Aamiaiseksi kulhollinen juoruja

[Ronja Blomroos]

Mukana olevat hahmot: Heather O'Hara, Nicolas Cartier, Ronja Blomroos
Ajankohta: maanantaiaamu 22.6.2020
Tapahtumapaikka: Suurten sali
Juoni: Ronjalta lipsahtaa aamupalapöydässä asioita, jotka eivät ole aivan kaikkien mieleen
Varoitukset: -
Muuta: Peli sijoittuu kaupunkireissun jälkeiseen aamuun

Ronja Blomroos juoksi aulan halki kohti suurten salin pääovia. Musta kouluhame liehui tytön kiristäessä tahtia ja mustien koulukenkien kopina kaikui läpi koulun tilavan aulan. Hän törmäsi salin ovella nuorempaan oppilaaseen, muttei antanut esteen hidastaa menoaan. Tämä tyttö nähtiin juoksemassa ainoastaan silloin, kun oli hätä - ja nyt oli hätä.

"Ette ikinä arvaa, mitä on tapahtunut!"

Tyttö huudahti saapuessaan jatko-opiskelijoiden pitkän tupapöydän ääreen. Hän istuutui alas tupakavereidensa väliin, puisen penkin päälle ja tasasi hengitystään. Hän sipaisi hiuksensa korvan taakse ja asetti kätensä pöydän päälle, lautasen molemmin puolin. Usea silmäpari oli kääntynyt katsomaan häntä.

"Odottakaa hetki, teen itselleni ensin aamupalaa"

Ronja piti siitä, että sai pitää ihmisiä jännityksessä. Nyt kun hän oli aloittanut tarinansa näin dramaattisesti, ihmiset haluaisivat varmasti kuulla, mitä tytöllä on sanottavaa. Hän asetti lautaselleen kaksi kroissanttia. Toisen päälle hän laittoi paksun palan brie-juustoa ja toisen hän voiteli appelsiinimarmeladilla. Lasiinsa hän kaatoi omenamehua.

"Eilen - kaupunkireissulla - jokiristeilyllä - olisittepa olleet paikalla!"

Tyttö jatkoi tarinaansa mahdollisimman dramaattisesti viivytellen. Hän haukkasi palan suolaisesta kroissantistaan ja hörppäsi mehua lasistaan. Hän oli kertonut tämän tarinan jo eilen illalla parhaille tupakavereilleen, mutta kohta myös hänen toiseksi parhaat kaverit saisivat kuulla sen.

"Tiedättehän Jillin, se ärsyttävä vähän veelan näköinen muija, joka on kokeillut varmaan kaikki cerfeurpojat? Hän oli myös siellä risteilyllä! Ja kuten varmasti arvaatte, hän ei pitänyt miehistä näppejään erossa tälläkään kertaa! Muistatteko sen ajan, kun Jill seurusteli Nicolaksen kanssa? Minäpä muistan! Ja muistan myös sen, kun he erosivat. Mutta arvatkaapa mitä!"

Tässä välissä Ronja piti jälleen dramaattisen tauon. Hän söi suolaisen kroissanttinsa loppuun ja pyyhki suupielensä lautasliinaan. Tuntui siltä, että tarinan kertominen oli sitä hauskempaa mitä useammin sen pääsi kertomaan. Tyttö olisi halunnut vielä hieman kierrellä, mutta päätti sittenkin mennä jo itse paljastukseen.

"Jill ja Nicolas suutelivat! Eivätkä ainoastaan kerran, vaan useita kertoja. He olivat päällekkäin pöydällä keskellä ravintolaa ja hyvä että pöytä edes kesti heitä! Minä yritin olla katsomatta, mutta minkäs sille voi, kun olivat niin näkyvillä. Ja tiedättekö mitä muuta? Kuulin huhuja, että Nicolas on varattu! Mutta ei Jillille! Ei olisi kyllä Nicolaksesta uskonut"

Tyttö lopetti kertomuksensa ja seurasi muiden jatko-opiskelijoiden reaktiota. Osa tuijotti tyttöä sanattomana, osa esitti lisäkysymyksiä ja osa ei uskonut tarinaa lainkaan. Ronja mutusteli toista kroissanttia tyytyväisenä saamastaan huomiosta. Uskomatonta, että juuri hän oli päässyt todistamaan tätä tapahtumaa, ja vieläpä ihan sattumalta!

