Nic poistui Heatherin huoneesta ja oli jo päässyt portaiden yläpäähän, kun hän kuuli Rainin sanat. Hän jähmettyi hetkeksi paikalleen nieleskelemään. Ei pätevä. Tavallinen. Hetkinen, sanoiko tuo lääpällään? Oliko se niin ilmiselvää? Nic hieraisi niskaansa, mutta oli tavallaan jopa iloinen, ettei enää ollut Heatherin huoneessa. Nyt hänen ei tarvitsisi vastata mitään. Hän voisi kuvitella, ettei kuullut mitään. Mutta sanat sattuivat silti. Ne olivat niin... totta. Nic oli itsekin sanonut Heatherille, ettei ollut pätevä. Vieläpä samana päivänä. Ja tavallinen, sitä hän todellakin oli... liiankin tavallinen. Ei ihme, että Heather oli viihtynyt Londonin seurassa. Ähm... ei pitäisi ajatella sitä.
Mutta oliko tuo Heatherin ääni? Puolustiko Heather Niciä? Kumman lämmin liekki tuntui Nicin sisällä ja hän jatkoi matkaansa portaita alaspäin aavistuksen keveämmin askelin. Omituinen päivä. Ehkä Heather välitti hänestä sittenkin? Pitäisi vain olla luotettava. Kai Nic siihen pystyisi? Ainakin ennen oli pystynyt. Suurinosa Nicin kavereista olisi varmaan kuvaillut häntä luotettavaksi ja lojaaliksi. Mutta ei Heather...
Nic avasi talon oven ja laittoi sen hiljaa kiinni, jottei häiritsisi sisälläolijoita. Päivä oli ollut sekava, eikä Nic ollut ihan varma oliko lopulta opettanut mitään. Ehkä hän oli itse oppinut jotain. Heather oli ollut vihainen ja sitten taas ei. Oli se kiusallinen lahjaidea, äh, se oli ollut typerää. Mitä oikein olinkaan ajatellut antaessani sen? Ehkä vapaa iltapäivä voisi tulla tarpeen. Pitäisi ajatella, Nic ajatteli kävellessään pois O'Haran pihalta.
// :D Jos Rain ei mahdollisten paljastusten myötä hyppää ikkunasta kurittamaan Niciä niin Nic ilmiintyy pois. Kiitos ropesta! Jään tuijottelemaan, mitä keksitte kirjoittaa :D//

