Toistensa ensimmäiset tuttavuudet

[Lily Lion]

Minussa on se hauska puoli, että näen ihmisten lävitse. En kirjaimellisesti. Näen jos he kaipaavat jotakuta tai jotakin. Aistin aina jos ihmiset ovat surullisia. Tämä tepsii jopa jästeihin! Tajusin että tuo hiljainen tyttö haluaisi puhua tai sanoa edes sanasen. Annoin siis hänelle siihen mahdollisuuden: "Mikä on nimesi?"

[Rose Hill]

kuulin kun Lily kysyi toiselta tytöltä "mikä on nimesi" ja kysyin "minne se meni?"

[Rosaliné Clearwater]

- Mikä on nimesi? Kuului ylhäältä Lily Lionin äänellä. Oletin hänen puhuvan minulle, koska hän tiesi jo Rose Hillin nimen.
- Rosaliné Clearwater, sanoin ja olin iloinen.
- Minne se meni? Kuului Rose Hillin äänellä. Pyöräytin silmiäni. Puuttuiko kaikilta käytöstavat? No jaa, ehkä se vain oli niin. Tai ehkä hän etsi jotain? Toivoin sen olevan niin.
Painauduin puun runkoa vasten. Äkkiä päähäni kopahti jotain kovaa.
- Au! Kiljaisin, ja hieroin päätäni. Kumpikohan oli saanut loistoideakseen heittää minua kivellä? Avasin silmät ja näin sylissäni tuoreen päärynän. Kappas! Juuri kun kaipasin välipalaa! Mietin ja haukkasin ison palan mehevästä hedelmästä.

[Lily Lion]

"Kaunis nimi!" Jatkoin keskustelua. Löysin vihdoin jonkun kaltaiseni. En antanut hetken valua hukkaan.

[Rose Hill]

"voi ei!" huudahdin kun sydämmenmuotoinen medalionki tipahti paitani alta Rosalinén päähän

[Rosaliné Clearwater]

- Kaunis nimi! Lily huusi ylhäältä. Hymyilin.
- Kiitos! Vastasin hymysuin.
- Voi ei! Rose Hill huusi ja seuraavaksi tunsin terävän kivun päässäni.
- AU! Huusin, kun polvelleni kimposi sydänmedaljonki.
Kokeilin päätäni kädellä, ja huomasin mustien hiusteni seasta vuotavan verta. Katsoin medaljonkia ja näin sydämen ainokaisessa kulmassa vähän verta. Että sen pitikin pudota juuri noin päin!
Kaivelin laastaria laukusta, mutten löytänyt ainuttakaan. Näin jo latvojen kärjistä putoavan muutamia veritippoja.
- Sattuisiko teillä olemaan laastaria? Kysyin rauhallisesti, kuin säätä kysellen.

[Lily Lion]

Katselin Rosaa säikähtäneenä. Sitten havahduin ja kaivoin laukkuani. "Ei laastaria, mutta kääre löytyy... kelpaako?" kysyin Rosalta, mutten odottanut vastausta ja heitin sen Rosalle. Harmi ettei se tippunut hänen päähänsä. Olisi saanut mukavankin iskun päähänsä.

[Rose Hill]

"voi ei anteeksi olen todella pahoillani!" huusin säikähtäneenä ja rupesin kiipeämään alas. puolivälissä puuta otteeni irtosi ja putosin. "apuaaaa!" huusin. onneksi sain juuri ajoissa otteen oksasta. "ei hätää!" huusin Lilylle ja kiipesin alas. noukin maasta koruni ja punastuin korviani myöten.

[Rosaliné Clearwater]

- Ei laastaria, mutta kääre löytyy löytyy... kelpaako? Lily vastasi ylhäältä hetken tauon jälkeen ja nakkasi alas käärönsä.
- Kiitos! Vastasin ja mietin miten laittaisin käärön parhaiten. Otin palan ja kuivasin hiuksiani. Sen jälkeen laitoin paksun palan haavan päälle ja irrotin tukon hiuksia. Solmin hiuksilla kääreen kiinni hiuksiini.
- Voi ei anteeksi olen todella pahoillani! Rose huusi ylhäältä ja kiipesi alas. Vaikka kuului;
- apuaaaa! en nostanut katsettani, koska tiesin hänen saaneen kiinni.
- Ei hätää! Rose Hill huusi Lilylle. Rose tupsahti maahan ja nosti korunsa ja punastui. Söin palan päärynää ja vaihdoin muodonmuutosten kirjan loitsujen käsikirjaksi.
Aquatulio, on loitsu jolla...

[Lily Lion]

Katselin hetken Rosan kirjaa ja sitten käänsin silmäni järvelle. Kipusin alas puusta, ja istahdin maahan. Halusin kovasti jutella jollekulle.