[Heather O'Hara]

Heatheria ärsytti. Häntä oli ärsyttänyt eilisillasta lähtien kun he olivat palanneet Pariisista. Hän käveli serpentardien tuvasta kohti aamupalaa, miettien vain koko ajan Nicolasta. Ehkä Nicolas vain moikkasi eksäänsä? Eihän sitä tiedä, Nicolas ei tekisi ikinä mitään satuttaakseen Heatheria. Joten, Heatherilla oli vakaa aikomus syödä aamupala ja etsiä tukiopettajansa käsiinsä jotenki. Hän halusi tietää.

Koulupuku oli moitteettomasti tytön päällä, osa hiuksista oli kiinnitetty pinneillä taakse ja kasvoilla siisti meikki. Heather oli panostanut ulkonäköönsä, tosin hän teki sen joka aamu, mutta tänään hän oli ollut entistä tarkempi. Hänen piti näyttää hyvältä Nicin seurassa, fiksulta ja vanhemmalta. Jos Nicolas haikailisi eksänsä perään, hän ei tekisi sitä kauan. Ehkä.

Heather astui suurten saliin kuullakseen Ronjan julistuksen. Hän käveli kohti serpentardien pöytään, kuullakseen kriittiset sanat; "Jill ja Nicolas suutelivat! Eivätkä ainoastaan kerran, vaan useita kertoja. He olivat päällekkäin pöydällä keskellä ravintolaa ja hyvä että pöytä edes kesti heitä! Minä yritin olla katsomatta, mutta minkäs sille voi, kun olivat niin näkyvillä. Ja tiedättekö mitä muuta? Kuulin huhuja, että Nicolas on varattu! Mutta ei Jillille! Ei olisi kyllä Nicolaksesta uskonut" Heatherista tuntui siltä, kuinka joku olisi kipannut hänen niskaansa kylmää vettä.

Maailma tuntui hetkeksi seisahtuvan ja Heather ei tiennyt halusiko suorittaa seuraavaksi murhan, vai itkeä vain lattialla. Paitsi, he eivät seurustelleet Nicolasin kanssa julkisesti. Julkisesti Nic oli täysin sinkku, Heather ei tiennyt mistä Ronja oli tämän väitteen Nicolasin seurustelevuudesta saanut. Kasvoille hän loihti täysin välinpitämättömän ilmeen, Ronjan kaakatus oli nyt vain sellaista sanahelinää. Sisäisesti... Hänen pitäisi jutella Nicolaksen kanssa. Paitsi jos se kusipää on mennyt suutelemaan eksäänsä, nuoleskellut pöydällä ja ties mitä soidinmenoja harjoittanut, niin tämä juttu oli sitten tässä.

Heatherista oli ironista, että koulun naistenmies London ei ollut tehnyt tätä temppua hänelle, mutta kiltti jätkä johon Heather oli korvia myöten ihastunut, teki. Nicolas oli kunnollinen, kiva ja kiltti, todella sydämellinen, mutta ilmeisemmin sisältä aivan samanlainen kusipää kuin kaikki muutkin jätkät. Heather otti lautaselle hedelmiä ja teki jonkinlaista mysliä, miettien samalla millä voisi heittää jotakuta. Hän ei voinut olla etsimättä Nicolasta katseellaan, ties vaikka saisi jäädytettyä pojan suolapatsaaksi tuijotuksellaan. Tuijotus ei ollut mitenkään lempeä.

