Päivistä parhain

Lukuvuoden 2012-13 asiat löytyvät arkistoituna täältä.

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Antonie Guillory » 10 Joulu 2012, 13:01

Ronjan ja Shaanin sanailua oli huvittava seurata eikä Tony tuntenut velvollisuudekseen sanoa mitään sen jälkeen, kun poika oli tunkenut kirjan kiireellisesti takaisin hyllyyn. Hän oli ehdottomasti Ronjan kanssa samoilla linjoilla, Shaan ei olisi missään tapauksessa ehtinyt kopioida mitään ellei omistaisi jonkinsortin valokuvamuistia. Tuholaistorjunta kuulosti mielenkiintoiselta, vaikka Tony epäili ettei se liittynytkään täällä tavallisiin ötököihin. Mitä minä antaisinkaan valokuvamuistista, tyttö vain tyytyi haaveilemaan.

Lockhart ei todellakaan ollut enää kovin suosittu mies velho- ja noitapiireissä. Shaanin loukkaantunut äänensävy antoi ymmärtää ettei tämä ollut iloinen keskustelun saamasta käänteestä saatika siitä, että hänet yhdistettiin vähääkään mihinkään Lockharttia käsittelevään aiheeseen. ”Todennäköisesti siksi koska hän on niin… grhm… komea”, Ronja vastasi olkiaan kohauttaen Tonyn kysymykseen eikä edes ihmetellyt, miksei tyttö tiennyt mitään Lockhartista. Täällä hän tuntui olevan hyvin tunnettu ihminen. ”Ennen ei tiedetty, että hän oli valehtelija, siksi hän oli niin suosittu. Nykyään hänen suosionsa on laskenut todella paljon", Ronja jatkoi eikä Tony kysellyt enempää, vaikka miehen menneisyys alkoikin kiehtomaan häntä yhä enemmän. Pitäisi tosissaan lukea enemmän elämänkertoja.

Tony mutristi huuliaan mietteliäästi ja katseli Shaanin takaisin tunkeman kirjan selkämystä hyllyssä. "Hyvä tietää ettei velhomaailmassakaan pidetä huijareista. Ainakaan sen jälkeen, kun he tulevat ilmi", Tony huomautti. Hän ei pitänyt huijareista, vaikkakin ajatus siitä että joku käytävillä olisi osa jotain suurempaa huijausta kutkutti. Elämä kävi helposti liian tylsäksi ellei sitä hieman värittänyt ylimääräisillä väreillä.
Avatar
Antonie Guillory
 
Viestit: 19
Liittynyt: 26 Elo 2012, 15:31
Tupa: Serpentard

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Shaan Felix » 11 Tammi 2013, 21:26

Shaanista alkoi tuntua hetki hetkeltä enemmän siltä, että pian olisi aika vaihtaa puheenaihetta. Valhe, joka oli ensiajattelulla tuntunut varsin kunnolliselta, alkoi jo osoittaa porsaanreikiä. Oikeastaan varsin suuria sellaisia. Ei Shaan tietenkään ollut aikeissakaan kopioida mitään, mutta samalla hän oli paljastanut teoillaan puhuneensa pötyä. Itsepäisyys sai kuitenkin pojan jatkamaan valheen kehittelyä, vaikka hän olikin surkea sepittämään tarinoita.
"Päätin, etten kopioi sitä nyt", Shaan vastasi Ronjalle niin vakuuttavasti kuin osasi. "Ei sillä ole kiire, koska menen vasta jouluna kotiin seuraavan kerran. Katsoin vain, että kirjassa on oikeat sivut tallella, koska joku on voinut repiä ne irti. Sitä sattuu, koska oppilaat kohtelevat kirjoja huonosti." Shaan ei voinut olla vilkaisematta kirjaa, jonka oli juuri survonut väkivaltaisesti takaisin hyllyyn.

