Kirjoittaja Evelyn Clément » 17 Heinä 2015, 23:25
// Rose Hillille//
"Ei tarvitse, jatketaan vaan", Rose totesi hymyillen.
"Siihen tulee kai pieni kuhmu", tyttö mainitsi päätään koskettaen, vaikka jatkoikin liki heti perään: "Mutta jatketaan."
Pudistin huvittuneena päätäni. Vain Rose pystyi olemaan noin iloinen, vaikka oli juuri kalauttanut päänsä. Hän tosin oli yltiöpositiivinen luonteenlaatu kaikessa mahdollisessa. Joku siinä oli minusta häiritsevää, mutta toisaalta myös ihailtavaa rentoutta. Minä tosin en siihen pystyisi. En nyt, enkä huomenna, enkä luultavasti tulevaisuudessakaan.
"No jatketaan, mutta kannattaa vaihtaa paikkaa hieman kauemmas siitä korokkeesta", sanoin ja otin sauvani taas aloitusasentoon ja odotin, että Rose olisi samassa asennossa, kuten proffessori Crèin oli ohjeistanut.
Olin lukenut myytistä, jonka mukaan ensin aloittanut häviäisi taistelun, mutta myös sen virheelliseksi todistavasta väitteestä. En ollut varma kumpaa uskoa, mutta ehkäpä minun pitäisi unohtaa lukemiset juuri nyt.
Minun teki mieli kokeilla kaikilla päähän pälkähtävillä loitsuilla, mutta hillitsin itseni noudattamaan tunnin aihetta. Tämähän oli tunti. Kuten loitsut, mutta vain valinnaisena. Ja minulla oli nyt paritehtävä. Olin tosin iloinen, ettei kyse ollut liemistä, sillä ärsyynnyin liemien väsäyksestä jonkun muun kanssa, sillä silloin täytyi huolehtia muidenkin virheistä ja olla silmä tarkkana, että tämäkin noudatti ohjeita. Tai sitten sai pariksi jonkun lepsun, joka ei ollut lainkaan innostunut hommista, vaan joutuisin tekemään kaiken itse. Tosin sekin oli parempi, kuin saada yliinnokas tumpelo, joka halusi tehdä kaiken, mutta onnistui vain toheloimaan.
Eve, keskity. Kaksintaistelu, hei? Muistatko? Huomasin juuri ajoissa valosuihkun tulevan minua kohti ja heilautin sauvaani huudahtaen "varjelum!" eikä loitsu osunut minuun, vaikka lähellä oli ollutkin. Miten ihmeessä olin antanut ajatusteni harhailla noin? Typerää ajattelemattomuutta, soimasin.
"Tainnutu!" lausahdin nyt vastustajaani kohti ja heilautin sauvaani samanlaisesti kuin muutama minuutti aiemmin.
Odotin innolla ja valmiina näkemään, saisinko loitsun takaisin, vai osuisiko se Roseen. Vai saatoinko oikeasti odottaa innolla, että tainnuttaisin parini? Inhottava ajatus...