Maailma oli aiemmin ollut todella ihana ja kiva paikka, mutta Heatherin sietokyvyllä alkoi olla pikkuhiljaa rajat. Hänen olisi pakko puhua Nicolasin kanssa ja varmistaa väite.

[Nicolas Cartier]

Nicolas oli nukkunut kuin tukki ja todennäköisesti kellonympäri, vaikkei hän ihan nukahtamisaikaansa tiennytkään. Unijuomiin tottumattomana ne taisivat vaikuttaa häneen voimakkaasti. Kun aamiainen sitten alkoi, Nic oli saanut jollain ihmeellä koulupukunsa päälle. Toki sekin oli poikkeuksellisen huolittelematon, paita epäsiististi vinossa ja pari nappia oli kai mennyt ristiin. Nicolas ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota, sillä hän yritti minimoida asiat, joihin pitäisi keskittyä. Nyt tehtävälistalla oli ruoka. Ota aamupalaa, syö aamupalaa.

Sen lisäksi, että Nic näytti maansa myyneeltä, hän oli äreällä tuulella. Nic siirtyi jörönä ruokatarjoitinta kantaen muutaman tuttunsa viereen jatko-opiskelijoiden pöytään. Jopa tutut kurtistivat kulmiaan, koska yleensä Nicolas oli pouffsoufflen perikuva iloisena ja seurallisena. Koska kaverit tiesivät, ettei Nic puhunut mielellään yksityisasioistaan, he jättivät hänet rauhaan ja juttelivat kokeista. Ai niin, oli koeviikko. Nicin oli vaikea keskittyä mihinkään. Tänään ei ollut koetta? Joku taisi puhua ennustuksesta, mutta Nic ei oikein pysynyt keskustelussa mukana.

Kaikki johtui eilisestä. Voi kumpa hän olisi vain jäänyt kotiin, eikä lähtenyt sille Pariisin reissulle! Silloin mitään ei olisi tapahtunut. Nic ei olisi tavannut Jillia. Tuo ei olisi lähtenyt mukaan laivalle. Nic ei olisi... Poika hieroi ohimoitaan. Joku rynni samaan pöytään huutaen ja Nic tunnisti hänet Ronjaksi. Häntä ei kiinnostanut lainkaan, mitä tuo oli sanomassa, joten hän haukkasi palan leipäänsä. Tänään vuorossa oli ajatusten selvittelyä. Pitäisi miettiä, miten tästä jatkaisi eteenpäin.

Sitten joku meni mainitsemaan ääneen Jillin ja Nic terästäytyi. Hän vilkaisi ympärilleen ja huomasi puhujaksi Ronjan. Jännityksen sekainen pelko nousi hänen sisällään kun puhe vain jatkui. Ei, ei, ei... ei näin, ei nyt, ei. Jill ja Nicolas suutelivat, kaikui salissa ja Nicin korvissa. Epämääräisen mielikuvan mukaan risteilyaluksessa ei tosin ollut enää siinä vaiheessa paljoa oppilaita, mutta ilmeisesti oli. Ja nyt kaikki tiesivät siitä. Tietysti Ronja liioitteli asiaa, mutta Nic tunsi silti miten kasvoja alkoi kuumottaa ja tiesi, että puna nousi hänen kasvoilleen. Ihmiset alkoivat suunnata häneen katseitaan ja Nic näki, miten muutama tuttu katsoi joko virnistäen tai säälien. Joku sanoi lähellä, että älä välitä. Mahdotonta. Nic yritti kaikottaa ihmiset mielestään, mutta turhaan. Kaikki katsoivat. Kaikki nauroivat. Kaikki kaatui päälle.

