//Peliin odottelen Mila Molinaa kaveriksi. Päivänä 21.12.2017 ja ajankohta aamulla ennen Molinan ensimmäistä tuntia.
Andin loma oli alkanut ja hän oli päättänyt viettää aikaansa isin työpaikalla, kunnes tuon loma alkaisi muutaman päivän kuluttua. Tänä aamuna Andi oli kumminkin päättänyt lähteä juttelemaan Mila Molinan kanssa, asia, jota kovinkaan moni oppilas ei luultavasti olisi tässä koulussa tahtonut tehdä. Andi oli kumminkin onnistunut jälleen eksymään koulun käytävillä ja joutui pyytämään joltakulta oppilaalta apua Molinan etsimisessä. Tuo oppilas oli saattanut hänet portaille, joiden tulisi johtaa ennustustorniin, mutta ei suostunut sitä lähemmäksi. Andi kiitti tuota hymyillen, lähtien sitten kiipeämään portaita ylös.
Portaiden yläpäässä tyttö siisti hieman mekkonsa helman asentoa ja varmisti hiustensa olevan hyvin, ennen kuin astui varovaisesti sisälle pohtien, kuinkahan nainen reagoisi hänen aikaiseen ilmestymiseensä. Hän vetäisi ilmaa keuhkoihinsa. “Professori Molina?” hän lausahti sitten kysyvästi katsellen ympärilleen. Oli hän täällä kerran aikaisemminkin ollut, vahingossa, mutta ei ollut silloin kauhean tarkasti kaikkea katsellut, sen verran että oli tunnistanut ne ennustuksessa käytettäviksi välineiksi. Ei Andi kyllä tälläkään kertaa ollut sielää tavaroita katselemassa vaan tahtoi keskustella asiasta, josta tahtoi keskustella jonkun aikuisen kanssa, mutta ei voinut oikein vanhempiensa, tätinsä tai jästiopettajiensa kanssa jutella. Eikä hän tuntenut noiden lisäksi oikeastaan muita aikuisia kuin Mila Molinan.
