Eksyksissä eteisaulassa

[Shaan Felix]

Shaan rypisti otsaansa Laszlon kertoessa, että hän haluaisi jotakin hyödyllisempää kuin pöllön tai muun lemmikin. Mikä edes olisi hyödyllisempi kuin pöllö?

"Olen nimittäin aina haaveillut uudesta kaukoputkesta! Tai ainakin jo viisi vuotta. Harrastan siis astronomiaa ja astrologiaa”, Laszlo lisäsi, mikä selvensi hänen edellistä väitöstään aika tavalla. Lausahduksensa perään poika lisäsi vielä kasan muita harrastuksia. Laszlon harrastusten määrä sai Shaanin melkein pyörälle päästään. Laszlolla ei ollut yhtä paljon lemmikkejä kuin Felixeillä, mutta ainakin tämä paikkasi puutteen monilla harrastuksillaan. Sitä paitsi astronomia kuulosti mielenkiintoiselta, vaikka Shaanin olisikin varmasti vaikeaa kyhjöttää kaukoputken takana paikallaan ja tarkkailla tähtiä, jos hän joskus astronomiaa kokeilisi. Ehkä hän voisi pyytää Laszloa kertomaan harrastuksestaan lisää, kun tämä saisi kaukoputken.

"Minäkin harrastan huispausta!" Shaan totesi innoissaan, kun Laszlo mainitsi huispauksen. "Saakohan täällä ekaluokkalaisetkin pelata? Pelaan paljon lyöjänä, mutta olisi kiva kokeilla pitäjän paikkaakin. Voi kun vanhempani suostuisivat ostamaan minulle Tulisalaman tai edes Nimbuksen, mutta se taitaa olla turha toivo... Pelaan siis Komeetta 260:llä."

Puhuttuaan hetken huispauksesta Shaan muisti, että Laszlo oli tosiaan kysynyt hänen muitakin harrastuksiaan. "En oikeastaan harrasta juuri muuta. Harrastin aikaisemmin vähän kamppailulajeja, kuten taidoa, mutta lopetin viime keväänä. Velhothan taistelevat taikoen, joten en tee jästien kamppailulajeilla täällä mitään."

Shaania itse asiassa jopa harmitti, että kaksintaistelu taikoen oli velhojen keskuudessa niin suosittua. Hän kun oli vielä melko surkea taikoja. Ei hän aikonut hankkiutua tappeluihin uudessa koulussaan, mutta piti ottaa huomioon, että Shaanilla oli taipumusta hankkiutua vaikeuksiin. Niin jopa tällä kertaa, kun hän oli saapunut kouluun myöhään illalla ja autiot käytävät viestittivät selvästi, että oppilaiden piti olla jo tuvissaan.

[Essi]

Sophie Everett, laventelinsiniseen kaapuun pukeutunut rehtorinna ja loitsujen professori, asteli ripein askelin kolmannen kerroksen käytävällä. Hän oli saanut kuulla eräältä maalaukselta, että käytävillä haahuili kaksi poikaa. Sophie epäili, että toinen pojista olisi koulun myöhään aloittava serpentardoppilas. Toisen oppilaan Sophie arveli olevan joku oppilaskunnan jäsenistä, jolle oli määrätty vahtivuoro.

Pian Sophie alkoi kuulla lähestyvää puheensorinaa portaikosta. Sophie pysähtyi portaiden yläpäähän. Pian hän näki kaksi poikaa sekä ilmassa leijuvan matka-arkun. Toisella pojista oli kasvoissa Etelä-Aasialaisia piirteitä, tummaruskeat lainehtivat hiukset ja suklaanruskeat silmät. Sophie ei ollut nähnyt poikaa aiemmin, joten hän ajatteli pojan olevan se uusi oppilas, jonka nimen Sophie palautti nopeasti mieleensä - Shaan Felix. Pojan rinnalla kulki toinen, vaaleampi poika, jonka Sophie tunnisti kiharista hiuksista ja kirkkaanvärisestä paidasta oitis oman tupansa oppilaaksi, Laszlo Silvestreksi.

