Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Deborah Samatha Fey » 29 Touko 2020, 12:06

// Mukana olevat hahmot: Deborah Fey ja Heather O'Hara
Ajankohta: (mahdollisesti) ma 15.06.2020. Kuitenkin metsäpelastusoperaation jälkeen. Klo 18, oppituntien päätyttyä.
Tapahtumapaikka: Professori Feyn työhuone
Juoni: Hienoa kasvatuskeskustelua ja huolta O'Haran iäkkäämmistä seuralaisista //


Professori Fey siitä kummallinen professori, että hän ei koskaan oikein ollut omaksunut sellaista järjestelmällistä kurinpitotaitoa. Toki ei hän katsonut täysin ohi silmien sääntöjen rikkomistakaan, mutta kovin helposti hän keskittyi epäolennaiseen ja antoi oppilaiden jatkaa toimintaansa, ellei siitä aiheutunut vaaraa muille.

Nyt kuitenkin näytti pahasti siltä, että O'Hara oli ajautumassa väärille teille. Lapset, lapset... miten helppoa olikaan nähdä seikkailua siellä, missä piili vaaroja? Tai uskoa, että oikotie onneen oli kaiken avain? Puhumattakaan siitä, että valhe tekisi totuudesta siedettävämpää? Toki professori oli aikanaan itsekin kokeillut kaikenlaista, mutta ei hän silti ollut koskaan ymmärtänyt sääntöjen täyttä piittaamattomuutta. Lynn varmaan ymmärtäisi paremmin. Voi Lynn, voisimmepa jutella. Olisi niin paljon asiaa, jota ei vain ole tullut koskaan sanotuksi. Olitko kunnossa? Missä olit? Annoin sinulle anteeksi jo kauan sitten, haluisin sinun tietävän sen...

Professorin työhuonekaan ei oikein näyttänyt siltä, miltä työhuoneet nyt yleensä näyttivät. Hyllyt notkuivat purkkeja täynnä makeisia ja huoneessa oli kummallisen vähän kulmia. Värit vähän vaihtelivat, tänään pääväri taisi olla rauhallisen tummansininen, vaikka huone kyllä oli kokonaisuudessaan hieman sateenkaaren kirjava. Oven vieressä nökötti pari pehmeää, jokseenkin upottavaa sohvaa ja takka toi lämpöä talven pimeinä tunteina. Nyt takka tosin oli pois päältä, sillä vaikka Deborah piti lämmöstä, oli kesäsää edes vähän vaikuttanut hänenkin tarpeisiinsa.

Yleensä Deborah otti vastaan huolestuneita oppilaita ja kuunteli huoneessaan lohduttaen murheita - siinä hän oli ihan taitava. Ja joskus joku oppilas vain tuli työhuoneeseen lukemaan ja ollakseen rauhassa, eristyksissä muista. Deborah antoi opiskelijoiden tulla ja mennä, joskus jutellen ja joskus antaen heille omaa tilaa. Ovi makuuhuoneeseen oli kuitenkin usein lukossa, vaikka ei sielläkään mitään kovin salaista ollut. Muutamia kirjeitä ja papereita, tauluja ja salassapidettävämpiä tietoja. Tauluista Deb toki puhuisi mielellään, mutta muuten tila oli sen verran ahdas, ettei Deborah hirveästi viettänyt siellä aikaa. Hän piti enemmän siitä, että sai olla avarammissa huoneissa tai sitten ylipäätään ihmisten ilmoilla.

Deborahin huoneen ovi oli useimmiten apposen ammollaan, mutta tänään se oli kiinni merkkinä siitä, että huoneeseen ei tänään päässyt ylimääräiset ihmiset tulemaan. Syynä olisi voinut olla joku neuvoja kaipaava koestressaantunut oppilas, mutta tänään aiheena oli kuitenkin tavanomaista pakollisempi kehityskeskustelu. Pitäisi sitä vähän yrittää valaista tietä, jos se näytti kallistuvan pahasti alamäkeen. Ohjeita tuolla vanhalla mummeliinilla kyllä piisasi, jos niitä halusi vain ottaa vastaan.