Nic ei edes uskaltanut katsoa Ronjan suuntaan. Pitäisi päästä pois. Hän ei oikeastaan uskaltanut katsoa muuta kuin ruokaansa jähmettyneenä paikoilleen. Pitäisi päästä pois. Nic katsoi ruokaansa, josta oli vasta näykkinyt yhtä leipää. Pitäisi päästä pois. Hän huokaisi ja nousi. Aamupala oli hänen osaltaan ohitse. Nic jätti tarjottimen ruokineen pöydälle ja yritti lähteä laput silmillä salista, mutta se oli mahdotonta. Jostain kuului hurrausta. Oli kuitekin yksi katse, joka porasi kaiken ylitse. Yksi katse, jota Nic ei voinut välttää. Yksi katse, joka merkitsi liikaa.

Heather. Nic jähmettyi suolapatsaaksi paikalleen. Nic halusi samalla kaikkein eniten puhua hänelle ja samalla välttää tulevan täysin. Hän halusi korjata Ronjan puheet. Väittää niitä valheeksi. Hän halusi epätoivoisesti saada kaiken taas tasaiseksi ja tyyneksi. Mutta hän ei enää tiennyt, mitä voisi ikinä tehdä hyvittääkseen tämän. Hän oli pettänyt Heatheria. Pieni oppilasryhmä tuli oviaukosta sisään ja kulki Nicin edestä, jolloin katseyhteys päättyi. Nic puristi käsiään nyrkkiin ja poistui salista. Hän voisi itkeä.

[Ronja Blomroos]

Ronjalla ei käynyt mielessäkään, millaisia seuraamuksia hänen edellisillä sanoillaan voisi olla. Hän olisi voinut miettiä asiaa hetken, laskea kymmeneen ja rauhoittua, ennen kuin antaa puheripulin vallata itsensä. Myös kuiskaustaidon opettelemisesta olisi ollut hyötyä. Mutta koska kyseessä oli lukuvuoden suurin paljastus, ei tytöllä ollut muuta vaihtoehtoa kuin kertoa asiasta heti tilaisuuden tullen - eli keskellä vilkkainta aamupala-aikaa, mahdollisimman kovaan ääneen.

"Aivan, minäkään en uskoisi, ellen olisi omin silmin nähnyt. Tein kyllä kaikkeni etten olisi nähnyt, mutta tuntui siltä etteivät he edes yrittäneet peitellä! En tiedä, mitä Jillillä oli päällä - tuskin kovinkaan paljoa jos hän on tavoilleen uskollinen - mutta ajatelkaa, jos rehtori Molina olisi nähnyt. Oli heidän onnensa, ettei se nainen nähnyt!"

Ronja jatkoi tarinaansa kuiskaten, mutta siitäkin huolimatta äänen voimakkuus oli keskivertoa suurempi. Hän vastasi tupakavereidensa esittämiin kysymyksiin elävöittäen tarinaa käsiään heiluttaen. Mehulasi oli lähellä kaatua, niin kova tahti selittämisellä oli.

"Vielä toissapäivänä minusta tuntui siltä, että Nicolas on keskimääräistä parempi mies - olisin voinut kuvitella jopa ihastuvani häneen. Mutta nyt tuntuu siltä, että hän on samanlainen sika kuin kaikki muutkin miehet. Aivot sijaitsevat noin metrin normaalia alempana ja naisissa kiinnostaa vain ja ainoastaan ulkonäkö. Hyi!"

Ronja söi myös toisen kroissanttinsa loppuun ja joi mehulasinsa tyhjäksi. Jatko-opiskelijoiden pöytä ei varmastikaan ollut paras paikka juoruilla toisesta jatko-opiskelijasta, etenkään silloin kun tuo istui parhaillaan samaisessa pöydässä. Joku tökkäsi Ronjaa kylkeen ja Ronja käänsi katseensa salin pääovien suuntaan. Samaiseen suuntaan käveli eräs jatko-opiskelijapoika.

"Oho", tytön suusta pääsi.

