Rikas, rakas vai varas?

[Heather O'Hara]

Heather virnisti Rainille ja lähti kävelemään kohti keittiötä. Keittiöön mentiin ruokailuhuoneen läpi, jossa oli pitkä vaalea pöytä lasisella pinnalla. "Serpentardit pelastavat oman ja läheistensä nahat, ennenkuin tekevät mitään holtitonta" Heather sanoi ja suunnisti kohti keittiötä. Keittiö oli selkeästi nykyaikainen, kaikkine kivoineen mukavuuksineen.

"Meiltä löytyy..." Heather sanoi miettivänä ja avasi jääkaapin ja tarkisti sen sisällön. "Mansikoita..." Ilahtunut huomio Heatherilta ja hän jatkoi jääkaapin tutkimista. "Pastasalaatin pohja, lisukkeina taitaa olla kanaa tai tofua... " Pöydällä oli myös hedelmiä, ja keittiö oli lähes moitteettoman siisti. Keittiö jatkoi vaaleaa väritystä, työpöytien pinta oli selvästi kiveä, ehkä marmoria.

"Sitten on tuoretta leipää..." Heather kääntyi katsomaan Rainia kysyvänä. "Mitä haluat?"

[Rain Savage]

Rain puri huultaan melko vakavan näköisenä seuratessaan Heatheria keittiöön. Hän kyllä pyrki aina suojelemaan läheisiään jopa liikaakin mutta oli siitä huolimatta, tai sen takia, harvinaisen taipuvainen tekemään holtittomia asioita. Ja hän osasi kyllä pelastaa nahkansa jos tahtoi. Rain osasi selviytyä mutta toisaalta voisi myös koska tahansa vaarantaa henkensä vain todistaakseen, että hänellä oli sisua siihen. Hän ei pelännyt kuolemaa eikä fyysistä kipua yhtä paljon kuin useimmat. Mutta se tunne, että ehkä ansaitsisi tai melkein halusikin kuolla. Sen ajatteleminen sai kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin ja aiheutti halua paeta.

Rain tuijotti hajamielisesti keittiön pöydällä olevia hedelmiä ja kuunteli ruokaluetteloa puolella korvalla. Hän havahtui vasta, kun Heather kysyi, mitä hän halusi. ”Sitä kanaa tai tofua tai mitä se oli”, Rain vastasi. Heather ei ollut tainnut mainita mitään muuta, mikä kuulosti hänestä oikealta ruoalta.

”Miettikö se hattu muuten sun kohdalla mitään muuta tupaa kuin Serpentardia?” Rain kysyi ja silmäili Heatheria mietteliäästi. Tytössä täytyi olla jonkinlaista älyä, vaikkei se ollut ainakaan numerologista, ja eettisyyttä kasvissyönnistä päätellen, eikä tuo kyllä pelkuriltakaan vaikuttanut.

[Heather O'Hara]

Heather otti jääkaapista herkullisen näköisen kulhon salaattia. Kulhossa oli pastaa, tomaattia, ananasta, suolakurkkua sekä jotain hyvää juustoa. Hän laski kulhon keittiön työtasolle ja otti myös kanat ja tofut jääkaapista. Heather vilkaisi Rainia ja sulki jääkaapin.

"Ei" Heather totesi vastauksensa yksinkertaisesti. Hattu ei tosiaankaan ollut miettinyt hänelle mitään muuta tupaa kuin serpentardia. Hän ei ollut tarpeeksi kiltti ja kiva puuskupuhiksi, älyä ei riittänyt korpinkynteen ja Heather pelastaisi aina oman nahkansa eikä ollut ensimmäisenä hyppäämässä jyrkänteeltä alas.

