Kirjoittaja Adelé Damiano » 04 Elo 2014, 17:58
Adelé kuunteli tyytyväisenä puolella korvalla, kuinka Karakatus mutisi itsekseen jotakin isänsä puheesta, kun tämä oli päässyt uudeksi taikaministeriksi. Herra Kärmes ilmeisesti aikoi hävittää kaikki jästisyntyiset - tai Karakatuksen puhumana kuraveriset - Châteuasta, mutta tyttö ei jaksanut välittää, sillä itse hän kuitenkin oli puhdasverinen. Tietysti se oli väärin ja normaali tilanteessa Adelé olisi saattanut jopa protestoida, mutta nyt vähän alkoholia nauttineena salsan ihana rytmikäs tempo otti vallan.
"Oot hyvä tanssija", Adelé huomautti Karatukselle. Poika tosiaankin osasi hyvin salsaa ja tytöllä oli turvallista olla tämän tanssitettavana. Edes jossakin oleva käärme ei haitannut Adelén ajatuksia, sillä tanssiminen oli todella hauskaa ja rentoa.
Jostakin kummallisesta syystä hän myös nautti äskeisestä saliin syntyneestä draamasta. Kuinka Karakatus oli tappanut pöllön ja melkein ensiluokkalaisen. Miten valtava käärme oli syönyt kuolleen eläimen ja kuinka Karakatus oli raivostunut keskeytyksistä. Se kaikki oli tietyllä tavalla jännittävää.
Vaikka Adelé ei tykännytkään Karakatuksen tavasta puhua jästisyntyisistä, tanssi hän silti pojan kanssa. Jokaisella oli omat mielipiteensä eikä se ollut Adelén päätettävissä.
Valitettavasti kuitenkin tanssi loppui aivan liian nopeasti ja tyttä harmistui vähän. Kuitenkin tunkkaisessa ja kuumassa ilmassa oli vaikeaa olla, joten osittain Adelé myös helpottui.
Kiittäen Karakatusta ihanasta tanssista, lähti hän tarjoilusaliin etsimään juotavaa. Ilta ei ollut vielä läheskään lopussa.
// Kiitos paljon peliseurasta! :) Oli kivaa roolipelata kanssasi. //