Kaikeksi onneksi Tony vaihtoi puheenaiheen Lockhartin suosioon sen sijaan, että olisi jäänyt ruotimaan Shaanin perusteita tarttua tuholaisentorjuntaoppaaseen. Ronja selosti Lockhartin suosion johtuvan tämän komeudesta, mikä sai Shaanin tuhahtamaan ylimielisesti. Ylimielinen tuhahdus kuulosti omituiselta 13-vuotiaan pojan eleenä, mutta se oli pojan vaistomainen reaktio Lockhartin kutsumiseen komeaksi.
"Pah, eihän Lockhart ole edes komea", Shaan totesi itsevarmasti. "Minusta tulee varmasti komeampi sitten kun kasvan. Ja ainakaan minä en ole huijari."

Puolustautuminen tuli Shaanilta vaistomaisesti, olihan hänellä kuitenkin seuranaan kaksi tyttöä. Kumpikaan tytöistä ei ollut missikisa-ainesta, mutta Shaan oli varma, että tyttöjen kanssa kannatti yleensä pysyä hyvissä väleissä, jos koskaan aikoi hankkia tyttöystävän. Ei Shaankaan mikään miesmalli ollut, mutta poika oli varma, että kasvaessaan hänestä tulisi vähintäänkin hyvännäköinen, ellei peräti komea. Yksi suuren perheen etuja oli se, että nuorimman oli pakko kehitellä itselleen vankka itseluottamus, jotta pystyi pärjäämään milloin missäkin kisoissa sisaruksia vastaan.
Avatar
Shaan Felix
 
Viestit: 29
Liittynyt: 19 Elo 2012, 19:01
Tupa: Serpentard

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Ronja Blomroos » 19 Tammi 2013, 14:57

Shaan ei enää näyttänyt olevan moksiskaan siitä, että Ronja ja Tony epäilivät pojan motiivia Lockhartin kirjan selailulle. Päinvastoin, poika näytti nyt oikein tyyneltä ja vastasi vakuuttavasti päättäneensä, ettei kopioikaan kirjan sivuja juuri nyt. Poika menisi kotiin seuraavan kerran vasta jouluna eli kopioinnilla ei olisi vielä kiire. Poika oli ilmeisesti vain tarkistanut, että oikeat sivut olivat tallella. Tuo selitys meni Ronjaan täydestä, mutta tyttö päätti silti vielä hieman ilkkua pojalle, ihan vain ilkkumisen ilosta. ”No hyvä, että tarkistit oliko sivut tallella. Äitisihän ei mitenkään olisi voinut itse käydä oman kaupungin kirjastossaan etsimässä kyseistä tietoa”, Ronja irvisti. Tyttö ei osannut ottaa huomioon sitä, ettei äidin asuinkaupungissa välttämättä edes olisi kirjastoa tai että äiti olisi voinut olla niin huonossa kunnossa, ettei pääsisi omin voimin kirjastoon. Ronja vain jatkoi virnuiluaan eikä huomannut väkivaltaisesti survottua Joka kodin tuholaisopasta kirjastonhyllyssä.

Tony kertoi pitävänsä siitä, ettei velhomaailmassakaan pidetty huijareista, mihin Ronja nyökkäsi. Tytön oli taas pakko päästä pätemään. ”Kyllä jotkut palvoo huijareitakin, valitettavasti. Itse vihaan huijareita”, tyttö julisti, eikä ottanut huomioon sitä, että saattoi itsekin välillä olla aikamoinen huijari. ”Teidän pitäisi käydä taikuuden historian toinen ja kolmas kurssi niin opitte lisää Lockhartista ja muista huijareista”, Ronja kertoi. Jos totta puhutaan, hän itse oli vain nukkunut kyseisillä kursseilla.

Shaan sen sijaan tuhahti Ronjan kommentille siitä, että Lockhartin suosio perustui vain miehen komeuteen. Shaan totesi itsevarmasti, ettei Lockhart edes ollut komea ja että pojasta itsestään tulisi varmasti komeampi. Ronja naurahti kimakasti ja katsahti poikaa. Oliko tuo tosissaan? Ei poika ruma silti ollut. Tuolla oli päivettynyt iho, ihan söpöt ruskeat silmät ja kivat, tummat hiukset. Ruumiinrakenteeltaan tuo oli hoikka. Muuten poika olisi sopinutkin Ronjalle, mutta tuo oli ainakin kolme vuotta tyttöä nuorempi, eikä se sopinut. Eikä turhanpäiväiset ihastumiset olisi sopineet tytölle kuitenkaan. "No, olet ihan ok, mutta hieman omahyväinen ja tylsä", Ronja vastasi virnuillen, "sinulla on myös tyhmiä vaatteita ja olet itsekin tyhmä, ja kaiken lisäksi mammanpoika. Ja lisäksi sinulla on likaa tuossa", Ronja selitti ja osoitti pojan vasenta poskea. Ei siinä oikeasti liikaa ollut, tyttö vain tahtoi osoittaa todeksi faktan siitä, että poika oli tyhmä. Ronja vilkaisi Tonya. Olisiko tuokin mukana Ronjan kehittelemässä keksi keksimällä vikoja Shaanista -leikissä.
Avatar
Ronja Blomroos
Alumni
 