"Isän puolen suku on serpentardeja" Heather lisäsi ja avasi jääkaapin oven uudelleen, ottaakseen sieltä purkillisen appelsiinimehua. "Joten kaippa se on vahvasti sukuperintöä" hän kohautti olkiaan ja katsoi Rainia. Heather ei katsonut tarpeelliseksi mainita, että millä puolella O'Harat olivat velhosodassa. Yleensä viimeistään se nostaa kenellä tahansa niskakarvat pystyyn.

Heather otti keittiön kaapista kaksi lautasta ja lasia, ottaen samalla haarukat ja veitset. "Haluatko jotain muuta?"

[Rain Savage]

Lajitteluhattu ei siis ollut miettinyt Heatherille muuta tupaa kuin Serpentardia, ja tämä arveli tuvan olevan sukuperintöä isänsä puolelta. ”Jaa. Mun sukulaisia on kai kaikissa tuvissa, Pouffsoufflessa kyllä vähiten”, Rain totesi. Sen paremmin Lesauvagen kuin Debonnairenkaan suvussa ei tainnut olla mitään selvää trendiä tupien suhteen. Eikä Rain muutenkaan kokenut erityisemmin sopivan sukuunsa. Pikemminkin häntä oli aina pidetty mustana lampaana, sinä riiviölapsena jota ei saatu käyttäytymään.

”Eikä se hattu munkaan kohdalla mitään miettinyt. Kummallakaan kertaa”, Rain tuhahti. Hänen mielestään siinä ei ollut järkeä. Miten hän muka olisi voinut olla lapsena täysi Gryffondor ja nyt sitten täysi Serpentard? Tietysti villi 11-vuotias poika oli paljon naiivimpi kuin aikuinen pimeydenvelho, mutta oli kai hänessä silti vielä joitakin Gryffondorin ominaisuuksia oltava jäljellä.

”Ei kiitti”, Rain vastasi ja katsoi Heatherin esille ottamaa ateriaa. Kana ei ollut aivan Rainin lempiruokaa, mutta kyllä sekin lihasta kävi. Salaattikin olisi varmasti sentään suolaista eikä makeaa. Kai hän sitäkin voisi syödä. Ja kun kerran Heather tarjosi vapaaehtoisesti ruokaa Rainille, ei hän aikonut valittaa mistään pikkuasioista. Ystävällisyys oli harvinaista tai pelkkää epäaitoa mielistelyä nykyään. Siltä hänestä ainakin tuntui.

[Heather O'Hara]

"No... Beumanoireja on ollut vähän siellä täällä, mutta O'Harat ovat olleet aina luihuisia eikä poikkeuksia ole tainnut olla. Ja... velhosodassa kukaan ei myöskään loikannut toiselle puolelle" Heather sanoi, jättäen kertomatta että kummalla puolella he olivat. "Mutta loppupeleissä serpantardit ja gryffondorit eroavat toisistaan vain siinä, että serpentardeilla on aivot" Heather virnisti Rainille.

Heather kaivoi vielä salaatille ottimet ja työnsi kuppia lähemmäs Rainia. "Ole hyvä" Hän hymyili toiselle. "Jotkut serpentardien piirteet eivät tosin sovi muhun... enkä kyllä tiedä ketään joihin uppoaisi tarkasti oman tupansa piirteet" Heather jatkoi. "Vai tiedätkö sä?"

[Heather O'Hara]

"No... Beumanoireja on ollut vähän siellä täällä, mutta O'Harat ovat olleet aina luihuisia eikä poikkeuksia ole tainnut olla. Ja... velhosodassa kukaan ei myöskään loikannut toiselle puolelle" Heather sanoi, jättäen kertomatta että kummalla puolella he olivat. "Mutta loppupeleissä serpantardit ja gryffondorit eroavat toisistaan vain siinä, että serpentardeilla on aivot" Heather virnisti Rainille.

Heather kaivoi vielä salaatille ottimet ja työnsi kuppia lähemmäs Rainia. "Ole hyvä" Hän hymyili toiselle. "Jotkut serpentardien piirteet eivät tosin sovi muhun... enkä kyllä tiedä ketään joihin uppoaisi tarkasti oman tupansa piirteet" Heather jatkoi. "Vai tiedätkö sä?"

