Varasto

[Sirena Rover]

//Myöhäinen osallistuminen kesäkuun haasteeseen. Peliin odoteteaan Ronja Blomroossia ja Romeo Lècuyerriä.//

Levitin käteni ja lähdin kaatumaan maata kohti. Tuuli nappasi minut hellään syleilyynsä koulun katolta, jolla olin ollut teekutsuilla. Lennähdin yläilmoihin ja laskeuduin pilvelle nököttämään. Kostea sumu kieppui ympärilläni, kun ryömin pumpulipilven sisään päiväunille.

Kauneusunilta herättyäni laskeuduin rymähtäen maan pinnalle. Pomppasin ylös maasta ja tepastelin muina miehinä koulun eteisaulaan, missä muut oppilaat olivat lounaalla. Nappasin Serdaiglen pöydästä muutaman makkaran ja lohen, tungin ne kerralla suuhuni ja hyppelehdin sitten tupapöytien yli sänkyjen alle.

Pidin silmiäni visusti kiinni, kun tongin pölytöntä varastoa. Etsin mäntysuopaa, että voisin pestä korvani tyynyllä kaikesta sinapista . Linnan sänkyjen alla sijaitsevassa varastossa harjanvarret olivat siististi vasemmalla reunustalla ja tynnyrit järjestuksessä lattialla. Mistä tiesin tämän?? No, enhän minä mikään sokea sentään ollut!

Lopulta luovutin ja avasin ensimmäisen kerran koko elämäni aikana silmäni. Kaikki oli hyvin värikästä ja kirkasta, Bongasin melkein heti mäntysuovan hyllyltä, nappasin sen harjalla ja tyhjensin puolet purkista toiseen korvaani. Se poreili hassusti korvassani ja aloin hihittämään hillittömästi. Touhuni kuitenkin keskeentyi, kun joku tuli koputtamaan varvastani vasaralla.

//Hupsis... Väärään paikkaan kirjoitin, mutta eipä se haittaa. Tämän pelin tapahtumat sijoittuvat siis linnan sisälle.//

[Romeo Lécuyer]

Turhauttavan hitaasti ryömi Romeo tai oikealtaan identiteetiltään Julia Châteaun koulun käytäviä pitkin. Miehen tai miten sen nyt ottaakaan, naisen, aikomuksena oli tehdä jotain muuta kuin pohtia identiteettiään ja salanimeään toisin kuin tapahtumista kertovan henkilön. Käytävän puolimatkassa Julia otti ja heitti kiven kohti kertojaa, eli minua joka vain todella objektiivisesti kertoo tapahtumaa eikä ota siihen eikä Julian tai siis Romeon tai siis kehenkään muuhun nimeen ja sukupuoli-identiteettiin kantaa. Julia pyysi, että hänestä käytettäisiin vastaisuudessa nimeä Romeo.

Kiven heiton jälkeen Romeo oli jo saapunut yhden varaston eteen, jossa olisi muita. Hän näki tietenkin ovien ja seinien ja muurien läpi. Aika kätevä taito tosiaan. Varastossa oli ainakin yksi henkilö, mikä sopi hyvin sillä mies koki suurta tarvetta osoittaa kaikille hyviä sosiaalisia taitojaan. Outoa oli, että näytti siltä kuin joki olisi koputtamassa henkilön jalkaa vasaralla. Mutta kun joku jo kerran koputti, niin Romeon ei tarvinnut koputtaa vaan vain potkaista varaston ovi pois tieltään. Saranat hypähtivät iloisena ilmaan ja ovi leijui hetken aikaa ilmassa ennen kuin asettui varaston kaapin jatkoksi.

"Hei, Mon'Amie (my friend)", Romeo tervehti iloisesti tyttöä, joka näytti vallan iloiselta. Romeo oli vallan surkea pysymään yhdessä kielessä ja täydellisen surkeaan englantiin tulikin aina muun kielisiä sanoja. "Mitä yumi (suomeksi me)...", Romeo aloitti kysymyksen, mutta sanojen karatessa hänen kielen päältä taputti käsiään yhteen ja hänen päänsä yläpuolelle ilmestyi koukeroisin kirjaimin seuraavat sanat: teemme nyt. Oikeasti Romeo oli sellainen päällepäsmäri, että olisi heti ehdottanut jo tuhat ja yksi asiaa. Painovoima tosin oli juurruttanut hänet kiinni lattiaan, joten hän ei kyennyt täyttämään ideoita edes ajatuksen tasolla. Ei mies sitä paitsi ikinä ajatellut. Se oli lasten touhua.