Viestit: 247
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:15
Tupa: Serpentard

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Réna Dubois » 20 Tammi 2013, 10:02

// Liityn tähän peliin vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! //

Réna astui käytävältä kirjastoon ja hengitti syvään. Miten hän rakastikaan kirjojen tuoksua! Vaikka koulu oli alkanut jo neljä viikkoa sitten, tämä oli ensimmäinen kerta kun Réna kävi kirjastossa tänä lukuvuonna. Hänen teki mieli vain lukea jotain mielenkiintosista kirjaa ja uppoutua siihen tuntikausiksi, mutta tällä kertaa hän ei ollut täällä laiskottelemassa. Hänen piti etsiä materiaalia muodonmuutoksien esseeseen, jonka piti olla valmis kahden päivän päästä. Esseen aiheena oli ihmismuodonmuutokset, eli luonnollisesti hän alkoi etsiä tietoa ihmissusista ja animaageista.

Aihe ei ollut kuitenkaan niin helppo kuin Réna oli kuvitellut ja hän joutui painiskelemaan sen kanssa parikin tuntia. Hänen ensimmäiset yrityksensä olivat täysi katastrofi, mutta hän alkoi pikkuhiljaa ymmärtää lukemaansa tekstiä ja saada pergamenttiaan täyttymään. Työ oli kuitenkin tuskaisen hidasta ja Réna olikin monta kertaa jo meinannut heittää kirjat lattialle ja jättää leikin kesken. Professori oli vielä sanonut, että aihe on melko helppo, joten hän odotta jokaisen oppilaan tuovan hänelle vähintään kymmenen tuuman pituisen tekstin. Kymmenen tuumaa oli Rénasta silloin kuulostanut vielä lyhyeltä, mutta nyt hänen oli todella käytettävä aikaa saadakseen tekstistä niin pitkän. Miten ihmismuodonmuutokset oli professorin mielestä muka helppo aihe?

Kahden tunnin ja monen mustetahran jälkeen Réna oli kuitenkin valmis. Hänen mielensä oli täynnä animaageja ja hain päisiä ihmisiä, kun hän lopulta työnsi kaikki kirjansa takaisin hyllyyn. Lopulta hän oli saanut pergamentille 12 tuumaa asiaa ja oli hyvin ylpeä itsestään. Réna oli jo lähdössä kirjastosta, kun hän huomasi, että yksi hyllyn kirjoista oli sullottu sinne hyvin väkivaltaisesti. Hän katsoi tarkemmin kirjaa, ja huomasi sen olevan Joka kodin tuholais opas. "Miksiköhän se on sullottu tuonne noin kiirellä? Eikä se ole edes oikeassa paikassa." Réna ajatteli. Hän uskoi, että se saattoi littyä siihen meluun jota hän oli kuullut vähän aikaisemmin. Hän ei aiemmin kiinnittänyt siihen huomiota, koska oli keskittynyt esseeseen, mutta nyt hän uskoi että se raivoaminen ja kirjojen kolina varmaankin liittyi jotenkin asiaan. Hän katseli ympärilleen ja huomasi vähän matkan päässä olevan Serpentard porukan, eikä hänen tarvinnut miettiä äänien lähdettä tai kirjan survojaa sen kauempaa. Hänellä henkilökohtaisesti ei ollut mitään Serpentardeja vastaan vaikka jotkut Gryffondorit heitä vihasivatkin. Hän tyrkkäsi kirjan takaisin (melko väkivaltaisesti), sillä se ei enää kiinnostanut häntä. Hän oli nimittäin kuullut Serpentardejen puhuvan jostain. Hän siirtyi siis vaivihkaa lähemmäs ja oli katselevinaan kirjoja.

