“Nimbus 2000”, Jordan kertoi napattuaan heitostani kopin. “Tämä on isäni vanha. Luutani on silti tärkeä minulle.”
Katselin luudanvartta, joka näyttikin kovia kokeneelta, mutta toimi ilmeisesti yhä hyvin, joten mitäpä ikä luutaa pahentaa. “Nimbus on luotettava mallisto”, totesin ja vilkaisin Jordania, jonka olemus näytti äkkiä muuttuvan apeaksi. Tämä yritti heittää kaadon minulle, mutta sähläsi jotakin ja nouti itse kaatonsa ennen kuin ehdin syöksähtämään sen luo.
Nappasin kopin tytön heittäessä kaadon minulle uudelleen. “Oletko kunnossa?” Kysyin varovaisesti tältä. En voinut tietenkään olla varma, mutta näytti siltä että tytön mieltä painoi jokin. Viskasin kaadon vielä kerran puolihuolimattomasti Jordanille. “Oletko kyllästynyt kaadon heittelyyn? Tehdäänkö jotain muuta välillä?” Kysyin häneltä. Mietin, mitä voisimme tehdä, mutta mieleeni ei tullut kuin siepin nappaamista, joka ei oikein ollut juttelun kanssa yhteensopivaa, ja lentokisa, mutta minua ei nyt huvittanut se. Mitähän muuta luudilla ja huispaustarvikkeilla voisi tehdä?
//Ei tietenkään haittaa, jokainen kirjoittaa tyylillään ja kirjoitat minusta hyvin :)