Fey istui työpöytänsä takana ja selaili tuntisuunnitelmiaan. Pöytä hieman notkui paperikasoja, vaikka Deb yleensä siirsi kasat pöydän laatikoihin. Ei hän toki mikään siisti ihminen ollut, mutta oli sentään vähän oppinut vuosien myötä edes pinoamaan asioita aihepiireittäin. Muiden toki saattoi hieman olla vaikea ymmärtää pinojen logiikkaa, mutta Debillä oli ollut aikaa hioa taidokasta omien pinojen lukutaitoaan. Kakkosluokkalaisten kohdalla oltiin ihan aikataulussa, mutta viidesluokkalaisten pitäisi vielä oppia ja kerrata tärkeitä asioita ennen vippejä... miten aika menikään niin nopeasti? Juuri oltiin oltu syksyssä, puhumattakaan joulupuuhista ja nyt oltiin jollain ihmeellä taas ilmiinnytty kevääseen... kevät kului aina niin nopeasti.
Doubt is the beginning, not the end, of wisdom

Taikaliemien professori Deborah Fey on hössöttävä, optimistinen ja sosiaalinen papupata. Käy toki kurkkaamassa koko esittely täältä.

Muut hahmot: Nicolas Cartier
Deborah Samatha Fey
Vararehtori
 
Viestit: 96
Liittynyt: 04 Kesä 2017, 20:36
Opetettava aine: Taikaliemet ja -juomat

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 29 Touko 2020, 12:40

Heatheria oli ärsyttänyt jo koko päivän. Professori Feylle ei ollut uponnut Nicolasin selitykset tukiopetuksesta ja tässä sitä nyt oltiin, kävelemässä kiltisti kohti jälki-istuntoa. Tai, kehityskeskustelua, mikä ikinä se nyt onkaan. Kuulostaa kuitenkin aivan tarpeeksi ikävältä jo valmiiksi, tämänkin ajan olisi voinut viettää Nicolasin kanssa tukiopetuksessa. Hänen pussailutaitonsa oli pahasti ruostumassa.

Koulupuvun Heather oli jättänyt nätisti päälleen, puku oli lähes aina moitteettomasti hänen päällään, siistinä ja suorana. Kengät olivat uudet, vähän kevyemmät mustat siistit kengät, kun edelliset olivat hajonneet ikävästi pohjasta. Heather haaveili hetken kesästä, jolloin saisi pukeutua juuri niin kuin halusi eikä tarvinut pitää kiristävää kravaattia ja polvisukkia ja yh. Mitenkään reippaasti Heather ei kävellyt, hänen motivaationsa tähän kasvatuskeskusteluun oli pyöreä nolla, vaikkakin professori Fey on ihan kiva. Vähän hassu. Tosin, Heather oli aivan varma että tässä käy kuin Hannulle ja Kertulle. Ilkeä vanha noita syöttää oppilaita kuin porsaita ja tunkee jossain vaiheessa uuniin. Hän ei edes yllättyisi, joten oli parempi olla varuillaan mitä tämä professori keksisi.

Heather lähestyi professori Feyn työhuonetta. Okei, hänellä ei ollut suhdetta vanhempiin oppilaisiin. Hänen arvosanansa olivat nousussa, kiitos Nicolas Cartierin. Hän oli muutenki kiltti, ja se jauhopussi Ronjaa päin oli vain puolustusmekanismi. Joo, kyllä hän tämän selvittäisi. Kolme tasaista koputusta professori Feyn oveen, ja Heather jäi hivenen hermostuneena odottamaan, aukeaisko ovi. Toivottavasti ei.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Deborah Samatha Fey » 29 Touko 2020, 13:09

// aws, Hannu ja Kerttu tulee kyllä vahvasti mieleen XD mahtavaa //

Jos opettaisi hieman vielä aineen perusteista, niin ehkä se selittäisi maailman lainalaisuuksia paremmin. Voisi näyttää havainnollistavan esimerkin, jos yhdistäi... - koputukset katkaisevat professorin mietteet ja hän siirtää tuntisuunnitelmat sivuun, vasempaan pinoon pöydän oikealla reunalla. Ah, kello alkoikin olla jo sen verran, että ruokailu olisi varmaan päättynyt. Deborah oli itse syönyt jo hieman aiemmin... olikin ollut kiva tehdä vaihteeksi itse ruokaa, vaikka muutama kotitonttu oli tainnut hieman ottaa nokkiinsa. Deborah oli kyllä hienosti yrittänyt lepyytellä niitä kertomalla, että niiden ruoka oli parempaa. Ehkä ne olivat hyväksyneet sen tai todenneet hänen olevan hieman höpsähtänyt, mutta ainakin hän oli saanut laittaa ruokansa kaikessa rauhassa. Muutama toki oli avuliaasti halunnut tuoda hänelle edes ainekset ja tarvikkeet valmiiksi, joten ei hän ollut sitä pistänyt pahitteeksi.

