//Istuin jossakin päin linnaa täysin omassa rauhassani. Olin juuri palannut koululle, enkä kaivannut utelijoita kyselemään poissaolostani. Olin hiukan tylsistynyt. Mitäs tuossa typerässä koulussa muutakan saattoi tehdä kuin tylsistyä?
Olisi ollut absurdia käveleskellä muiden keskellä ja liehakoida kuin jotkut toiset tytöt. Kuitenkin minulle vain naurettaisiin tai minua katsottaisiin oudoksuen. Moukat, he eivät tajunneet, ei oikein kukaan tajunnut. Olin ollut melkoisissa vaikeuksissa ministeriön kanssa UAKS.RY:n takia ja erään toisen selkkauksen. Minkä minä perimälleni saatoin?
Olin joutunut opiskelemaan erityisessä tarkkailulaitoksessa, jota kutsuin laatikoksi. Se oli kamala paikka. En nähnyt päivänvaloa lähes vuoteen ja ruoka oli kamalaa. Opetuksella tarkoitan itseopiskelua. Siihenkin tottui. Ei ainakaan ollut muita pyörimässä ympärillä kuin mitkäkin... pokkuroijat.