[Heather O'Hara]

Heather tuijotti Nicolaksen kävelyä pois päin. Ihan kuin tyttö olisi yrittänyt porata reiän jonnekin tuon toisten aivojen tienoille. Heather kuunteli samalla Ronjan juoruilua, tajusikohan tuo itse että tuolla oli yllättävän kantava ääni? Mitään loitsuja ei edes tarvittu, Heather oli ihan varma että Ronjan ääni kuuluis huispauskatsomon toisesta päähän toiseen päähän.

Nicolaksen kasvoilta paistoi syyllisyys, Heather näki sen. Poika luikki pakoon häntä koipien välissä, eli Ronjan sanat osuivat oikeaan. Heather tunsi vihlaisun sisällään, mutta hänen oli pakko näyttää normaalilta. Heillä EI ollut suhdetta, he olivat vain oppilas ja opettaja. Siinä se, Nicolaksen yksityiselämä ei kuuluisi Heatherille pätkääkään. Hän kieltäisi aivan kaiken, hän unohtaisi aivan kaiken mitä oli ollut ja kohtelisi Nicolasta kuin muitakin kusipäitä. Eli, ansaitsemansa mukaan.

Heather rekisteröi Ronjan sanoja. Jep, vielä toissapäivänä Nicolas oli maailman paras mies, luotettava kaikinpuolin. Sitten ei vaadita kuin yksi nainen ja jätkä on ihan suistettu raiteiltaan. Nicolas ajatteli alapäällään kuten kaikki muutkin jätkät, luultavammin hänenkin tavoite oli saada Heather vain sänkyyn. Heather tunsi olonsa kamalaksi, syöden aamupalaa tehokkaasti.

Juttelisiko Nicin kanssa nyt, vai myöhemmin? Oliko tässä enää juteltavaa? Heatherilla ei ollut mitään muuta ilmoitettavaa Nicille, kuin se, että hän on kusipää. Hän pyyhkisi pojan elämästään aivan yhtä nopeasti kun hän oli siihen tullutkin. Heather söi omenaansa ajatuksissaan, kuuntelematta luokkatovereidensa juttelua. Mitä helvettiä Nicolas oli tehnyt, täyttääkseen hänen ajatuksensa?

[Nicolas Cartier]

Nicolas ei paljoa enää kuullut mitään poistuessaan salissa. Heather ja Jill painivat hänen mielessään, vaikka Nic parhaansa yritti rauhoittaa tilannetta. Jostain syystä hänen ajatussanoilla ei vain ollut minkäänlaista merkitystä edes hänelle itselleen. Sattui, sattui, sattui. Nälkä vain pahensi asiaa, mutta Nic ei palaisi enää ruokasaliin. Todennäköisesti hän lähtisi poudlardineen lounaaksi. Tai ehkä voisi käydä keittiössä anomassa lahjuksia kotitontuilta. Toisaalta ehkä oli vain oikein, että Nic kärsi. Itse oli soppansa keittänyt.

Nic törmäsi pariin oppilaaseen ja mutisi jotain liioitellun pahoittelevaa. Nic ei jäänyt katselemaan kulmienkurtistelua vaan ravasi eteenpäin. Kohta kaikki tietäisivät. Olihan Jillista aina juoruttu paljon ja tuo oli kai juorunnut itsekin, mutta se ei ollut koskaan tuntunut niin pahalta... Hänen oli vaikea pidättää itkuaan. Kun hän lopulta sai askeleensa kulkemaan pihalle, kauas kaikista, kyyneleet lähtivät valumaan. Hän käpertyi istumaan kivelle ja tuijotti järveä, vaikka koko ympäristö sattui sieluun. Miksi jalat olivat tuoneet hänet juuri tänne? Täällä hän oli soittanut kitaraa Heatherille... muisto koversi rintaa.

Heather, en halua satuttaa sinua. Heather, mitä oon mennyt tekemään. Heather, annatko sä ikinä anteeksi?