[Rain Savage]

Rain pärskähti Heatherin näkemykselle Serpentardien ja Gryffondorien eroista. ”Ai jaa, väitätkö sä siis, että mun tyttöystävällä ei ole aivoja?” Rain kuulosti huvittuneelta. Jos Heather olisi oikeasti kutsunut Noahia tyhmäksi eikä vain Gryffondoreja yleisesti, olisi reaktio kyllä varmasti ollut toisenlainen. ”Noah on tosi fiksu! Ei ehkä silloin kun hän mielistelee auktoriteetteja ja kuvittelee, että ne on aina oikeassa, mutta noin niinku muuten.”

Rain hymyili Heatherille vinosti, kun tämä kehotti ottamaan ruokaa, ja kasasi lautaselleen salaattia, kanaa ja tofua. ”Enpä kai. Mä luulin ennen olevani itse ihan täysi Gryffondor, mutta taisin olla väärässä.” Sen myöntäminen tuntui yllättäen helpommalta nyt, kun Rain uskoi vihdoin tavanneensa Serpentardin, josta hän saattaisi oikeasti pitää.

Mutta mitä Heather itseasiassa olikaan sanonut O’Harojen suvusta ja puolen vaihtamisesta velhosodassa? ”Hetkinen! Siis tarkotitko sä, että sun suku oli Voldemortin puolella?” Rain töksäytti yhtäkkiä ja tuijotti Heatheria yllättyneenä. (Puoliksi Gryffondor ja puoliksi Serpentard... ehkä se tarkoittikin hitaita aivoja.) Hän ei selvästikään kavahtanut Voldemortin nimen lausumista ääneen. Miksi olisikaan kavahtanut. Tuo oli kuollut jo aikoja sitten eikä eläessäänkään ollut juuri vaikuttanut Ranskassa. Ei ollut Rainin tapaista pelätä erityisemmin ketään, joka ei ollut onnistunut säikäyttämään häntä henkilökohtaisesti.

[Heather O'Hara]

"En väitä, Noah onkin poikkeus" Heather virnisti Rainille. "Kumarteleeko Noah sitten auktoriteetteja paljonkin?" Tähän Heather ei ollut ehtinyt kiinnittää huomiota, varsinkaan kun hänellä itsellään oli pakottava tarve olla kumartelematta niitä.

Heather odotti, että Rain oli ottanut ruokaa ensin, ottaen itsekin lautaselleen salaattia ja tofua. Hän hymyili Rainille. "Tuskin taidat enää olla täysi Gryffondor" Heather istahti alas.

Onneksi hän istahtikin, sillä Rainin lausahdus sai Heatherin pudottamaan haarukkansa lattialle. Nopealla liikkeellä tyttö nosti haarukkansa ja palasi takaisin istumaan. "Jep, koko suku oli Voldemortin kannattajia. Ei tietenkään etujoukoissa mutta... no, samaa puolta oltiin" Heather kertoi. "Mä toivon tosin ettet puhu siitä kenellekään, Nicolas sai pelkästään slaagin jo siitä mitä puuta sauvani on" Heather huokaisi ja tökkäsi haarukkansa salaattiin.

"Ranskassa se ei niinkään vaikuttanut, mutta... silti. Mieti, jos muut tietäisivät sukuni olevan täynnä entisiä pimeyden velhoja? Hiphei"

[Rain Savage]

Rain kohautti olkiaan, kun Heather kysyi, kumarteliko Noah auktoriteetteja paljonkin. ”Siltä se välillä vaikuttaa. Ainakin hän selvästi palvoo tuvanjohtajaansa, sitä Rousseauta, joka työskentelee sairaalasiivessä.” Eikä Rousseau ollut edes professori! Yhtä hyvin Reichard olisi riistanvartijana toimiessaan voinut olla Gryffondorin tuvanjohtaja. Luultavasti Noah olisi siinä tapauksessa palvonut häntäkin. Ajatus tosin sai Rainin punastumaan hivenen ja vääntelemään naamaansa kiusaantuneena. Ehkä kuitenkin parempi, ettei hän ollut ollut Noahin tuvanjohtaja. Se olisi vain tehnyt heidän nykyisestä suhteestaan vieläkin sopimattomamman.