Kun hän oli siirtynyt lähemmäs, hän huomasi kuinka sekalainen joukko oikeasti oli. Joukossa oli yksi poika ja kaksi tyttöä. Toinen tytöistä näytti vähintään kolmas luokkalaiselta, ja muut taisivat olla niitä uusia Serpentardeja. "Mitenköhä tuollainen joukko on toisiinsa törmännyt?" Tyttö mietti ja jäi kuuntelemaan. "Pah, eihän Lockhart ole edes komea", sanoi se poika ja jatkoi "Minusta tulee varmasti komeampi sitten kun kasvan. Ja ainakaan minä en ole huijari." Réna oli ymmällään. Ensin poika puhui Lockhartista, ja sen jälkeen hän alkoi kehua itseään. Yrittikö hän flirttailla noille tytöille?

Sen jälkeen vanhempi tyttö puhui jotain pojan äidistä ja sivujen kopioimisesta."Oliko siis poika ottanut kirjan ja kopioinut siitä sivuja äidilleen? Miksi se oli survottu hyllyyn niin kiireesti?" Réna jatkoi kuuntelua, sillä hän halusi saada selville mitä oikein oli meneillään. Vanhempi tyttö jatkoi ja sanoi vihaavansa huijareita ja sitten hän jatkoi ”Teidän pitäisi käydä taikuuden historian toinen ja kolmas kurssi niin opitte lisää Lockhartista ja muista huijareista”. "Mitä tuo tyttö selitti? Miten taikuuden historian tunneilla muka puhuttaisiin Lockhartista? Eihän hän ole edes historiallinen henkilö." Réna ajatteli ja alkoi tosissaan ihmetellä tätä keskustelua.

Kun hän katsoi vanhempaa tyttöä tarkemmin hän näki, että tällä oli liivi väärinpäin. Réna ei ollut vakuuttunut, että tyttö edes tiesi mistä taikuuden historian tunneilla oikeasti puhutaan."No, olet ihan ok, mutta hieman omahyväinen ja tylsä", vanhempi tyttö vastasi virnuillen pojan kommentiin, "sinulla on myös tyhmiä vaatteita ja olet itsekin tyhmä, ja kaiken lisäksi mammanpoika. Ja lisäksi sinulla on likaa tuossa". Rénasta tuntui että hän piti tytöstä aina vain vähemmän joka kommentin myötä.

Réna astui lähemmäs, mutta hänen kengän nauhansa olivat auenneet hänen huomaamattaan ja hän tietysti astui niiden päälle. Hän siis kaatui suoraan omituisen joukon eteen ja tunsi nenänsä alkavan vuotaa verta. Hän punastui ja nousi kohtaamaan toiset.
Réna Dubois
Oppilas
 
Viestit: 25
Liittynyt: 18 Tammi 2013, 07:38
Tupa: Gryffondor

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Antonie Guillory » 23 Tammi 2013, 15:25

// Tervetuloa peliin mukaan Réna! En olekaan ikinä ennen pelannut näin isolla porukalla mitään eli haastetta tässä ainakin on riittämiin. Olenkin jo nyt ihan sekaisin kaikkien näiden viestien kassa. Heh. //

Shaan oli yrittänyt kiemurrella ulos kirjan kopiointiaiheesta ja olikin vaikuttanut aika tyytyväiseltä, kun Tony vaihtoi puheenaihetta Lockhartin kautta huijareihin. Ronja aloitti kertomalla hieman rehvastelevan oloisesti käymistään taikuuden historian kursseista ja sitten kun Shaan vielä avautui vastapainoksi erittäin leveilevästi itsestään ja komeudestaan, alkoi Tony jo pyöritellä silmiään väsyneesti. Tämähän on pahempaa kuin kotona veljien kanssa vakavasti keskusteleminen.