"Sisään", professori tokaisee ja heilauttaa sauvallaan oven auki. Noniin, olisikin aika keskittyä... "Voit laittaa oven kiinni", professori lisää, kun tulija paljastui odotetuksi. Heather O'Hara. Oppilas oli jäänyt kiinni viime aikoina useammistakin pikkujutuista, ilmeisesti hänellä oli ollut kahakkaa aiemminkin muiden oppilaiden kanssa, sitten oli se kielletty metsäreissu, mistä hän oli palannut jalka huonossa kunnossa ja sitten kaiken päälle vielä kokeiden varastamista ja valehtelua... Voi, voi... oppilasrassu pitäisi yrittää pelastaa. Arvosanoissakaan ei ollut hirveästi kehumista, vaikka ainakin Molina oli jotenkin onnistunut saamaan hänen arvosanat hieman nousuun, vaikka sekin ratkaisu saattoi olla myös ongelma...

"Istu toki kumpaan vain sohvaan", Deborah tokaisee hössöttävään tyyliinsä ja osoittaa oven kummallakin puolella olevia sohvia. "Haluatko teetä?" professori kysyy ja nousee jo teepannun luo. Kunnon brittinä hänen itsensä ainakin teki mieli teetä, joten hän alkoi kaataa kannusta mukiin juotavaa. Tuoksu ainakin oli hyvä... aahh... toki asiassa oli myös pieni juju, sillä professori tiesi, että lämpimän esineen piteleminen käsissään aiheutti psykologisen harhan: se sai ihmisen kasvojen ilmeen muuttumaan hieman ystävällisemmäksi ja ihminen oli hieman omituinen, sillä tulkitsi helposti ystävälliseltä näyttävät henkilöt alitajuntaisesti oikeasti ystävällisiski.

Kuppeineen päivineen professori siirtyy takaisin työpöytänsä ääreen ja katsoi sitten taas O'Haran suuntaan.
" Olen hieman huolissasi sinusta", professori kertoo.
Doubt is the beginning, not the end, of wisdom

Taikaliemien professori Deborah Fey on hössöttävä, optimistinen ja sosiaalinen papupata. Käy toki kurkkaamassa koko esittely täältä.

Muut hahmot: Nicolas Cartier
Deborah Samatha Fey
Vararehtori
 
Viestit: 96
Liittynyt: 04 Kesä 2017, 20:36
Opetettava aine: Taikaliemet ja -juomat

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 29 Touko 2020, 13:28

Noniin, nyt sitä ollaan menossa surman suuhun. Heather astui sisään ja sulki oven perässään. "Päivää professori Fey" Olihan Heather kohtelias, jos hän halusi. Ja osa oli erittäin totuttuja tapoja, kiitos hyvän kasvatuksen. Heather katsoi ympärilleen, kyllä, aivan kuin Hannussa ja Kertussa. Hän ei ollut vieraillut professori Feyn työhuoneessa aiemmin, mutta huhut olivat villejä. Ja osuivat vielä oikeaan. Tämä vanha "höppänä" rouva saattoi olla ihan mitä vain.

Heather istahti alas ja ei ehtiynt edes vastata professorin esittämään kysymykseen. Tee kelpasi, mutta... Mitä professori laittaisi siihen? Heather katsoi professoria. "No... kiitos" Tyttö sai sanottua ja katsoi professori Feytä. "Siihen ei tarvitse laittaa mitään muuta" Hän jatkoi ja yritti istua nätisti ja siististi siinä upottavalla sohvalla. Selkä suorana, nilkat ristittynä, kuin hyvin kasvatetun tytön pitäisikin.

Heather otti varovaisesti teekuppinsa ja katsoi professoria. "Huolissanne? Miksi, professori?" Heather naurahti heleästi, hänestä ei tarvinut todellakaan olla huolissaan. Hän selviäisi itsekin.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Deborah Samatha Fey » 29 Touko 2020, 13:56

"Ei sokeria eikä maitoa? Jos niin sanot... ne toki löytyvät tuosta takan viereltä, jos tulee uudestaan tarve", professori toteaa ja antaa oman teemukillisen myös O'Haralle. Olihan sitä tosiaan jo iltapäiväteen aika... "Jos haluat, niin ota ihmeessä kaapista herkkuja", professori huomauttaa ja nappaa itselleen muutaman skonssin. Ah... herkkuja ei koskaan voinut olla liikaa. Sitä paitsi, olisi parempi, että oppilaat viihtyivät, niin sitten voisi saada oikeaa keskustelua aikaan. Sitä paitsi, kukapa ei pitäisi herkuista, professori tuumi ja oli jo totaalisen unohtanut Heatherin kieltäytyneen aiemmin suklaasta.

Tämän päivän tarkoitus ei ollut mikään jäätävä ristikuulustelu, vaan pientä keskustelua ja valistusta - tai näin Deborah sen itse mielsi. "Huolissanne? Miksi, professori?" O'Hara kyseli nauraen. Mmm... aika moni tuntui jotenkin nuorena kiistävän tarpeen tulla autetuksi. Tai miksei vanhempanakin. Mikäköhän oli O'Haran kapinan taustalla?

"Olen huomannut sinun rikkoneen useampaa koulun sääntöä tässä lähiaikoina, enkä ymmärrä mikä on saanut sinut lähtemään mukaan tälläiseen touhuun? Riitelyä, koulun alueelta poistumista, opiskelun laiminlyöntiä, varastamista ja valehtelua... " professori luetteli ja siemaisi teetään. "Mitä vanhempasi ajattelevat tälläisestä käytöksestä?"
Doubt is the beginning, not the end, of wisdom

Taikaliemien professori Deborah Fey on hössöttävä, optimistinen ja sosiaalinen papupata. Käy toki kurkkaamassa koko esittely täältä.

Muut hahmot: Nicolas Cartier
Deborah Samatha Fey
Vararehtori
 
Viestit: 96
Liittynyt: 04 Kesä 2017, 20:36
Opetettava aine: Taikaliemet ja -juomat

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 29 Touko 2020, 14:35

Heather ei koskisi mihinkään herkkuun mitä tuo mummeli hänelle tarjoaisi. Ihan vain periaatesyistä, häntä ei lahjottaisi millään herkuilla. Onneksi suurin osa herkuista ei ollut myöskään vegaanisia, joten voi aina kieltäytyä ruokavalion ja elämäntapaan vedoten. Varovasti Heather kuitenkin maistoi teetä, toivoen ettei professori olisi livauttanut sekaan vaikkapa totuusseerumia. Se oliskin, sitä ei voisi edes todistaa mitenkään rehtori Molinalle, ja Molina olisi luultavammin vain että miksi hän ei keksinyt ensin.

Heather ei kapinoinut, todellakaan. Tai ehkä vähäsen, mutta hän ei sanoisi sitä kapinaksi. Jokaiselle hänen tekemiselle oli syy, eikä hän tehnyt mitään ihan löyhin perustein. Haiskujen pelastaminen oli tärkeää, Heather mietti edelleen että oliko haiskut edes hengissä enää. Ne oli niiiiiin pieniä ja suloisia, Heather voisi käydä hakemassa metsästä yhden ellei pelkäisi jäädä kiinni. Toisaalta, jos sen tekisi keskellä yötä... Tai pyytäisi Londonia avuksi. London suostuisi, Nicolas ei ikinä.

Heather kuunteli professori Feyn syytöksiä varsin... ilmeettömän näköisenä. Riitelyä, Ronjan kanssa ei voinut keskustella muuten kuin riitelemällä, se tyttö oli varsinainen maanvaiva ja ääliö. Se oli hyväksyttävää. Koulun alueelta poistumista, onneksi tuo ei tiennyt salaisista treffeistä Londonin kanssa. Opiskelun laiminlyöntiä? Hän opiskeli nyt enemmän kuin oli uhrannut koko vuotena, kiitos Nicolasin. Varastamista... Hän lähinnä lainasi koekysymyksiä ja valehtelu, no totuuden kaunistelua.

Mitä Heatherin vanhemmat ajattelivat? Kirje vanhemmilta oli tullut tänä aamuna, eikä se ollut mitenkään positiivissävytteinen, lähinnä uhkailua että jos hän ei kunnostautuisi niin Irlantiin oli turha haaveilla tänä kesänä. Ja kaikkea muuta soopaa, arvosanojen piti nousta ja Heatherin piti muutenkin käyttäytyä kuten suvun kunnialle kuuluu. Kumman suvun, sillä Beumanoirit olivat itse repäisseet ties mitä ja O'Harat olivat ne kunnolliset. Tai ulkokultaisia, kyllähän sieltä muutamat lehtolapset löytyi mutta eihän niitä oltu tunnustettu.

"Mitäs ne, kieltävät luultavammin lähtemästä Irlantiin kesällä" Heather vastasi kevesti, hän ei halunnut alkaa valittaan tuolle vanhempien saarnaavasta kirjeestä. Ärsytti jo valmiiksi. "Ei mitään sen kummempaa" Heather totesi ja joi teestään. Ilmeisemmin siinä ei ollut totuusseerumia.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Deborah Samatha Fey » 30 Touko 2020, 16:38

"Mitäs ne, kieltävät luultavammin lähtemästä Irlantiin kesällä. Ei mitään sen kummempaa", serpentardilainen tokaisi hieman vähättelevään sävyyn. Ehkä vanhempia ei kiinnostanut? Tosin useimmin kiinnosti enemmän kuin oppilaat itse halusivat. Tai ainakaan halusivat myöntää. Toki oli niitä kurjia tapauksia, jossa vanhempien omat ongelmat astuivat lasten edelle. Heather O'Hara ei kuitenkaan vaikuttanut tulevan heikommista taustoista, tai näin professori oli ymmärtänyt. Ei sitä toki koskaan tiennyt, perheongelmat kun helposti kätkettiin perheen sisäisiksi asioiksi.

"Hmm... vai niin. Toivottavasti he välittävät", professori pohti teetään siemaillen. Tee oli hyvää... joskus sanottiin, että tee ehkäise solujen vanhenemista ja edisti ruuansulatusta. Deborah ei siitä niinkään tiennyt, vaan väitti pitävänsä teen mausta, vaikka saattoi olla, että hän oli vaan niin tottunut sen litkimiseen, ettei enää erottanut mielipidettä rutiinista. Opettajienhuoneen kahvittelut vaihtuivat professorilla nopeasti teehetkeksi, vaikka joi hän välillä kahviakin. Jotenkin tee vain tuntui enemmän... oikealta.

Sääntöjen rikkominen oli asia sikseen, mutta professori kuitenkin uskoi, että tilanne olisi loppuunkäsitelty, kun sen rangaistus oli hoidettu. Eräs asia kuitenkin oli jäänyt vaivaamaan professoria. "Kutsuin sinut kuitenkin tähän keskusteluun hieman eri syystä kuin puhuakseni selkeistä sääntörikkeistä", professori pitää tauon, jonka aikana hän katselee O'Haraa tutkivasti. "Havaitsin aiemmin sinun seuraassasi jopa kaksi hieman ... vanhempaa seuralaista."

Niimpä niin. London Morel liikkui paljon enemmän naisten ja myös tyttöjen seurassa kuin keskittyi opiskeluun. Yllättävintä oli kuitenkin nähdä Nicolas Cartier paikalla, kun sääntöjä rikottiin. Tai olihan professori Fey tavannut pojan usein ilmoilla, kun hänen siskonsa oli tehnyt jotain. Poika oli aina vaikuttanut jotenkin vastuulliselta, mutta nyt professori ei enää ollut läheskään niin varma. Molemmat pojat olivat kuitenkin olleet Heather O'Haran kanssa ja se oli huolestuttavaa, jos huomioi, että pojat olivat jatko-opiskelijoita ja O'Hara vasta neljännellä luokalla...
Doubt is the beginning, not the end, of wisdom

Taikaliemien professori Deborah Fey on hössöttävä, optimistinen ja sosiaalinen papupata. Käy toki kurkkaamassa koko esittely täältä.

Muut hahmot: Nicolas Cartier
Deborah Samatha Fey
Vararehtori
 
Viestit: 96
Liittynyt: 04 Kesä 2017, 20:36
Opetettava aine: Taikaliemet ja -juomat

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 30 Touko 2020, 18:52

Heather joi teetään ja katsoi professori Feytä. Välittivät? Hänen vanhempansa? Jep, he välittivät suvun maineesta, siitä että hän menestyisi ja menisi naimisiin jonkun älykkään puhdasverisen kanssa. Niin, ja olisi VÄHÄN fiksumpi. Se oli se, mihin tyttö oli tottunut. Äitinsä oli ehkä vähän rennompi, isä taas... no, sitähän sanotaan että vastakohdat täydentävät toisiaan.

Hän laski teekuppinsa pöydälle ja korjasi hieman asentoaan. "Eivätköhän he välitä, kuten vanhemmat lapsistaan yleensä" Heather totesi, kommentti oli ehkä vähän näsäviisas, mutta hän ei voinut sille mitään. Ne oli suvun ja perheen sisäisiä asioita, eikä Heather kokenut tarpeelliseksi juoruta niitä eteenpäin. Tämä ei ollut mikään terapia. "Eivätköhän he saa kasvatettua minusta kunnon kansalaisen" hän jatkoi ja otti teekuppinsa, juoden hieman.

Heather ei ymmärtänyt miksi vanhempiensa piti olla niin vanhoillisia. Eivätkä he edes olleet. Se, mitä Mia oli kertonut omasta järjestetystä avioliitosta, sai Heatherin tajuamaan että oli osapuilleen onnekas. Ainakaan hänen ei tarvinnut mennä serkkunsa kanssa naimisiin, se kuulosti jo vähän epätoivoiselta. Mieluummin hän olisi yksin loppuelämänsä. Ikävä kyllä Heather osasi vaistota millainen meteli syntyisi, jos vanhemmat saisivat tietää Londonista tai Nicolasista. Tai siitä, ettei tukiopetus ollut nyt ihan vain tukiopetusta. Tai oli, jos hormonit, fysiologia ja biologia olivat oppiaineita ja kyseessä oli käytännöntunti.

Heather ei voinut olla virnistämättä hieman, kun professori Fey toi tämän seikan esille. Nii-in, hänen seurassaan oli kaksi hieman vanhempaa seuralaista. "Mitä heidän iälläään on merkitystä?" Heather kysyi viattomasti. "Molemmat ovat tosi kivoja ja kilttejä minulle, Nicolas on erittäin hyvä tukiopettaja ja London on muuten vain mukava" Heather näytteli vähän viattomampaa ja tyhmempää, kuin oli. Totta kai hän tiesi mitä professori Fey ajoi takaa, ja hän odottikin millaiseksi professorin kasvot menisivät, kun tuo yrittäisi kierrellen ja kaarrellen kysyä jotain seksistä. Ajatus huvitti Heatheria, minkä hän peitti taktisesti teenjuontiin.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Deborah Samatha Fey » 31 Touko 2020, 19:40

Oli vanhempia, jotka eivät välittäneet. Oli niitä, jotka silottivat jokaisen rypyn. Oli vanhempia, jotka vaativat liikaa ja vanhempia, jotka eivät vaatineet mitään. Deborah oli monesti pohtinut, että joskus oli hyvä, kun vanhemmat olivat neutraaleja, tavallisia ja tekivät välillä virheitä. Ei hän itsekään ollut täydellinen vanhempi, mutta ainakin hänelle lapset olivat tärkeitä. Lapset vanhenivat niin nopeasti - nyt kaikki olivat jo täysi-ikäisiä. Jopa pikku-Flinn oli jo niin vanha, kohta aikuinen. Niin ne ajat vierivät... Pitäisi varmaan pistää pöllöä Léonielle ja kysyä tuon elämästä. Kohta voisi saada toisen lapsenlapsen...

Deborah katseli O'Haraa, kun tämä vastasi hänen kysymykseensä täysin ymmärtämättömästi: "Mitä heidän iälläään on merkitystä? Molemmat ovat tosi kivoja ja kilttejä minulle, Nicolas on erittäin hyvä tukiopettaja ja London on muuten vain mukava." Professori kurtisti kulmiaan. Hän oli ollut mukana, kun O'Hara tuli metsästä seuralaisineen ja osasi kyllä nähdä, jos pojat katsoivat sillä silmällä jotakuta. Hänen ikäluokalleen ei ollut kuitenkaan tapana puhua kaikesta niin suoraan. Vaikka ei hän hävennyt enää, niin oli silti asioita, jotka laskettiin tabuihin. Vaikka ranskalaiset saattoivat joskus puhua nautinnosta railakkaaseen sävyyn, niin Deborah oli säilyttänyt elämässään edes jonkin verran brittiläistä kohteliaisuutta. Varsinkin kun puhuttiin lapselle, oppilaalle.

"Ikä on mielenkiintoinen asia. Joskus sen oletetaan tuovan viisautta, joskus vastuuta", professori kiersi aihetta. "On hetkiä, jolloin eri ikäiset tulevat toistensa kanssa tekemisiin, mutta ..." Fey mietti jatkoa ja alkoi heiluttaa lusikkaansa teekupissaan. " Mutta on ymmärrettävä, että joskus suhteet eivät ole enää pelkkää kaveruutta ja kohteliasta keskustelua, asiaan alkaa liittyä... huolta. " Professori oli nähnyt Morelilla useampia seuralaisia, joten hän mietti, että oliko tässä kyse enemmän vain yhden illan jutuista. Hän mutristi hieman suutaan ja lusikan pyöritystahti hieman kiihtyi.

"Joskus - etenkin nuorella iällä - saattaa tulla tarpeita kokea... asioita ja sitä helposti voi ajatella, että joku vanhempi voi tietää asioista enemmän, mutta... ei kuitenkaan tule turhaan tehdä sellaista, mikä ei itsestä tunnu... hyvältä. Iäkkäämpi seuralainen saattaa helposti vaikuttaa voimakkaalta, mutta myös painostavalta. Ei pidä hetken huumassa tehdä asioita, joita katuu myöhemmällä iällä." Hetken aikaa professori mietti epäonnistunutta suhdettaan Matthewiin, mutta ajatus oli niin vanha ja pölyttynyt, että professori jätti sen olemaan muistojen syövereihin.

"Ja mitä tuleekaan tukiopetukseen. Olen hieman miettinyt sitä ja sen jatkoa...", professori jatkaa ja pitää tauon, jonka aikana hän juo teetään.
Doubt is the beginning, not the end, of wisdom

Taikaliemien professori Deborah Fey on hössöttävä, optimistinen ja sosiaalinen papupata. Käy toki kurkkaamassa koko esittely täältä.

Muut hahmot: Nicolas Cartier
Deborah Samatha Fey
Vararehtori
 
Viestit: 96
Liittynyt: 04 Kesä 2017, 20:36
Opetettava aine: Taikaliemet ja -juomat

Re: Kasvatuksellista huolta ja mummon neuvoja

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 31 Touko 2020, 23:55

Heather ei pitänyt professori Feyn katseesta. Ihan kuin hän olisi tiennyt liikaa. Hän näytti ihan Heatherin isotädiltä, joka kyyläsi koko suvun läpi ja tiesi raskaudetkin suurinpiirtein siinä vaiheessa kun sitä ei edes näkynyt. Tämmöisen haukan katseen alla piti vain pitää oma linjansa, ja suurin piirtein uskoa itsekin siihen mitä sanoi jos vaikka muunteli totuutta.

Heather kurtisti kulmiaan, varoen tarkkaan ettei naurahtaisi. Mutta professori Fey oli vain niin... niin... Jäykkä! Seksi oli ihan hirveän vaikea sana noin vanhoille. Heather mietti miten tähän nyt vastaisi, esittäisikö ihan tyhmää vai vastaisko jotain yksinkertaisempaa. Vaikeaa.

Heather veti syvään henkeä. "Ei ole kyse mistään sellaisesta" Heather sanoi painottaen sanaa "sellainen". Hän joi hieman teetä ja laski kupin pöydälle. "Jos professori Fey niin ajattelee, miksi niin sen ikäisiä edes kiinnostaisi mun ikäinen?" Heather lisäsi sopivan viattomilla ja tietämättömän näköisillä kasvoilla.

Hetken huumassa... Just joo, eli, jos juttelen vähänkään vanhemmille jätkille niin he ovat viemässä mut heti sänkyynsä? London ehkä, Nicolas ei. Ihan idioottinako tuo mua pitää? Heather hillitsi halunsa pyöräyttää silmiään. "Olen kyllä kuullut noista asioista, joten professorin ei tarvitse olla huolissaan" Hän sanoi kiltisti ja säyseästi.

Kun tukiopetuksesta tuli puhe, Heather valpastui. Ei, sinä noidankäppänä et puutu MINUN tukiopetuksiini. Heather oli jo puolustamassa ensimmäisenä Nicolasta, kunnes muisti että pitää olla rauhallinen. Hän on vain tukiopettajani. "Mitä tukiopetuksesta?" Heather kysyi silmät suurina. "Arvosanani ovat nousussa..." Hän jatkoi varovasti.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Seuraava

Paluu Foorumiroolipelit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron