Rikas, rakas vai varas?

[Heather O'Hara]

Heatheria oikeastaan huvitti koko tilanne. "Joo, me sovittiin huomisesta" Hän sanoi Rainille ja vilkaisi Nicolasta. Voisikohan hän sanoa Nicolasille että häipyisi? Rainin sana on luultavammin vielä uskottavampi kuin Heatherin, mutta Nicolasin joustavan selkärangan huomioon ottaen, häntä ei tarvisi kuin kehottaa.

"Joo ei tässä mitään... Nicolaskin on varmaan ihan okei?" Heather katsoi Nicolasta nyt tarkemmin ja etsi fyysisiä vammoja. Eniten Nicolasta sattui luultavammin sieluun, kun numerologia sai näin inhottavan päätöksen. Nicolasparka tosin tunnuttiin ignooraavan Rainin puolelta hienosti.

"No kiitos..." Heather naurahti Rainille ja katsoi tuota. "Ihan perus kirjoituspöytä..." Joka oli täynnä kirjoja ja erinäisiä papereita, vähän kaaoksen omaisesti. "Miten osasit löytää oikean ikkunan?" Heather katsoi Rainia kysyvänä. Oliko tuo käyttänyt jotain tunnistamisloitsua? Mennyt tuurilla?

[Nicolas Cartier]

Vaara päättyi, ainakin osittain, sillä Rain totesi, ettei ongelmaa ollut ja laittoi sauvansa pois. Nicolas uskaltautui hengittämään. Selkää särki ja vasen käsi oli kolahtanut hieman huonosti, mutta Nic oli selvinnyt kuitenkin aika vähällä. Sanaton paiskaos tai estous, tai mitä loitsua toinen olikaan käyttänyt, olisi voinut tehdä enemmänkin vahinkoa. Nic vilkuili tyttöä, eikä ollut varma oliko tuo aavistuksen punainen vai sittenkin vain ihan tyytyväinen tekoihinsa. Ketä tuo edes oli? Mistä Heather hänet tunsi? Oliko Heather kertonut tuolle Nicistä?

Pojasta tuntui hieman siltä, että hän olisi ollut se tunkeutuja, sillä hän jäi pian sivulliseksi koko tilanteesta puheen kääntyessä kirjoituspöytään. Heather tosin huomioi hänet sittenkin. Nic yritti unohtaa kivun selässään ja hymyillä irvistyksen sijaan. "Juu, kaikki ihan hyvin."

Heather kyseli jotain ikkunasta ja Nic päätti yrittää käyttäytyä kohteliaasti. "Rainko se oli? Sanoisin, että mukava tavata, mutta tämä olisi ehkä voinut mennä mukavamminkin. Pahoittelen hyökkäystäni, luulin... ", Nic mietti, ettei ehkä ollut hyvä sanoa toista varkaaksi. Liian äkkipikainen tulkinta. "En tiennyt, että olette tuttuja. Miten tapasitte? " Viimeinen kysymys oli ehkä hieman enemmän Heatherille, sillä Nicin oli vaikea katsoa Rainia.

[Rain Savage]

Rain ei katsonut kolhimaansa pojua, mutta oli salaa huojentunut, kun tuo sanoi kaiken olevan ihan hyvin. Tyttö ei ollut varma oliko ehkä sittenkin iskenyt vähän turhan kovaa. Mutta eipä kai...

”Öö jaa, vaistolla varmaan”, Rain vastasi kysymykseen oikean ikkunan löytämisestä. Todellisuudessa hän oli vain valinnut sen ikkunan, johon oli olemassa helpoin reitti mitä kavuta ylös. Mahtoikohan Heatherilla kenties olla tapana karkailla samasta ikkunasta alas?

Kotiopettaja ei kuitenkaan valitettavasti antanut Rainin ignoorata itseään rauhassa, vaan alkoi rupatella hänelle kohteliaasti. Mitäs ihmettä? Rain kääntyi vähän vastahakoisesti katsomaan tuota. Ja nyt poika pyyteli anteeksi häneltä. Rain ei tiennyt mitä sanoa siihen, joten hän vilkaisi seinää lähinnä sen näköisenä kuin ei olisi ollenkaan pitänyt tapetista. Pojan Rainin mielestä aiheettoman hyvä käytös tuntui tekevän tilanteesta vain entistä kiusallisemman.

Nicolas kysyi myös, miten he tapasivat Heatherin kanssa. ”Numerologian merkeissä, valitettavasti...” Rain murahti ja pohti, olikohan tämä opettaja jo onnistunut käsittämään häntä paremmin sen, miten kummassa Heather ei osannut ollenkaan laskea. ”Ja sitten toisella tapaamisella me riideltiin jotain ruoasta, mikä tuli ilmeisesti eilen sovittua sillä, että jäätiin jumiin jästihissiin”, tyttö summasi ja virnisti Heatherille huvittuneesti. Olihan se nyt aika erikoinen tapa tutustua, mutta jotenkin heidän välinsä nyt vain tuntuivat olevan sillä hetkellä hyvät.

[Heather O'Hara]

Onneksi Nic oli kunnossa. Heather säikähti kuitenkin hieman tuon lentämistä, ja onneksi Rain oli ihan hyvällä tuulella. "Tuosta ikkunasta pääsee myös alas hyvin..." virne kohosi Heatherin huulille kun hän katsoi Rainia.

Heather nojasi sänkynsä reunaan ja katsoi kaksikkoa. "Mmh.. niin. Numerologia on yhteentuova asia tai jotain" hän naurahti hieman väkinäisesti, tässä huoneessa oli kaksi ihmistä jotka tiesi ettei hän osannut laskea muuta kuin kissan ulos.

"Eiköhän se ole kuitenkin sovittu... " Heather naurahti ja katsoi Rainia. "En jaksa kinata sun kanssa ruuasta" hän jatkoi ja käänsi katseensa Nicolakseen. Poika piti saada talosta ulos pian, se helpottaisi elämää kummasti. Hän katsoi Niciä hetken, ihan kuin skannatakseen että onko toinen kunnossa.

"Mmh... meidän opetus kai oli tässä?" Heatherin katse oli pyytävä Nicolasta kohtaan. "Rainia tuskin kiinnostaa seurata sitä enkä kyllä varsinkaan jaksaisi enää" pieni hymy oli Heatherin huulilla, toivoen että tämä tepsi poikaan.

[Nicolas Cartier]

Ilmeisesti Rain ja Heather tapasivat numerologian takia, eikä Nic ollut ihan varma, mitä se tarkoitti. Olivatko nuo luokkakavereita? Siitä tuhoutuneesta koulusta vai Chateausta? Oliko Heather ollut jossain numerologiakerhossa? Vai johdattivatko numerot heidät toistensa luo? Heather ei tosin vaikuttanut ihan olevan numerologian ystävä, joten mitä kummaa oli tapahtunut? Ja miksi se oli valitettavaa?

Rain kertoi heidän myös riidelleen, eikä NIc ihan ymmärtänyt, miksi he sitten olivat kavereita. Se mysteeri jäi kuitenkin auki, sillä Rain puhui eilisestä. "Hetkinen... mitä ihmettä? Jumituitko - jumituitteko - hissiin? Miten? Eilen? Oletko kunnossa?" Nic katseli Heatheria huolestuneesti. Oliko tuo ollut koko päivän järkyttynyt eilisestä? Miten hissi oli voinut jumittua? Miten he selvisivät pois?

Heather yritti päästä Nicistä eroon. Nic ymmärsi sen, mutta hän ei halunnut lähteä. Hän yritti pohtia, että opetus pitäisi toteuttaa, mutta jostain syystä Heatherin hymy oli vastustamaton. Ihan totta... sen kynnysmattopuheenkin jälkeen? Mutta mitä voisi sanoa? Hänhän... oli vain opettaja. "Um... joo. Mut... jos me ei pidetä oppituntia tänään loppuun, ni se tarkottaa enemmän töitä ylihuomenna."