Rain pani merkille, että Heather pudotti haarukkansa juuri, kun Voldemortin nimi mainittiin. Sitten tuo kuitenkin käytti kyseistä nimeä itse perässä. Rain silmäili Heatheria tarkkaavaisesti pohtien, olisikohan tämä sittenkin välttänyt nimen lausumisen jollain muulla termillä jos olisi ottanut Voldemortin puheeksi ennen Rainia. Heatherin koko suku oli siis tosiaan ollut pimeän puolella. Rainin silmiin syttyi utelias, jopa innostunut kiilto vanhasta tottumuksesta, mutta sitten hän puri huultaan yrittäen tukahduttaa sen. Pimeydenvoimat saivat jo luvan kuulua hänen osaltaan kokonaan menneisyyteen. Kai...

”En mä puhu kellekään”, Rain vahvisti. Suku täynnä entisiä pimeydenvelhoja olisi ollut Rainin mielestä luultavasti paljon mukavampi, kuin olla itse sukunsa ainoa sellainen. Rainista tuntui yhä enemmän siltä, että hänen olisi pitänyt syntyä ennemmin Heatherin sisarukseksi kuin omaan perheeseensä. Kenties silloin joku olisi jopa ymmärtänyt. Mutta miksi ihmeessä se kotiopettaja olisi saanut slaagin Heatherin sauvapuusta? ”Mitä puuta sun sauva sitten on? Seljaa vai?” Rain kysyi ja haukkasi kanaa. Ei hullumman makuista.

[Heather O'Hara]

Heather kuunteli Rainin selitystä Noahista. "No, ehkä jotkut tykkää vain palvoa jotakuta aktiivisesti" Heather totesi ja katsoi Rainia. Heather ei tuntenut Noahia ollenkaan, ja oli mielenkiintoista kuulla toisesta tämmöinen piirre. Noah vaikutti kuitenkin tosi kivalta.

Heather oli tottunut puhumaan Voldemortista Pimeyden Lordina, ja se tuli häneltä paljon tottuneemmin kuin Voldemort. Lapsesta asti hän oli kuullut asiasta, eikä hän ollut vieläkään varma, että oliko suku katkera tappiosta vai ei. Vanhempi väki ja sodassa olleet ehkä, nuoremmat ei niinkään. Tilanteeseen sopeuduttiin, mutta esimerkiksi Heather oli varma siitä, että jos veisi joskus kotiinsa jästisyntyisen kumppanin, niin sitä ei katsottaisi hyvällä.

Hän iski haarukkansa salaattiin ja katsoi Rainia. Ihan kun tuo olisi näyttänyt entistä kiinnostuneemmalta, vaikka yleensä porukka juoksee ovesta ulos. Mut Rain ei ollutkaan mikään nössö. Hän hymyili Rainille. "Kiitos, en jaksa selitellä jokaiselle sukuni taustoja" Kumma kyllä, Heatherista tuntui siltä, että Rain ei edes tuominnut. Mikä oli mukavan virkistävää, sillä tyttö ei itse nähnyt hirveästi ongelmaa asiassa. Ongelma oli siinä, miten asiat oli aikoinaan hoidettu, mutta oliko loppupeleissä Voldemortin ajama ajatus läpeensä paha?

"Mun sauva on marjakuusta..." Heather sanoi kevyesti, tunkien salaattia suuhunsa saadakseen lisäaikaa.