"Iltaa, pojat", Sophie tervehti. "Ja tervetuloa Château'hon, herra Felix. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan", Sophie toivotti hymyillen lämpimästi. Sitten Sophie katsoi Laszloon harmaan sinivihreillä silmillään hieman tuimasti. "Miksiköhän herra Silvestre liikkuu käytävillä tähän aikaan? Tiedät kai, ettei käytävillä saisi liikkua enää yhdeksän jälkeen", Sophie torui ja odotti pojan vastausta. "Oli miten oli, mukavaa, että autat uutta tulokasta. Saat siitä hyvästä viisi tupapistettä Pouffsoufflelle", Sophie lupasi.

// Anteeksi, kun olen myöhässä. //

[Laszlo Silvestre]

Laszlon luetellessaan omia harrastuksiaan, Shaan tarttui heti pojan mainintaan huispauksen harrastamisesta. Tuo kertoi itsekin harrastavansa kyseistä lajia ja kyseli sitten, saako ensiluokkalaisetkin pelata huispausta koululla. Kuulemma poika pelasi yleensä lyöjänä, mutta halusi kokeilla myös pitäjän paikkaa. Hän kertoi myös haluavansa uuden luudan – Tulisalaman tai nimbuksen – vanhan Komeetta 260:ensä tilalle. ”Minulla on Puhtolakaisu 7 ja se on ihan hyvä pienenpieniä oikkuja lukuun ottamatta”, Laszlo kertoi ja muisti sitten pojan kysymyksen, ”Ainiin, kyllä ensiluokkalaisetkin saavat pelata huispausta, totta kai. Mutta, jos koulun joukkueeseen haluaa niin siihen täytyy hakea. Osa joukkueen pelaajista on vasta aloittelijoita, joten en ihmettele yhtään vaikka sinäkin ekaluokkalaisena pääsisit mukaan joukkueeseen”, hän kertoi.

Laszlo kuunteli kuinka Shaan kertoi, ettei harrastanut mitään muuta. Tuo kertoi että oli aiemmin harrastanut kamppailulajeja, jonka jälkeen Laszlo heilautti kättään kuin hiljentääkseen pojan. Hän oli kuullut jotain. ”Tuleeko joku?” Laszlo kuiskasi ja kurkkasi taakseen. Mitään ei näkynyt, mutta ripeiden askeleiden ääni kantautui pitkin käytävää. Askeleet eivät kuuluneet kummallekaan pojista. Askeleet kuuluivat yhä lujempaa ja lujempaa.

”Iltaa pojat”, kuului ääni ja Laszlo huomasi seisovansa koulun rehtorinnan, Sophie Everettin edessä. Tuo oli pukeutunut kauniiseen, laventelinsiniseen kaapuun. Nainen toivotti ensiksi Shaanin tervetulleeksi Château’hon. "Miksiköhän herra Silvestre liikkuu käytävillä tähän aikaan? Tiedät kai, ettei käytävillä saisi liikkua enää yhdeksän jälkeen", rehtori Everett sanoi ja Laszlo säikähti. Ei kai nainen rankaisisi häntä? Hänhän oli vain palauttanut lainan riistanvartijalle. ”A-anteeksi, rehtori. M-minä olin riistanvartijamme luona”, Laszlo sopersi ja odotti tuomiota. Hänen yllätyksekseen nainen kuitenkin kertoi, että uuden tulokkaan auttaminen oli mukavaa ja tuo antoi Pouffsoufflelle viisi tupapistettä. Sophie hymyili ja Laszlo naurahti helpottuneesti. "Kiitos, rehtori Everett", poika kiitti virallisesti. Tupapisteiden saanti oli viimeinen asia, jota poika oli odottanut tältä reissulta.

[Shaan Felix]

Kesken huispauskeskustelun Laszlo viittasi Shaania olemaan hiljaa. Shaan, joka oli juuri aikonut sanoa jotain koulun joukkueeseen hakemisesta, vaikeni. Nyt hänkin kuuli askelia käytävältä. Vaikka Shaan ei sinällään tehnyt mitään luvatonta, hänen mielensä tuntui väittävän päinvastaista. Askeleet nimittäin saivat Shaanin hermostuneeksi, koska Laszlokin näytti jännittyneeltä.

