Kahvilaa kohti!!

[Melinda Fontaine]

"Kaikki paitsi huispaus. En tykkää huispauksesta lainkaan, sillä taidan vähän pelätä korkeita paikkoja", Lily-Bella vastasi kysymykseeni hymyillen. "Tosin lukujärjestys tulee olemaan vähän täysi, varsinkin kun VIP-vuonna tulee niin paljon läksyjä. No, ehkä selviän tästä vuodesta jotenkuten".
"Juuri tuon takia en halunnut valita kaikkia aineita", hymyilin, "Sillä se saattaisi tulla vaikeaksi jossain vaiheessa. Ai niin! Olihan minulla vielä jästitietokin aineena. Ihan unohdin", pohdin ääneen.
"Niin juu ja en minäkään pidä huispauksesta", totesin ja heilautin haarukkaani.

"Minkälainen perhe sinulla on?", Lily-Bella kysyi yht'äkkiä. Minusta tuo oli vähän omituinen puheenaihe, kun olimme kuitenkin tavanneet vasta äskettäin.
"Ihan tavallinen. Äiti, isä, pöllö, kissa ja... siskoni", luettelin, mutta lausuin sanan sisko hiljaisemmin. En tosin tiennyt miksi. En nauttinut puheenaiheesta, jossa käsiteltiin siskoani. Hän omasi... epämiellyttävä persoonan.

"Millainen sinun perheesi on?", kysyin Lily-Bellalta. Tajusin, että hänen perheensä ei vaikka saattanut olla samanlainen kuin minun. Vanhemmathan olivat voineet vaikka erota, joku olisi ihmissusi, joku olisi kuollut tai koko perhe olisi kuollut! Päätin pyytää kysymystä anteeksi, jos hänen perheessään olisi tapahtunut jotain traumaattista. Ehkäpä hän juuri kysyi minun perheestäni jos oli menettänyt omansa.

[Lily-Bella Davies]

"Juuri tuon takia en halunnut valita kaikkia aineita", Melinda totesi. Hän olisi voinut sanoa saman minulle pari vuotta sitten, kun valitsin valinnaisaineeni. Vanhempani, olivat kannustaneet minua ottamaan kaikki ja ystävieni varoitteluista huolimatta olin tehnyt niin. "Sillä se saattaisi tulla vaikeaksi jossain vaiheessa. Ai niin! Olihan minulla vielä jästitietokin aineena. Ihan unohdin", tyttö jatkoi vielä ja nyökkäsin hymyillen. Jästitieto oli minulle vähän turha aine, olihan isäni jästi, mutta jostain kumman syystä olin siitä huolimatta valinnut sen.

"Ihan tavallinen. Äiti, isä, pöllö, kissa ja... siskoni", Melinda vastasi kysymykseeni hänen perheestään. Minusta tuntui, että kysymys oli ollut hänestä hieman outo, mutta eipä sille kai enää mitään voinut. "Oh, onko sinulla kissa? Minkä rotuinen?", kysyin aidosti kiinnostuneena. Rakastin eläimiä ja varsinkin kissat ja hevoset olivat lähellä sydäntäni.

"Millainen sinun perheesi on?" tyttö kysyi. Otin siemauksen pirtelöstäni, joka alkoi pikkuhiljaa loppua. "Äitini on noita ja isäni jästi. Minulla on kaksi pikkuveljeä, kaksi hevosta, pöllö ja kolme kissaa", luettelin ja naurahdin. Oikeastaan kissat olivat yhteisiä lemmikkejä, mutta minä olin alunperin niitä pyytänyt ja ennen kuin aloitin koulun, olin hoitanut niitä eniten koko perheestä, joten kaipa saatoin sanoa, että ne olivat minun kissojani.

Vilkaisin rannekelloani ja hämmästyin siitä, kuinka nopeasti aika oli kulunut. Olin sopinut tapaavani Emman kirjastossa puolen tunnin kuluttua. "Oli kiva jutella, mutta minun täytyy mennä. Sovin tapaavani erään kaverini. Mutta nähdäänkö joku päivä vaikka ensi viikolla?", kysyin ja nousin seisomaan. Otin loput pirtelöstäni mukaani ja sanoin heipat Melindalle. "Kiitos", huikkasin kahvilatyöntekijälle ja pujahdin ovesta ulos.

// Tämä taitaa olla viimeinen viestini, kiitos kivoista peleistä (: //

[Melinda Fontaine]

"Oh, onko sinulla kissa? Minkä rotuinen?", Lily-Bella kysyi kiinnostuneena.
"Itseasiassa kissa ei ole minun, vaan siskoni. Sen nimi on Obsidienne. Se on rodultaan German rex", kerroin. Minä haluaisin kissan. Äitini oli kyllä sanonut, että saisin moisen syysloman aikaan, joten en malttanut odottaa siihen saakka. Minulla kun oli vain hyvin vaativa ja itsekäs pöllö. Siitä saisi tulla kotipöllömme. Söin ruokani loppuun ja hörpin neilivettä, kun punapää vastasi kysymykseeni perheestään.

"Äitini on noita ja isäni jästi. Minulla on kaksi pikkuveljeä, kaksi hevosta, pöllö ja kolme kissaa", hän naurahti.
"Hevosia? Vau!", äännähdin laskettuani lasin huuliltani. Lily-Bella vilkaisi rannekkelloaan ja sanoi:
"Oli kiva jutella, mutta minun täytyy mennä. Sovin tapaavani erään kaverini. Mutta nähdäänkö joku päivä vaikka ensi viikolla?", hän kysyi.
"Kenties", totesin salaperäisesti ja kulautin lasistani taas hieman neilivettä kurkkuuni.
"Hei hei!", hyvästelin iloisesti tytön ja jäin itse vielä pöytään, kun hän lähti pois kahvilasta. Kurkotin viereiseltä pöydältä Me Noidat- lehden ja selasin sen läpi. Ei juurikaan mitään mielenkiintoista. Join juomani loppuun ja laskin lasini pöydälleni. Jätin lehden ja astiani pöytään ja suunnistin kohti ulko-ovea. Lennosta kiitin kahvilantyöntekijää hyvistä herkuista ja lähdin ulos kahvilasta. Astuin aurinkoiseen säähän ja lähdin kävelemään kohti Châteaun linnaa.

//tämä roolipeli on nyt ohi. Voi pisteyttää ja lukita. Kiitos ihanasta peliseurasta!! :) //

[Mila Molina]

Melinda Fontaine, Serdaigle: 19 p
Lily-Bella Davies, Serpentard: 19 p

Kiitos kivasta pelistä!