Yöiset käytävät

[Karakatus Kärmes]

-Ikävä kyllä kärmeskieltä ei voi opettaa. Muuten opettaisin mielelläni. Aavikkotaipaani on jästien tuntemista käärmeistä toiseksi myrkyllisin. Jästit sen purema voi tappaa. Sanoin pahoittelevaan sävyyn.

[Austin Willsson]

"Ikävä kyllä kärmeskieltä ei voi opettaa. Muuten opettaisin mielelläni. Aavikkotaipaani on jästien tuntemista käärmeistä toiseksi myrkyllisin. Jästit sen purema voi tappaa." Karaktus sanoi.
"Harmi olisi mahtavaa puhua käärmeitten kanssa. Ymmärtääkö se minua vaikken ymmärräkkään sitä?"kysyin uteliaana.

[Karakatus Kärmes]

-Ymmärtää jos tulkkaan. Onko sinulla muuten tietoa miten pääsee huoneeseen josta kuulutetaan tiedotteet?
Minulla näet on tekemistä. Sanoin mutta ääneni oli muuttunut se oli pehmeä ja kylmä. Aloin nauraa pehmeää ja kylmää naurua.

[Austin Willsson]

"mmärtää jos tulkkaan. Onko sinulla muuten tietoa miten pääsee huoneeseen josta kuulutetaan tiedotteet?
Minulla näet on tekemistä" Karakatus sanoi ja nauroi.
"En ole varma mutta luulen sen olevan suunnilleen meidän kohdalla kerros alas päin" sanoin ja nousin nojatuolista.
"Meenään sitten"sanoin naurahtaen ja avasin oven ja hyppäsin ulos.

[Karakatus Kärmes]

-Kiitos avusta. Isä antoi näet pikku homman. sanoin ja nousin nojatuolista. Ja jatkoin kärmeskielellä: - Viimein aikamme on tullut.
Kolhukallo vastasi. - Kyllä vain viimein. Niin pitkä aika. Voi kyllä.
Aloin taas nauraa.

[Austin Willsson]

"Kiitos avusta. Isä antoi näet pikku homman."karaktus sanoi ja nauroi.
"Minkälaisen homman?" Kysyin uteliaana.

[Karakatus Kärmes]

-No minun täytyy puhua kaijuttimeen kärmeskieltä ja oikealla kielellä kertoa ennustus. Kaikki ovat kauhusta kankeita kullessaan sen. Vastasin ja nauroin taas.

[Austin Willsson]

"No minun täytyy puhua kaijuttimeen kärmeskieltä ja oikealla kielellä kertoa ennustus. Kaikki ovat kauhusta kankeita kullessaan sen."Karakatus sanoi.
"Ai, minkälaisen ennustuksen ajattelit kertoa?"kysyin kun kävelin rappusia alas alempaan kerrokseen.

[Karakatus Kärmes]

-Pimeyden voimat valtaavat koulun. Kymmenvuotisjuhlien jälkeen keskiyöllä pimeyden voimat tulevat kukaan ei
ole turvassa. Kosto elää sanoo armeijan johtaja varokaa! Jos ei armeijaan liity saa hänen kostonsa tuntea!
Tuossa se nyt oli ja kaikki totta isä on järjestänyt kaiken. sanoin ja katsoin Austinia.

[Austin Willsson]

"keskiyöllä pimeyden voimat tulevat kukaan ei
ole turvassa. Kosto elää sanoo armeijan johtaja varokaa! Jos ei armeijaan liity saa hänen kostonsa tuntea!
Tuossa se nyt oli ja kaikki totta isä on järjestänyt kaiken"Karakatus sanoi.
"Mitä!" Puuskahdin äällistyneenä ja melkein kompastuin rappusia."tuo oli kai vitsi" sanoin ja katsoin Karakatusta saattoiko hän oikeasti olla tosissaan ja mikä vielä pahempaa minä olin auttanut häntä, Ajattelin.
Karakatus oli vaikuttanut mukavalta tyypiltä ja olin ajatellut että meistä olisi ehkä voinut tulla ystävät, mutta...
"Olihan tuo oikeasti vitsi, tai siis....hei.. pimeyden voimia sääntöjen rikkominen on ihan ok ja kaikki pilaileminen mutta ei nyt ehkä ihan pimeyden voimia ne hän ovat...." "No pimeitä" puuskahdin ja katsoin karakatusta.