[Rain Savage]

”En mäkään”, Rain hymähti Heatherin todettua, ettei tämä jaksaisi kinata hänen kanssaan ruoasta. Kotiopettajan se hissitarina kuitenkin näytti saavan yllättävän hysteeriseksi. Rain katsoi tuota kummastuneesti. Olivatko nämä kaksi siis sittenkin hyvissä väleissä, kun poika oli noin huolestunut? Saattoihan se tietysti olla niinkin, että Heatheria ärsytti opiskelussa itseasiassa numerologia eikä opettaja. ”No se jästirakkine vaan lakkasi toimimasta ja jäi paikalleen, kunnes joku tohelo työntekijä suvaitsi tulla päästämään meidät pois”, Rain selitti lyhyesti. Ei kai se nyt niin kiinnostava tarina ollut. Ainakaan yksityiskohdat eivät kuuluneet tälle herra tuntemattomalle, jos häneltä kysyttiin.

Ilmeisesti Heather ei ollut aikeissa jatkaa numerologian tuntiaan nyt. Rain ei sanonut siihen mitään, kohautti vain olkiaan, kun tyttö oletti, ettei Rainia kiinnostaisi seurata opetusta. Eipä oikeastaan mutta ei hänellä kiirekään ollut tai tietoa siitä, mitä Heather suunnitteli heidän tekevän tämän kotona. Melkein mikä tahansa tavallisesta tylsyydestä poikkeava varmaan kelpaisi. Kunhan se ei olisi mitään teekutsuja nukeilla tämän pikkusisarusten kanssa, yritys laittaa Rain kokeilemaan mekkoja tai jotain muuta yhtä typerää.

[Heather O'Hara]

Heather nyökkäili Rainin selitykselle, vaikka häntä kylmäsi edelleen se, että jäivät jumiin hissiin. "Onneksi päästiin sieltä kuitenkin ehjänä ulos, sehän olisi voinut vaikka pudota koko kuilun matkan verran" Heather totesi kevyesti ja katsoi Rainia. Nicin reaktio ei oikeastaan yllättänyt häntä, poika tuntui pelkäävän sitäkin, että joku hyökkäisi omassa kodissa kimppuunsa.

Heatherin kiinnostus numerologiaan oli pakkasen puolella ja hän näyttikin koiranpentuilmettä Nicille kun tuo urputti jotain enemmän töistä ylihuomenna. Hän halusi puhua Rainille, hän halusi Nicin ulos kodistaan mahdollisimman pian. Poika oli jumittunut sinne kuin kärpänen hunaja-ansaan.

"Tämän kerran Nic, enkö ole kuitenkin tehnyt hyvin töitä tänään...?" Heather hymyili Nicille hieman ja katsoi tuota silmiin, nyt oli pakko ottaa kovat keinot käyttöön. Toivottavasti Rain ei tajuaisi mitään, saisi kuvitella vain että Nicolas on kiltti kotiopettaja ja Heather on vain oppilas. Koska niinhän asia todellisuudessa oli, osittain ainakin. Mikään ei kuitenkaan poistanut sitä asiaa, etteikö Heather olisi välittänyt Nicolaksesta. Hän välitti, ihan liikaakin ja pieni hajurako poikaan olisi vain hyvästä.

"Ajattele Nic, saisit vielä vapaan iltapäivänkin..."

[Nicolas Cartier]

Rain ja Heather kertoivat jästirakkineesta, eli hissistä, ja Niciä kammotti ajatus, että se olisi voinut pudota. Hän olisi voinut tulla kotiopetukseen tietämättä mitään ja Heather olisi ollut jossain hissionnettomuudessa. Parantolassa. Tai... ei, ei voinut ajatella. Nic nyökkäsi puheille kerran hieman kalpeana.

Heather katseli Niciä aivan liian vastustamattomasti. Oliko Heather tehnyt hyvin töitä tänään? Noh, ei suoranaisesti, tuo oli makoillut sängyllä ja ollut tyytymätön, mutta siitä huolimatta Nic sai suustaan vain "joo, niin". Päivä oli sentään ollut pitkä ja raskas. Vapaailtapäivä ei kuitenkaan tuntunut yhtään niin hyvältä idealta, sillä Nic olisi mieluusti jäänyt paikalle Heatherin kanssa. Varsinkin nyt kun tuo omituinen ikkunasta tunkeutuja ilmestyi kuvioihin. Eihän O'Harojen kotona ollut mitään hissejä, jotka voisivat jumittua? Mutta Nic ei voinut jäädä. Hän oli vain tukiopettaja ja nyt hänen pitäisi varmaan käyttäytyä niin. Kunnon tukiopettaja ei tosin varmaan antaisi periksi. Mutta Heather hymyili... Nic huokaisi.

"Hyvä on. Näemme siis ylihuomenna", Cartier sanoi nyökäten. Hän tarttui reppuunsa ja katsoi tyttöjä. "Hyvää illanjatkoa", hän sanoi ja käveli Heatherin huoneen ovelle. Lahjansa hän oli jättänyt muka unohtuneena Heatherin pöydälle.

[Rain Savage]

”No ehkä mutta ei pudonnut, ja sillä hyvä”, Rain totesi oman kantansa hissiasiaan. Hän oli kyllä oppinut jo pikkukersana sen, että menneitä vaaratilanteita oli ihan turha jäädä kauhistelemaan, jos niistä kerran oli jo selvinnyt.

Rain ei voinut olla katselematta Heatherin ja Nicolasin vuorovaikutusta epäillen ja oudoksuen. Tyttöhän ihan selvästi lirkutteli kotiopettajalleen saadakseen tämän poistumaan. Ja mitä perkuletta, sehän näytti vielä toimivan! Rain katsoi epäuskoisesti ja arvioivasti tätä opettajaa, joka myöntyi oppilaansa pyyntöön ihmeen helposti. Eikö tuolla ollut mitään auktoriteettiä? Selvästikin joku liian nuori harjoittelija. Rain itse olisi varmasti ollut Heatherille paljon parempi opettaja kuin tämä Nicolas... mikä tuon sukunimi nyt oli ollutkaan. Ei tosin sillä että hän olisi ehtinyt, kun kerran kävi jo töissä ja erittäin haastavassa jästityössä vieläpä. Neljäsluokkalaisen opettaminen oli varmasti paljon helpompaa puuhaa kuin videovuokraamossa työskentely.

”Moido”, Rain vastasi kotiopettajan hyviin illan jatkoihin ja katsoi sitten Heatheria. ”Tiedätkö tuo kaveri ei kyllä taida olla mikään pätevä opettaja. Vaikuttaa ihan tavalliselta teinijätkältä, joka on kaiken lisäksi lääpällään suhun. Olet varmaan huomannut”, Rain totesi suoraan välittämättä siitä, että myös kyseinen teinijätkä saattoi vielä kuulla hänet.

[Heather O'Hara]

Heather näytti selkeästi ilahtuneelta kun Nicolas suostui noin helposti. Poika oli kuin marionettinukke, mutta tavattoman suloinen sellainen. Oma pinokkio. Heatherin kasvoilla kävi tyytyväinen hymy ja hän nyökkäsi Nicolasille. "Joo, nähdään ylihuomenna... Pidä hauskaa" Äänensävystä pystyi kenties päättelemään paljon, mutta Heather yritti pitää sen neutraalina. Äh, ehkä Rain ei tajuaisi mitään.

Heather käänsi katseensa Rainiin ja kohotti kulmiaan tuolle muka hämmentyneenä. Kenenkään ei pitäisi saada tietää, toisaalta Heather tarvitsisi neuvoja Nicolasin suhteen. Rain voisi osata auttaa, seurustelihan tuo itsekin ja tuo tuskin oli niiiiiiin tuomitseva.

"Nicolas on ihan pätevä" Heather puolusti automaattisesti salaista entistä rakastaajansa, poikaystäväänsä. "Eikä hän ole sitä paitsi teini..." Voi paska, hänen pitäisi oppia pitään turpansa kiinni. Nicolas ei osannut puolustaa itse itseään, niin jonkunhan se oli tehtävä. Heatherin ilme oli vähän monitulkintainen, mutta kaikesta voi päätellä ettei kaksikon suhde nyt ihan täysin opettaja-oppilas -suhde ollut. Tunnustaisiko? Niinpä, uhka vai mahdollisuus?