Paikalle saapui pian laventelinsiniseen kaapuun pukeutunut nainen, joka arvatenkin oli joku koulun opettajista.
"Iltaa, pojat", nainen tervehti. "Ja tervetuloa Château'hon, herra Felix. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan."
Shaan oli huomaavinaan häivähdyksen sarkasmia naisen lausahduksessa, tai sitten poika oli vain niin tottunut sisarustensa sarkasmiin, että kuvitteli sitä sielläkin, missä sitä ei oikeastaan ollut. Koska nainen oli kuitenkin henkilökuntaa, Shaan nyökkäsi kohteliaasti ja vastasi yhtä lailla kohteliaalla sävyllä:
"Kiitos. Olen myöhässä, koska.... öh, eksyimme matkalla." Oikeastaan eksyminen oli vain osittain totta, koska se oli osasyy hänen myöhästymiseensä. Suurin syy oli kuitenkin se, että kaikki tapahtui Felixin perheessä varsin hitaasti, koska jaloissa roikkuvat kissat, pikkusiskot ja puhpallura vaikeuttivat tosissaan lähtöä. Mikä oli myös syy siihen, ettei kukaan Felix osannut koskaan lähteä ajoissa, koska tiesi joka tapauksessa olevansa myöhässä.

Pidempään Shaan ei kuitenkaan ehtinyt ajatella myöhästelysyitään, sillä nainen kiinnitti huomionsa Laszloon ja vaikutti puhuessaan varsin tuimalta. Shaan oli juuri avaamassa suunsa puolustaakseen pouffsoufflelaista opastaan, mutta ei saanut sopivaa väliä puolustukselleen. Niinpä Shaan päätyi kuuntelemaan sananvaihtoa ja helpottui kuullessaan naisen antavan pisteitä pouffsoufflelle. Vaikka eihän hänen tietenkään pitäisi olla iloinen toisen tuvan ansioista, olihan Shaan kuitenkin serpentard. Shaan pisti myös merkille, että Laszlo kutsui naista rehtoriksi, joten naisen täytyi olla rehtori Everwood. Vai oliko se sittenkin Elliot?

"Kiitos, rehtori Everett", Laszlo totesi viimein ja päästi Shaanin muistelemasta nimeä, joka oli autuaasti unohtunut. Rehtori Everett siis. Nimi ehkä täytyisi opetella vastaisuuden varalle, koska ei varmaankaan antanut kovin hyvää vaikutelmaa, jos unohti ensimmäisenä koulunsa rehtorin nimen.

((Kirjoitin sen vihdoin, jee!))

[Laszlo Silvestre]

// Kirjoitan kuitenkin viestini nyt, ettei peli veny turhaa pidemmälle. //

Laszlo huomasi, että myös Shaan näytti positiivisesti yllättyneeltä, kun rehtori oli torumisen sijaan antanut pouffsoufflelle tupapisteitä. Laszlo hymyili rehtorille ja väistyi sitten sivummalle. Ehkä naisella oli asiaa jonnekin muualle, tuskin hän oli huvikseen käytävällä tähän aikaan. ”Me tästä jatkamme matkaa. Minua ainakin nukuttaa hirveästi”, Laszlo ilmoitti ja haukotteli. ”Hyvää yötä, rehtori Everett”, poika toivotti naiselle ja viittoi sitten Shaanin mukaansa.

He kävelivät siniseen leninkiin pukeutuneen tytön ohitse, kääntyivät vasemmalle, kiipesivät kahdet portaat ylös, kääntyivät oikealle, kiipesivät vielä yhdet portaat ylös ja kääntyivät oikealle. ”Tässä on tupakäytävä”, Laszlo ilmoitti Shaanille ja osoitti eteenpäin. ”Reittihän oli melko helppo. Varmaan osaat tulla huomenna aamupalalle jo itsenäisesti”, Laszlo totesi enemmän kuin kysyi ja haukotteli jälleen kerran. Olisi jo korkea aika päästä tupaan nukkumaan.