika pelottavia. Olen nimittäin tottunut vain karkkimatoihin ja Mars-patukoihin", Marceau vastasi Katrinelle ja käänsi sitten huomionsa vielä Heatherin puoleen, "Olen käynyt tänään tanssimassa", poika vastasi lyhyesti uuden tytön esittämään kysymykseen. Pojan itsevarmuus alkoi kohota ja tuntui, että näiden tyttöjen kanssa oli rentoa ja helppo puhua.

[Heather Rose]

Kuuntelin hiljaa vieressä, kuinka Marceau ja Katrine vaihtoivat pari sanaa jäähiiristä. Itse en ollut kuullutkaan moisesta ja ensimmäisenä mieleeni pompahti kylmiön porukoilla kylmyyteen menehtynyt hiiri, jota pikkususkoni oli säikähtänyt kovastikin.

"Olen käynyt tanssimassa", Marceau vastasi edelliseen kysymykseeni.
Sanan 'tanssi' mainittaessa jalkojani alkoi innostavasti kuumottamaan, aivan kuin ne olisivat saman tien halunneet tanssia. Olin kuitenkin pyörähdellyt jo ihan tarpeeksi hetkeen aikaan ja esitinkin ivallisen kysymyksen: "Katrinen kanssa, vai?"

En halunnut vaikuttaa ilkeältä. Pientä pelleilyä se vain oli. Pelleilystä puheen ollen sormeni hapuilivat vaistomaisesti kumista kukkaa rinnassani ja ennen kuin huomasinkaan, suihkautinkin vesiryöpyn suoraan seuralaisteni kasvoille.

[Katrine Isabell Wall]

"Juuri niitä. Ne olivat aika pelottavia. Olen nimittäin tottunut vain karkkimatoihin ja Mars-patukoihin", Marceau vastaa. "Olen käynyt tänään tanssimassa", hän kuittaa vielä Heatherille. Pelottavia? Karkkimatoja ja Mars-patukoita? En haluaisi olla epäkohtelias, mutta haluaisin kovasti tietää, onko Marceau jästisyntyinen. Jään kuitenkin miettimään liian pitkäksi aikaa, onko asian kysyminen soveliasta, että Heather ehtii taas aloittaa puhumisen.

"Katrinen kanssa, vai?" Joudun hetken muistelmaan, mistä olimme puhuneet, muusta kuin jäähiiristä, kunnes muistan Marceaun sanat.

Ennen kuin kerkeän vastaamaan, jokin kastelee minut, ja kiljahdan. Kiljahdus alkaa hävettää minua heti, miksi olen niin säikky? Tarkistan vaatteeni, jotka näyttävät säilyneen melko kuivina, sitten etsin katseellani vesisuihkun lähdettä, eikä minun kauaa tarvitse ympärilleni katsella. Heatherin rinnassa nimittäin komeilee aikaisemmin minulta huomaamatta jäänyt kuminen kukka, jollaisia olen nähnyt jästejen pilapuodeissa, ja niiden tarkoitus on suihkuttaa vettä muiden päälle. En tiedä, pitäisikö minun nauraa vai ei. Minua alkaa kuitenkin naurattaa, ja kikatan kuivatessani kasvojani kädellä.

"Heather, ei, sanoin jo meidän tutustuneen pari minuuttia sitten!" Vastaan nauraen Heatherille. Minulla ei ole varmaan ikinä ollut näin hauskaa juhlissa.

[Marceau Forest]

Kuin yllättäen, Heather keksi lisää ivailevaa viljailua Marceaun kommenttiin. Tuo kysyi, oliko Marceau kenties tanssinut Katrinen kanssa. Pojan teki mieli pyöräyttää silmiään ja vastata jotain nasevaa takaisin tytölle, mutta koska pojalla oli niin huonot puhujan lahjat, sai hän unohtaa toiveensa. Sen sijaan hän tunsi jotain märkää naamallaan.

Vaistomaisesti poika käänsi katseensa ylöspäin etsien lähdettä, josta vesi oli tullut. Katto ei vuotanut, eikä räyhähenki M. Tricheä näkynyt missään, joten veden oli täytynyt tulla jostain muualta. Pian kuitenkin poika tajusi, että syyllinen oli ollut Heather - kukapa muukaan. Tällä oli rinnassaan kukka, jota painamalla se suihkautti annoksen vettä eteensä, uhrien päälle. Tällä kertaa uhreina olivat olleet Marceau ja Katrine. Poika yhtyi Katrinen mukaan nauruun. Temppu oli ollut vain ja ainoastaan hauska, eikä poikaa haitannut, vaikka hänen uusi Peter Pan -asu oli hieman kastunut. Päin vastoin, vesi vain viilensi mukavasti oloa.

"Heather, ei, sanoin jo meidän tutustuneen pari minuuttia sitten!"

Katrine vastasi nauraen Heatherille. Tuntui, ettei tuolle tytölle meinannut millään mennä jakeluun, että kaksikko oli juuri tavannut ja että he olivat vain ja ainoastaan kavereita. Myös Marceau otti tytön jutut vitsillä, mutta päätti kuitenkin kertoa asian todellisen laidan.

"Niinpä! Sitä paitsi minä tanssin yhden Mathildan kanssa, hänkin on ensiluokkalainen. Olen kyllä vähän huono tanssimaan."

Marceau kertoi tönkösti. Hän ei oikein osannut viedä keskustelua eteenpäin. Pääasia kuitenkin, että hänellä oli edes jotain sanottavaa. Heather kuitenkin sanoisi kaikkea hänenkin edestään.

[Heather Rose]

"Vesisuihkaus- kuin viilennys Tropiclandiassa! Kävin isäni kanssa siellä, kun hän pyysi minua katsomaan uutta työpaikkansa Suomessa. Tiedättekö sen tunteen kun saapuu suurin odotuksin siivouskomerolle? Siivouskomerolle! Voitteko kuvitella?" kikatin.

Katrine pyyhki kostuneita kasvojaan kädellään ja kikatti myös selittäen miten hän tutustui Marceauhun- pari minuuttia sitten...
Marceaukin nauroi. Nauru sai minut hymyilemään ja hymy levisi korviin asti. Oli ihanaa saada toiset nauramaan ja halusin jatkaa vielä.
"Hmm", mietin ja kävin mielessäni läpi kaikki tietämäni vitsit ja kepposet. Niitä tuli ja meni, mutta yksikään ei tuntunut sopivalta.

"Niinpä! Sitä paitsi minä tanssin yhden Mathildan kanssa, hänkin on ensiluokkalainen. Olen kyllä vähän huono tanssimaan."

"Vai huono tanssimaan?..." päähäni pälkähti yhtäkkiä idea. Kasvoilleni levisi mairea hymy. Nostin oikean käteni etusormen ilmaan ja julistin: "Tanssikilpailu!"

[Katrine Isabell Wall]

Nauramme vielä jonkin aikaa, ja Heather alkaa kertoa isänsä työpaikasta siivouskomerossa. Rauhoitumme hiukan.

"Niinpä! Sitä paitsi minä tanssin yhden Mathildan kanssa, hänkin on ensiluokkalainen. Olen kyllä vähän huono tanssimaan", Marceau vahvistaa vielä puheitani.

"Vai huono tanssimaan?" Heather näyttää hieman pelottavalta miettiessään selvästi jotakin. Hän hymyilee juuri sellaista hymyä, joka saa minut aavistamaan pahaa. Mitä tytöllä oikein liikkuu mielessä? Onneksi hän ei kuitenkaan jätä sitä arvoitukseksi, vaan julistaa etusormi pystyssä: "Tanssikilpailu!"

"En minä osaa tanssia!" parahdan, vaikka tiedän sen turhaksi. Juuri Marceaun samankaltaisesta huomautuksesta hän idean saikin. Toivon, ettei Heather tarkoittanut sitä vakavissaan, vaan pelkkänä vitsinä, sillä en ole ikinä tanssinut. En minkäänlaista tanssia. Kuitenkin Heather näyttää narrinasussaan ja värikkäässä hiuspehkossaan olavan aivan tosissaan. En haluaisi suututtaa ystävääni, mutta en myöskään tanssia.

[Marceau Forest]

Seuraavaksi Heather kertoi jotain vesisuihkauksesta, Tropiclandiasta, Suomesta ja siivouskomerosta. Koko tarina meni Marceaulta täysin ohi ymmärryksen, mutta hän hymyili suuresti tytön kikatukselle. Tuo tyttö on hassu niin ulkonäkönsä kuin puheidensakin perusteella.

Jos Marceau olisi vain tiennyt, mikä seuraus hänen sanoillaan tulisi olemaan, hän olisi jättänyt kyseiset sanat sanomatta. Hän oli suostunut tanssimaan Mathildan kanssa vain ja ainoastaan siksi, koska tyttö pyysi niin kauniisti. Se ei tarkoittanut sitä, että poika olisi pitänyt tanssimisesta - päinvastoin.

"Tanssikilpailu!"

Heather julisti etusormi pystyssä maireasti hymyillen ja vaikutti innokkaalta jo aloittamaan kilpailun. Marceau läpsäytti oikean käden kasvoilleen kuin esittääkseen myötähäpeän tunnetta. Vaikka poika osasikin halutessaan olla melko leikkisä, hän ei haluaisi ottaa osaa mihinkään tanssikilpailuun. Myös Katrine julisti, ettei hän osannut tanssia.

"Noh, aloita sinä ensimmäiseksi"

Marceau sanoi Heatherille. Hän ei malttanut odottaa, että näkisi kyseisen tytön tanssivan - siinä olisi varmasti nähtävää.

[Heather Rose]

Seisoin etusormi pystyssä ja vilkuilin Marceauta, sekä Katrinea. Pouffsoufle poika läimäytti oikean kätensä kasvoilleen ja Katrine vaikutti vähänkin yhtä kauhistuneelta.
"En minä osaa tanssia!" Katrine huudahti.
"Äh, älä viitsi. Kaikki osaavat tanssia. Kukin vain omalla tyylillään. Täytyy antaa vain jalkojen viedä!"

Mielestäni Katrine vaikutti aivan balleriinalta. Hänen keijukaisasunsa vahvisti vielä mielipiteeni täydellisesti. Marceau oli hiphop tanssija. Voin jo kuvitella. Peter Pan tanssii hiphoppia.

"Noh, aloita sinä ensimmäiseksi."

Leveä hymy levisi korviin saakka ja taputin innoissani. Astuin muutaman askeleen taaksepäin ja vedin syvään henkeä. Aloitin ottamalla askeleen sivulle ja sitten- sitten alkoi jalkojen vispaus. Steppasin käyttäen kuvitteellista sateenvarjoa. Jokaisella kerralla kun jalkani tömähti lattiaan kuului pieni vingahdus kumikengistäni.

"Tadaa!" nostin käteni ilmaan kuin kurottaakseni taivaalle.

[Katrine Isabell Wall]

Marceau lyö kämmenensä otsaansa. Minua ilahduttaa huomata, ettei poikakaan ole järin innoissaan Heatherin ideasta.

"Äh, älä viitsi. Kaikki osaavat tanssia. Kukin vain omalla tyylillään. Täytyy antaa vain jalkojen viedä!" Heather kannustaa minua lannistumatta minun ja Marceaun torjunnasta. Marceau käskee Heatherin tanssia ensimmäisenä, ja minua hymyilyttää. Heatherin minä kyllä haluan nähdä tanssimassa.

Heather hymyilee leveästi ja taputtaa käsiään innoissaan. Sitten hän astuu pari askelta taaksepäin, ja alkaa tanssia. Hän tanssii nopeasti, joka askeleella kummalliset kengät päästävät pienen vingahduksen, josta minulle tulee mieleen jäähiiri. Katson lumoutuneena askelten hauskaa rytmiä ja käsien liikkeitä. Aivan kuin hän kuvittelisi käsiinsä jonkinlaisen kepin. En tiedä tanssista juuri mitään, mutta tuo näyttää aivain erilaiselta kuin muut näkemäni tanssit. Jotenkin tosi koomisen näköitä, sopii Heatherin asuun täydellisesti. Minua alkaa naurattaa, kun mieleeni hiipii kuva ikivanhoista elokuvista, joissa miehet tanssivat sateenvarjojen kanssa, mutta hitaammin.

"Tadaa!" Heather huudahtaa ja nostaa kätensä ilmaan kuin voiton merkiksi. Tanssi loppui liian nopeasti, sitä olisi hauska nähdä vielä lisää. Taputan silti innoissani käsiäni Heatherin esitykselle.

"Se oli upeaa!" kehun innoissani tyttöä. "Missä olet oikein oppinut tuon?" Vilkaisen Marceauta. Osaakohan hänkin tanssia? Ainakin paremmin kuin minä, enhän minä edes tiedä mikä on tanssia ja mikä ei. Mitähän poika aikoo tanssia? "Kumman vuoro nyt on?" kysyn häneltä alistuneena. Nyt kun Heather on tanssinut, meidänkin täytyy.