Ronja vastasi nyt Shaanin leveilyyn hieman jopa ilkeään sävyyn ja Tony alkoi menettää lopunkin kiinnostuksensa koko tähän ihmiskeskeiseen oleiluun. Tyttö huomasi Ronjan katsovan häntä ja odottavan ehkä jonkinlaista reaktiota keskusteluun, vaikkei Tony ollut vielä edes päättänyt, mitä mieltä hän pojasta oli.

"Aiotteko te nyt ihan oikeasti aloittaa jankkaamisen siitä että kuka täällä on komea ja kuka ei?" Tony sen sijaan huomautti hieman huvittuneena, ääntään kuitenkin alentaen (kirjastossa kun oltiin) ja asettui enemmän keskustelukumppaneidensa väliin jos nämä vaikka päättäisivät aloittaa käsirysyn. Toisaalta silloin olisi ehkä parempi seisoakin kauempana ja hetken aikaa Tony punnitsi vaihtoehtojaan, mutta jäi kuitenkin lopulta paikoilleen, ei aivan väliin, mutta lähelle kuitenkin, yrittäen tarkkailla tilannetta parhaansa mukaan. Pitäisi varmaan tosiaan harkita ammattia rauhansovittelijana. Tony yritti hymyillä molemmille vuoronperään, koska jostain syystä Tonya epäilytti Shaanin mahdollinen reaktio Ronjan sanoihin. Pojista ei koskaan tiennyt, sen hän oli veljiensä kanssa oppinut useamman kuin yhden kantapään kautta.

Tony ei siis huomannut uutta tyttöä ennen kuin tämä kaatui heidän eteensä. Omasta hämmästyksestä toivuttuaan ja tytön noustessa jo lattialta Tony huomasi, että tämän nenästä valui verta. Koska Tony oli yleensä aina varautunut tämän kaltaisiin tilanteisiin oman tapahturma-alttiutensa vuoksi, kaivoi hän pikinmiten laukustaa ison pinkan taiteltuja nenäliinoja ja ojensi niitä avuliaasti toiselle. "Anna veren valua ulos nenästä ettei se vain mene nieluun ja paina sitten peukalolla ja etusormella nenäonteloa jotta se tyrehtyisi. Näin." Tony näytti esimerkkiä omilla sormillaan omaan nenäänsä, niin kuin oli oppinut tekemään. Nyt kun osaisi vielä jonkin kätevän loitsun tyrehdytykseen, tyttö harmitteli ja kääntyi katsoakseen toisia.
Avatar
Antonie Guillory
 
Viestit: 19
Liittynyt: 26 Elo 2012, 15:31
Tupa: Serpentard

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Shaan Felix » 29 Tammi 2013, 12:40

((Minunkin puolestani tervetuloa mukaan! Tässä pelissä on nyt aika monta juonenkäännettä huomioitavaksi, mutta yritän parhaani. :D))

"No, olet ihan ok, mutta hieman omahyväinen ja tylsä, sinulla on myös tyhmiä vaatteita ja olet itsekin tyhmä, ja kaiken lisäksi mammanpoika. Ja lisäksi sinulla on likaa tuossa", Ronja selitti ja osoitti Shaanin vasenta poskea. Tyttö oli kova puhumaan, ja suurin osa kolmasluokkalaisen puheesta oli ylimielistä itskehua tai muiden vikojen korostamista. Ronjan puheet saivat Shaanin veren kiehumaan, ja vaikka Shaan pitikin tärkeänä sitä, ettei lyönyt tyttöjä, tämä tyttö saattoi vielä olla poikkeus.