Jopa julkinen nöyryytys jäi kakkoseksi sille, että Heather oli saanut kuulla asiasta näin. Nic halusi haihtua ilmaan, kadota täysin. Jos muuttuisi lumpeenlehdeksi niin ei tuntisi tätä tuskaa? Jillin ilmaantuminen niin yllättäen oli sekoittanut kaiken. Vanhat tunteet erosta, tai siis siitä, että tuo oli vain kadonnut, nousivat taas pintaan. Kotiopetuksessa... Nic ei kestänyt sanaa, opetus tuntui niin raastavalta juuri nyt. Voi... itkuaparkua. Nic sulki kätensä jalkojensa ympäri ja heijaili paikoillaan.


// Itken hahmoni puolesta... eikun siis kiitän peliseurasta :D Nähdään taas jälkipyykin parissa!//

[Ronja Blomroos]

Salissa alkoi kuhina, kun Ronja lopetti puhumisensa. Ihmiset liikehtivät levottomasti, vilkuilivat ympärilleen ja aloittivat juoruilun vierustoverinsa kanssa. Myöskään tämä tyttö ei voinut olla huomaamatta sitä tosiasiaa, että sali oli hiljentynyt hänen puheidensa aikana ja täten lähes jokainen aamiaiselle osallistunut oli kuullut hänen sanansa. Hupsis.

"Ronja, katso nyt mitä sait aikaan!"
"Mutta kerroin vain sen, minkä omin silmin näin"
"Olisit voinut valita toisen paikan kertomuksellesi"
"Mutta hän itse kerjäsi tätä!"
"Ronja, ei kenenkään yksityisasioista pidä silti juoruta"
"Mutta ei hän niitä itsekään eilen peitellyt"
"Mene pyytämään häneltä nyt anteeksi"
"En varmasti mene, minulla on aamiainen kesken!'

Ronja otti kulhosta omenan, jota alkoi syödä. Hän ei todellakaan ollut halunnut aiheuttaa mitään pahaa, ainoastaan kertoa asiasta kavereilleen. Tyttö ei ymmärtänyt, miksi muiden täytyi työntää nokkansa tähän asiaan, koska se ei heille kuulunut. Keskittyisivät vain omaan elämäänsä, jos heillä sellainen oli.

[Heather O'Hara]

Heather kuunteli kun Ronjan tutut moralisoivat häntä. Heatherin teki mieli mennä kiittään Ronjaa, mutta koska suhdetta Nicolakseen ei ollut niin tyttö söi tyynesti aamupalansa loppuun.

Hän jutteli kavereidensa kanssa vähän poissaolevana, sanoen että oli nukkunut huonosti. Kun Heather oli saanut aamupalansa syötyä ja keskustelu salissa oli käynyt normaaliksi, tyttö nousi ja lähti pois. Hänellä oli tänään joku koe... mikä koe? Heatherista tuntui että samalla kun Nic käveli ulos salista, tyhjensi hän Heatherin muistinkin.

//Kiitän pelistä :D

[Ronja Blomroos]

Onneksi osa pöydässä olevista jatko-opiskelijoista myös ymmärsi Ronjaa. Kun Nicolas oli poistunut salista pöydässä tirskuttiin ja ihmeteltiin kyseisen pojan käytöstä. Toisaalta osa oli hyvinkin ymmärtäväisiä ja he tiesivät, millainen vaikutus veelamaisilla piirteillä saattoi tahtomattaankin olla.

Ronja söi aamupalansa loppuun, nousi ylös ja lähti astelemaan pois salista. Hänen suunnitelmanaan oli löytää käsiinsä hänen lempparijatko-opiskelijat, joiden kanssa käydä tarina läpi vielä kerran.

// Kiitos teille! :D

[Mila Molina]

Kiitos pelistä!

Heather O'Hara, Serpentard: 6+5=11p
Nicolas Cartier, Cerfeur: 5+5=10p
Ronja Blomroos, Cerfeur: 8+5=13p