Kaksi vastaan metsä

[Jolie Leber]

"Mi-mitä muita otuksia täällä on siis sinun lisäksesi?", Colin kysyi. Odotin hämähäkin vastausta innolla, vaikka tiesin jo entisistä retkistäni keitä täällä asusti.

"No, siitä saatte ottaa ihan itse selvää", hämähäkki sanoi matalalla äänellä. "En ole mikään sosiaalinen heppu..."

"Me taidetaan tästä mennä...ottamaan selvää otuksista", sanoin ja hymyilin samalla, kun lähdin kävelemään sivulle.

Hämähäkki yhä tuijotti meitä takaapäin. Se tuntui karmivalta. Onneksi hämppis lähti takaisin puskaan.

"Inhottava, mutta kiehtova otus", totean Colinille. Heti, kun olin sanonut sanani joku karvain oli kannoillani. Käännyin katsomaan. Onneksi se oli vain haiskuni. Otin sen syliini. "Haiskuni osaa säikytellä", sanoin naurahtaen.

[Colin Willows]

"Me taidetaan tästä mennä...ottamaan selvää otuksista", Jolie sanoi. Colin katsahti hänen suuntaansa, kun tyttö lähti kävelemään pois päin. "Juu, niin taidetaan", Colin komppasi toveriaan. Hän vilkaisi vielä suurta otusta inhon vallassa. Hämähäkki kääntyi verkkaisesti ympäri ja maleksi takaisin pusikkoonsa.

"Inhottava, mutta kiehtova otus", Jolie totesi. Inhottava kyllä, mutta mitään kiehtovaa Colin ei nähnyt siinä karvaisessa jättiläishirviössä. "Joo, tosi kiehtova", Gryffondor poika pyöräytti silmiään.

Yhtäkkiä Jolie käännähti ympäri. Colin teki samoin. Eikai hämähäkki ollut kutsunut koko sukuaan heidän peräänsä? Jolie nosti haiskunsa maasta. Colin huokaisi helpotuksesta. Ensimmäistä kertaa poika oli iloinen nähdessään haiskun. "Haiskuni osaa säikytellä", sanoi Jolie naurahtaen. Colin hymyili myös. Todellakin.

He kävelivät syvemmälle metsään. Puut heidän ympärillään näyttivät vähitellen yhä pelottavimmilta ja karmivimmilta. Tuuli kuiski heinikossa aavemaisesti. Olisipa Colin ottanut edes taskulampun mukaan.

Hetken kuluttua he (?) seisoivat jyrkäänteen reunalla. Umpikuja. Kuinka syvälle he olivatkin kävelleet? Colin katsahti alaspäin. Heidän edessään oli jyrkkä pudotus alas jokeen, joka kohisi hurjasti. Colin oli juuri peruuttamassa, kunnes huomasi lahon näköisen riippusillan vähän matkan päässä.

[Jolie Leber]

Kävelimme vielä syvemälle metsään ja pimeys alkoi pelottaa minua. Astelin lähemmäs Colinia, mutta,tajusin hänen pysähtyneen. Huomasin, että olimme jyrkänteen reunalla. "Hienot maisemat!" Totesin Colinille. "Jos siis täällä näkyisi, jotain maisemia", lisään nopeasti hymyillen.

Katsoin kohisevaa jokea. "Vaikka oonkin tässä metsässä paljon seikkaillut, tästä minäkään en tiennyt", kerroin pojalle.

Huomasin sillan lähellä meitä. Lähdin kohti sitä innoissani. "Mitäköhän toisella puolella on?" Kysyin innostuneesti.

Olin jo riippusillan luona. En ollut oikein varma sillan kestävyydestä, mutta silti aijoin mennä toiselle puolelle jollain keinolla.

[Colin Willows]

"Hienot maisemat!" Jolie totesi. Colin irvisti. Hänen teki mieli sanoa, että ehkä tuolta alhaalta näkisi kauniin taivaan paremmin, mutta ei viitsinyt. "Jos siis täällä näkyisi, jotain maisemia", tyttö lisäsi nopeasti hymyillen. Colin naurahti myös ja peruutti yhä kauemmaksi jyrkänteen reunalta.

"Vaikka oonkin tässä metsässä paljon seikkaillut, tästä minäkään en tiennyt", Jolie kertoi. "Taidetaan olla aika kaukana Châteausta", Colin kohautti olkapäitään.

He huomasivat riippusillan aivan lähellä. Jolie lähti sen luo innoissaan. Colin kulki hänen perässään hieman epävarmempana. "Mitäköhän toisella puolella on?" Jolie mietti. "En halua tietää", Colin sanoi kuvitellen lisää jättiläishämähäkkejä.

He saapuivat riippusillan luokse. Colin katseli sitä kauhuissaan, mutta ei halunnut vaikuttaa nynnyltä, joten lähti hitaasti kävelemään sitä pitkin. Toivottavasti siinä ei ollut lahoja lankkuja, jotka yhtäkkiä pettäisivät.

[Jolie Leber]

"Taidetaan olla aika kaukana Châteausta", Colin totesi. "Noh niin..." , huokaisin ja katsoin taaksemme.


Lähdin kävelemään Colinin takaa sillalle.



//viestin pituus on erittäin pitkä...tiedän

[Mila Molina]

Peli lukitaan keskeneräisenä.

Jolie Leber, Gryffondor: 6 p
Colin Willows, Gryffondor: 11 p