"Ainakin minun tyhmät vaatteeni ovat oikein päin ja muistan jopa laittaa kengät jalkaani", Shaan ilkkui takaisin, suunnaten huomionsa uudelleen Ronjan kummalliseen pukeutumiseen. Samalla hän hieraisi kämmenselällään poskea, jossa Ronjan sanoman mukaan oli likaa. Ei hän toki tytön sanaan luottanut, mutta oli parempi varmistaa mustetahraton naama, kuin kulkea yhtä huolittelemattoman näköisenä kuin Ronja. Ei sitä tiennyt, vaikka hän oli mustekynällä kirjoittaessaan huitaissut mustetta poskeensa tai syödessään jättänyt ruokaa suupieliinsä. Se olisi sekä noloa että antaisi huonon kuvan tytöille, joita vastaan saattaisi tulla. Siis ainakin, jos vastaan tulisi muitakin kuin tyttöjä nurinkurisissa liiveissä ja tyttöjä, jotka vaikuttivat melkein pojilta. Viimeksi mainittu oli asettunut Shaanin ja Ronjan väliin kuin estääkseen syntyvän riidan. Shaan kohotti lievästi kulmiaan Tonylle, joka näytti uskovan, että hän hyppäisi suin päin lyömään Ronjaa. Tyttöjen lyöminen oli anteeksiantamatonta, vaikka ajatus olikin käynyt Shaanin mielessä hetki sitten. Ei Shaan silti uskonut, että Tony pystyisi tilannetta estämään, jos hän päättäisi tirvaista Ronjaa. Se ei ollut itsekehua, vaan Shaan tiesi melko varmasti voittavansa Tonyn voimanmittelössä, jos he vain siihen ryhtyisivät.

Enempää Shaan ei ehtinyt ajatella, kun uusi tyttö suorastaan kaatui hänen eteensä. Yllättyneenä Shaan jäi tuijottamaan tulijaa, kunnes huomasi tämän nenästä vuotavan verta. Tyttö nousi lattialta, ja samassa Tony olikin jo auttamassa tätä verenvuodon kanssa. Shaan ei voinut kuin ihmetellä, mistä Tony repi sellaisen pinkan nenäliinoja ja ohjeet nenäverenvuodon tyrehdyttämiseen. Ehkä tytön äiti tai isä oli parantaja.

"Oletko kunnossa?" Shaan kysyi hämmästyksestä toivuttuaan. Tapaus oli saanut hänet täysin unohtamaan kiukkunsa Ronjaa ja tämän puheita kohtaan. Ainakin toistaiseksi, koska kiukku nousisi yhtä helposti kuin laantui, jos Ronja jatkaisi ilkeilyään.
Avatar
Shaan Felix
 
Viestit: 29
Liittynyt: 19 Elo 2012, 19:01
Tupa: Serpentard

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Ronja Blomroos » 29 Tammi 2013, 23:18

// Tervetuloa mukaan peliin! (: //.

Ronjan pettymykseksi Tony ei lähtenyt mukaan tytön kehittelemään leikkiin, vaan näytti olevan hieman kyllästynyt tämän hetkiseen puheenaiheeseen. Tuo vain huomautti huvittuneena, että aikovatko muut oikeasti aloittaa jankkaamisen siitä, kuka on komea ja kuka ei. Ronja tuhahti äänekkäästi. Hän ei ymmärtänyt ihmisiä, joilla ei ollut huumorintajua – toisin sanoen samanlaista huumorintajua kuin hänellä oli. Ja sitä paitsi Ronjan mielestä hän sai sanoa mitä itse halusi, ilman että häntä alettaisiin määräillä. Tyttö mulkoili hetken Tonya, joka oli asettunut seisomaan Ronjan ja Shaanin väliin, mutta käänsi sitten huomionsa Shaanin puoleen, joka vuorostaan pilkkasi Ronjaa. Tuo kertoi, että hänen vaateensa sentään olivat oikein päin ja että hänen kenkänsä olivat jaloissaan. Tyttö mietti hetken, mitä poika oli tarkoittanut ja katsahti alaspäin. Hän oli kyllä tiedostanut saapuneensa kirjastoon sukkasiltaan, mutta ei olisi eläissään uskonut, että oli pukenut koululiivinsä totaalisen väärinpäin päällensä. Kaula-aukko oli niskassa ja saumapuoli ulkona päin – ei ihme, että hän oli saanut osakseen hilpeitä katseita matkan aikana.

Ronja inhosi pojan tapaa esittää asiansa ja tunsi sisällään suurta kiukkua. Ensiksi hän oli vihainen itselleen siitä, että oli antanut kaiken tämän tapahtua, mutta eniten hän inhosi poikaa, joka vain lisäsi löylyä kiukaalle. Hetken Ronjan teki mieli tarttua poikaa rinnuksista kiinni ja nostaa hänet istumaan korkeimman kirjastonhyllyn päälle miettimään, mutta 1. hän ei ylettäisi niin korkealle, 2. hän ei jaksaisi nostaa poikaa, 3. Tony oli edessä. Ronja koetti hillitä kiukkunsa ja vastasi pojalle niin tyynesti kuin osasi. ”Tämä oli vain puhdas vahinko”, tyttö ryhtyi kääntämään liiviään oikein päin, ”Sitä paitsi mitä se sinulle kuuluu mitä minulla on päällä ja mitä ei”. Ronja tiuskahti. Hän kävi mielessään kaikki osaamansa kirosanat läpi ranskaksi ja ruotsiksi.

Riita oli yltyä suuremmaksi, mutta onneksi sille tuli keskeytys. Tuo keskeytys makasi nyt heidän kolmen jalkojen juuressa punastuneena ja nenä verta vuotavana. Ronja toljotti vaaleaihoista, ruskeahiuksista ja ruskeasilmäistä nuorta tyttöä, joka nousi pystyyn. Aivan kuin tyttö olisi tipahtanut taivalta tai jotain, niin outo ilmaantuminen tuolla oli ollut. Ronja ei tiennyt nauraako vaiko kiljua, niinpä hän seisoi paikallansa ja katsoi kun Tony ojensi uudelle tytölle pinon nenäliinoja ja perään pinon nenävedenvuodon tyrehdytysohjeita. Shaan kysyi herrasmiesmäisesti oliko kaatunut tyttö kunnossa ja Ronja pyöräytti silmiään. Ilmeisesti hänenkin oli parasta näyttää välittävänsä tytön hyvinvoinnista.

”Voi että, kun minulla olisi taikasauva mukana. Olisin voinut tyrehdyttää verenvuotosi eräällä näppärällä loitsulla”, Ronja ilmoitti ja koetti näyttää harmistuneelta. He olivat loitsutunneilla harjoitelleet erilaisia parannusloitsuja ja verenvuodon tyrehdyttäminen saattaisi oikeasti onnistuakin tytöltä. Yhtä hyvin loitsu olisi kuitenkin voinut myös epäonnistua, jolloin kaatuneella tytöllä olisi pian ollut nenän tilalla peruna.
Avatar
Ronja Blomroos
Alumni
 
Viestit: 247
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:15
Tupa: Serpentard

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Réna Dubois » 30 Tammi 2013, 18:04

// Kiitos paljon! //

Réna seisoi häpeissään ja nenä verta vuotavana muiden edessä. Eikö tämä olisi voinut tapahtua kun hän oli yksin tai edes joidenkin kanssa jotka tunsivat hänet? Tämä oli kyllä huonoin mahdollinen ensivaikutelma. Hän huomasi nenänsä vuotavan aika tavalla, mutta onneksi nuorempi tyttö kaivoi laukustaan nenäliinoja ja antoi niitä hänelle. Réna otti ne kiitollisena käteensä ja peitti vuotavan nenänsä. "Anna veren valua ulos nenästä ettei se vain mene nieluun ja paina sitten peukalolla ja etusormella nenäonteloa jotta se tyrehtyisi. Näin." Tyttö sanoi ja puristi nenäänsä peukalollaan ja etusormellaan. Réna yritti matkia häntä samalla kun pyyhki vuotavaa nenäänsä, mutta ei onnistunut kamalan hyvin ollessaan vielä pyörryksissä kaatumisesta ja nopeasta tilanteen muutoksesta.

Seuraavaksi puhui joukon ainoa poika. "Oletko kunnossa?" hän kysyi ja Réna huomasi ettei hän enää näyttänyt kiihtyneeltä vaan ennemminkin yllättyneeltä. Réna hymyili näyttääkseen olevansa kunnossa, mutta hän uskoi hymynsä muistuttavan enemmän tuskan irvistystä ja nyökkäsi nopeasti peittääkseen sen. Yhtäkkiä hän huomasi yskivänsä ja huomasi muutaman veripisaran tulevan yskän mukana. Hän pelästyi pahasti, mutta muisti tytön sanoneen veren saattavan mennä nieluun, joten hän rauhoittui ja toivoi ettei kukaan alkaisi paapomaan häntä enempää. Hän ei todellakaan tykännyt olla huomion keskipisteenä.

