Kirjoittaja Sienna Bloodworth » 06 Elo 2015, 01:16
//Toton huomaama tyttö ei ole Sienna. :)//
Sienna tepsutteli pitkin yhtä koulun pitkistä ja leveistä käytävistä. Tyttö ei kävellyt suoraan, vaan kulki siksakkia käytävän puolelta toiselle. Ulkoapäin hän saattoi näyttää seonneelta, vaikka tosiasiassa tyttö tiesi täsmälleen, mitä teki. Hän nimittäin keksi jokaiselle seinällä roikkuvalle muotokuvalle uuden nimen. Tauluissa esiintyvien henkilöiden reaktiot saivat tytön hilpeän mielialan nousemaan entisestään ja hän kikatteli koko ajan yhä kovempaa. Tyttö nimittäin oli jo aikaisemmin tänään yllättänyt yhden isokokoisen jatko-opiskelijapojan kaivamasta takapuoltaan Suurten salin ovien edessä. Sienna oli vain hypännyt yhtäkkiä kulman takaa ja kysynyt "Miksi sinä kaivat takapuoltasi?" Nyt pikku Sienna voisi muistuttaa siitä häntä koko seuraavan lukuvuoden ja siitä, jos jostain tyttö oli todellakin hyvillään.
Sienna pysähtyi ihmettelemään yhtä seinän muotokuvista, jossa nuori nainen hymyili ja vilkutteli. Nainen oli hyvin kaunis ja huoliteltu. Siltikään hänen ulkonäkönsä ei tehnyt Siennaan minkäänlaista vaikutusta. Tyttö ei ikinä ollut ihaillut ketään, eikä pahemmin kiinnittänyt huomiota kenenkään ulkonäköön.
Niinpä hän vain päätti olla edelleenkään ajattelematta mitään, töksäyttää "Mikä tuo musta tahra suusi yläpuolella on?" ja vääntää kasvoillensa huvittunut ilme.
"Sitä kutsutaan kauneuspilkuksi", nainen leperteli kuin pienelle vauvalle ja katsoi Siennaa myötätuntoisesti. Sitä tyttö ei kuitenkaan huomannut.
"Sehän on näppylä! Olet pistänyt siihen jotain mustaa tököttiä. Miksi sinä likasit kasvosi? Nyt sinun pitäisi kyllä peseytyä", Sienna selitti mahdollisimman omahyväisesti.
Naisen kasvoille ilmestyi tyrmistynyt ilme.
"Paitsi, että hupsista! Sinähän olet taulu, etkä voi käydä suihkussa!" Sienna purskahti räkättävään harakannauruun ja säntäsi tiehensä.
Muutaman kymmenen metrin tanssahtelun jälkeen Sienna kuitenkin ehti vihdoin ja viimein väsähtää. Hän aikoi ottaa vauhtia ja oikein kunnon loikalla hypätä yhdelle korkealla sijaitsevalle ikkunalaudalle. Sienna kuitenkin ymmärsi suunnitelman epärealistisuuden ja päätti käyttää toista keinoa. Ikkunalaudallehan Siennan oli silti joka tapauksessa päästävä. Ensimmäisenä Sienna hyppäsi seinän vierustalla sijaitsevalle vanhalle ja koristeelliselle pöydälle, jolta kapusi pöydän vieressä sijaitsevan kirjahyllyn hyllyjä pitkin ikkunalaudalle lepäämään. Olipas hauska tapa viettää viimeinen lomapäivä. Niin monta uhria oli vielä Siennan koeteltavana, että kuka tahansa koulun henkilökunnan jäsen pyörtyisi järkytyksestä, jos kuulisi tytön loppupäivän suunnitelmat.