[Ronja Blomroos]

Ronja pyyhki hikeä kasvoiltaan ja asteli sisälle koulurakennukseen. Hän oli juuri käynyt pitkällä juoksulenkillä, nimittäin kuuhun ja takaisin. Se oli kuitenkin vain välipalalenkki Ronjalle, sillä yleensä hänen lenkkinsä suuntautuivat marsiin, jopa jupiteriin asti. Joka tapauksessa tästä kaikesta huomasi, että lenkkeily ja urheilu oli Ronjalle kaikki kaikessa. Illalla hän voisi mennä vaikka työntämään kuulaa tai heittämään keihästä.

Ronjalla oli kova tarve päästä koulun varastoon katsomaan oman luutansa kunto. Hän asteli varaston edustalle, otti taskustaan 50 kg painavan luudanhuoltosarjan ja avasi varaston oven (tai itseasiassa ei aukaissutkaan, koska ovi oli muualla). Seuraava näky oli kuitenkin Ronjalle järkytys - varastossa oli kaksi ihmistä. Ronja meni punaiseksi kuin tomaatti eikä saanut sanaakaan suustaan. Hän oli aina ollut todella ujo tyttö, eikä hän oikein tiennyt mitä pitäisi sanoa. Niinpä hän vain oli hiljaa, asteli varaston sisälle, otti luutansa ja avasi huoltosarjalaatikkonsa. Hän otti sieltä esiin vahaa, liimaa, ketsuppia, sinappia ja kurkkusalaattia, ja alkoi sivellä niitä pitkin luudan vartta. Lentäminen oli yksi tärkeimmistä asioista hänelle, ja hän kävi tarkastamassa luutansa kunnon aina kymmenen minuutin välein.

Ronja suoristi napapaitaansa ja vilkuili arasti ympärilleen samalla, kun huolsi luutaansa. Toivottavasti kaksi muuta henkilö eivät vain huomaisi häntä. Jos jompi kumpi heistä sanoisi hänelle jotain, tyttö juoksisi taatusti kirkuen karkuun. Tai vaihtoehtoisesti heittäisi kurkkusalaatit sanojan naamalle.

[Sirena Rover]

Ovi hypähti saranoiltaan ja käännähdin katsomaan leveästi hymyillen oven suuhun ilmestynyttä ihmistä. Tai eläintä. Tai avaruusoliota, ihan mitä vain. Aloin hinkkaamaan korvani sisustaa tyynyllä.
"Hei, Mon'Amie", olio edessäni tervehti. Tietysti en hämmentynyt kielenvaihdosta ja ymmärsin mitä tämä ihminen (avaruusolio tai eläin tai mikä lienkään) sanoi.
"Mitä yumi..." olio taputti käsiään ja hänen tai sen yläpuolelle ilmestyi teksti: teemme nyt?

Hotkaisin tyynyn suuhuni sen kummempia miettimättä ja aloin pohtimaan mitä tekisimme tuon olion kanssa. Huomasin lopulta salaatin punaisen tytön sivelemässä kurkkusalaattia luudalleen seinän vierestä.
Naurahdin vertä hyytävästi ja taputin innoissani käsiäni.
"Siyempre (tottakai), me lähdemme lentämään!" Itse olin aivan umpisurkea lentämisessä ja kaikessa muussakin, muttei se haitannut mitään.

"Koj (sinä), etortzen dira (tule mukaan)", kirkaisin tytölle, joka huolsi luutaansa erittäin perinteisellä tavalla. Se miksi minä, aina iloinen ja kaikkia kunnioittava tyttö puhuin eri kieliä, johtui siitä, etten halunnut loukata oliota, joka itse oli puhunut monilla kielillä. Mukauduin tietenkin aina kaikkien vaatimuksiin ja toiveisiin hyvin ystävällisesti.

"hau da, bada (jos se käy)?"

[Mila Molina]

Peli lukitaan keskeneräisenä.

Sirena Rover, Gryffondor: 4 p
Romeo Lécuyer: 2 p
Ronja Blomroos, Cerfeur: 2 p