”Voi että, kun minulla olisi taikasauva mukana. Olisin voinut tyrehdyttää verenvuotosi eräällä näppärällä loitsulla”, sanoi vanhempi tyttö ja Réna hätkähti, sillä hän oli unohtanut koko tytön. Nyt hän kuitenkin katsoi tähän yrittäen näyttää kiitolliselta, mutta ei ollut voinut olla huomaamatta itsekehua tämän kommentissa. Katsoessaan tytön nurinpäin olevaa liiviä ja kengättömiä jalkoja, hän muisti pukeutuneensa itse valkoiseen paitaan kaapunsa alla. Hän katsoi kauhulla paitaansa, mutta huomasi siinä olevan vain muutama veritahra, mikä oli nuoremman tytön ansiota, kun hän oli tajunnut toimia niin nopeasti. Jollei tämä olisi antanut Rénalle nenäliinoja, Rénan paita olisi nyt aivan punainen. Ja tytön neuvotkin tuntuivat tehonneet, sillä verenvuoto näytti olevan loppumaan päin.

Sitten Réna kuitenkin muisti kohteliaisuuden, sillä hänhän oli kaatunut suinpäin porukan eteen ja hehän saattaisivat luulla hänen salakuunnelleen häntä (se että hän oli oikeasti tehnyt niin ei tuntunut oleelliselta). "Midä oled Réna", hän yritti sanoa, mutta vaikeni huomatessaan ettei pystynyt vielä puhumaan kunnolla, vaikka verenvuoto olikin vähentynyt. Hänen nenänsä taisi olla murtunut. Ajatellessaan salakuuntelua, Réna kuitenkin muisti mitä oli tullut oikeasti tekemään ja otti esseensä laukustaan. Hän henkäisi kauhusta. Esseen märkä muste oli levinnyt hänen kaatuessaan, ei paljoa, mutta Réna tiesi ettei muodonmuutoksen professori hyväksyisi sitä. "Voi ei... Esseedi" Rena sanoi ja oli vähällä purskahtaa itkuun kivusta ja turhautumisesta. Hän joutuisi tekemään ainankin tunnin lisää työtä esseen eteen. Hän olisi itkenyt jos olisi ollut yksin, mutta nyt hänen täytyi pysyä vahvana. Miten hän oli voinut olla niin tyhmä?!
Réna Dubois
Oppilas
 
Viestit: 25
Liittynyt: 18 Tammi 2013, 07:38
Tupa: Gryffondor

Re: Päivistä parhain

ViestiKirjoittaja Antonie Guillory » 17 Maalis 2013, 17:45

// Olen nyt hyvin epäkohtelias ja poistun tökerösti tästä pelistä. En yksinkertaisesti osaa pelata näin isossa poppoossa ja elämässä ollut muutenkin viime aikoina hyvin raskasta (kahden rakkaan hevosystävän pois meno, tärkeän ihmisryhmän hajaantuminen yllättäen omille tahoilleen ja uudet tuulet opiskeluissa). Olen pahoillani, että olen peliänne tähän asti viivyttänyt, koska olen päätöstäni vitkutellut. Antonie siis poistuu kirjastosta tämän lyhyen peliviestin siivittämänä. Pitäkäähän te muut oikein hauskaa! //

Tony seurasi vierestä, kun muut ottivat kantaa tummatukkaisen tytön yhtäkkiseen paikalle ilmestymiseen. Tyttö esittäytyi Rénaksi ja Tonykin esittäytyi nopeasti ennen kuin muut ehtisivät taas sanomaan jotain väliin. Kun Réna kaivoi esiin tekstiltään lähes tuhoutuneen esseen, Tony muisti, että hänellä oli kirjoitettavanaan vielä kirje kotiin eikä hän halunnut odotella, että saisi kerrottua isälle ja äidille siitä, millaista uudessa koulussa oli ollut. Tyttö lähti perääntymään, sanoi kiireen yllättäneen hänet ja syöksyi sitten ulos kirjastosta kengän kannat vaimeasti kopahdellen.
Avatar
Antonie Guillory
 
Viestit: 19
Liittynyt: 26 Elo 2012, 15:31
Tupa: Serpentard

Edellinen

Paluu Lukuvuosi 2012-13

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron