Katherine Westwood

Oppilas Serpentardista.

Valvoja: Katherine Westwood

Alueen säännöt
Tämä alue on tarkoitettu Katherine Westwoodia koskeville tiedoille, kuvauksille ja viesteille.

Katherine Westwood

ViestiKirjoittaja Katherine Westwood » 18 Touko 2016, 21:28

// Jos jossakin kohtaa esittelyä huomaat kirjoitusvirheen tai ristiriidan, kiitos, tule kertomaan siitä yv'llä, niin korjaan sen :3 //

Katherine Lily Westwood

Lempinimet: Kate, Kathe, Katty (Melindan kutsumana)
Syntynyt: 20.4.2002 Lontoo, Englanti
Asuu: viidennes kerros kerrostalossa, Lyon, Ranska

Verisääty: Puoliverinen (äiti jästisyntyinen, isä puoliverinen)
Tupa: Serpentard
Sauva: Okumea, ydin korpin sulka, 13 tuumaa, muiden käsissä erittäin tottelematon, erinomainen loitsuissa

Valinnaisaineet: Taikaeläinten hoito, Muinaiset riimut, Numerologia, Ennustus
Lempiaineet: Tähtitieto & Pimeyden voimilta suojautuminen
Kerhot: Oppilaskunnan hallitus, Kirjallisuuskerho, Cheerleading-kerho (johtaja)

Tiivistelmä
Katherine Westwood on neljäsluokkalainen brunette Serpentard, joka pyrkii hymyilemään ja pysymään positiivisena, vaikka maailma ympärillään kaatuisi. Hyvä tekemään tyhmyyksiä ja huonoja ideoita, miettimättä seurauksia. Koulu ja kaverisuhteet ovat keskiverto laatua, eikä tytöllä kotonakaan erityisen mukavasti mene.


Ulkonäkö

Katherinelta pituutta löytyy sellaiset 168 senttiä, ja painoa siihen nähden juuri sopivasti, n. 54 kg. Kasvupyrähdys onkin jo mennyt ohi, mutta eiköhän pituutta vielä lisää tule. Hänen silmänsä taaskin ovat harmaat, joista kuitenkin tarkemmalla katseella voi erottaa sinisen vivahteen. Tytön nenä on kapea ja huulet ovat vaaleahkot, samanlaiset, kuin monella muullakin. Ulkonäöllisesti Kathe ei ole kovinkaan silmiinpistävää laatua. Iho on neidillä vaaleahko, joka kesäisin kuitenkin ruskettuu helposti, joka saattaa kylläkin johtua määrästä, minkä hän ulkona käyttää.

Kuva

Tytön kasvoilla näkee aivan normaalina ilmeenä mitään sanomattoman katseen. Ellei kyseessä ole erityisen hyvä päivä, kuten syntymäpäivä, jolloin Katherine sitten hymyileekin koko päivän putkeen. Hymyileminen ei nimittäin ole tälle tytölle mikään vaikeus. Mutta hän on silti sitä mieltä, että jos hymyilee liikaa, niin sitten hymyilee myös silloinkin, kun ei ole kivaa, ja sitten hymy menettää merkityksensä. Siltikin, aina jos joku Kathelle tulee puhumaan, saat nähdä milkein heti pienen hymyn tuon kasvoilla. Katherinen kasvoja kaunistaa pieni määrä pisamia nenällä ja poskilla.

Katherinella on ruskeat, suorahkot, rintoihin ulottuvat hiukset, jotka näkee yleensä auki, mutta kesäisin useimmiten poninhännällä. Hiukset taipuvat kuitenkin latvoista, josta tyttö ei itse kovin pidä, muttei silti suorista niitä millään tavalla. Hiukset takkuuntuuvat helposti kastuessaan, mutta Kathe pitää ne hyvin harjattuna joka päivä. Niitä ei ole koskaan yritetty värjätä, koska ainakin tähän asti tyttö on niiden alkuperäisestä väristä pitänyt.

14-vuotias tyttö kun jo on, on tuolla murrosikä, ja sen tuomat ulkonäkö vaihdokset jo alkaneet. Eli neiti on saanut yläkroppaansa, kuin vyötärölle jo selviä muotoja, joita Katherine ei sen erityisemmin vierasta, vaan päinvastoin on hitusen ylpeä itsestään. Vartalonmuoto tytöllä on päärynä ((tää on se tilanne, ko et vaan jaksa googlettaa vartalonmalleja, edes ihanan Kathen vuoksi)), kädet ohuehkot, mutta jalat, etenkin reidet, ovat pyöreähkömmän muotoiset.

Kouluarkena neidin vaatteet ovat tietysti Châteaun koulupuku, mutta koulun jälkeen vapaa-ajalla, yltään löytyy farkut, ja jonkinlainen paita. 'Jonkinlainen paita', voi tarkoittaa vaikka mitä, mustaa toppia, sinistä toppia, vihreää pitkähihaista, tai oikeastaan mitä vain. Värimaailmana toimii silti yleensä tummahkot värit, kuten musta tai tumman vihreä. Hupparitkin ovat yleisiä tytön päällä. Jaloista taaskin löytyvät yleensä korkeavartiset mustat tennarit.

Mekkoja Katherine harvemmin käyttää. Oikeastaan vain juhlissa pieni korkoisten sandaalien kera. Juhlat ovat myöskin ainoita tilaisuuksia nähdä tytön päällä muitakin koruja, kuin korvakorut, joita hän pitää päivittän. Korvakorut eivät kovin isoja ovat, vaan pieniä nappikorvakoruja, eli pieni kukka, tai sitten pelkkä helmi. Talvisin Kathe käyttää pipoa mielellään, mutta kesäisin ei koskaan käytä lippistä, kuin mitään muutakaan. Aurinkolasejakin hän hieman vierastaa.

On vain harvoja päiviä joilloin Katherine ei meikkaisi, muttei tuo meikin määrä silti kovin iso ole. Meikkiinsä neiti nimittäin käyttää vain ripsiväriä ja vahvistaa kulmiensa väriä. Juhliin hän sitten laittaa vielä huulipunaa tai -kiiltoa.

Katherine yrittää pitää ryhtinsä mahdollisimman hyvänä, joka onnistuu hyvin varsinkin kävellessä ja juostessa. Mutta istuessaan koulunpenkille, ryhti huononee tytön huomaamattaankin. Neidin ääni on mukavaa kuunneltavaa. Tyttö on myös hyvä muuttamaan ääntään vaikka minkä kuuloiseksi. Ja vaikka harvemmin kukaan kuuleekaa Kathen laulavan, on hänen lauluäänensäkkin kaunis. Nauraessaan tytön ääni muuttu erityisen heleäksi, ja hauskan kuuloiseksi.

Katherinen ulkonäkönä toimii Madeline Duggan.


Luonne + ajatuksia ja käyttäytyminen

Hymyilevästä ulkokuorestaan saakin jo hyvän käsityksen Katherinen luonteesta. Neiti saattaa vaikuttaa ujolta ja hiljaiselta, mitä onkin isommissa porukoissa. Siitä huolimatta hän osaa olla seurallinen ja mukava lähes kaikissa tilanteissa. Mutta mitäpä jos tapaat tytön kaksinkeskeisesti? Paljoa ei tarvita, että hänen kaveripiiriinsä pääsee. Tämä tapa voi olla hyvä että huono, mutta Kathe luottaa ihmisiin erittäin helposti, joskin odottaa myös toisten luottavan myös häneen. Koska Katherine on saanut viettää monta vuotta isosiskona, on siinä kertynyt tunnollisuutta ja huolehtivaisuutta.

Katherine ei pidä itseään kovinkaan hauskana ihmisenä, vaikka huomaamattaan tuleekin hauskuutettua muita heidän ollessaan surullisia. Neidillä on hyvä huumorintaju ainakin omasta mielestään, mutta hyvä huumorintajuhan riippuu ihmisestä, kenestä mikäkin on hauskaa, eikös vain? Omaksi, sekä myös toisten onneksi, Kathe ei kovinkaan kaksimielisesti asioita ajattele ((toisin kuin pelaajansa :D)). Tyttö on rehellisesti omastakin mielestään joskus vähän turhan villi, ja teki asioita miettimättään, joilloin seuraukset saattoivat olla vakavammatkin.

Luottavuuden lisäksi, Katherine harvemmin ketään arvostelee ulkokuoren perusteella. Ja täten pyrkii kaikkia auttamaan parhaansa mukaan. Ystävilleen ja kavereilleen neiti pyrkii olemaan mahdollisen mukava. Toisten - kuin ei omatkaan - epäonnistumiset naurata, vaan Kathe yrittää tsempata muita jatkamaan tavoitteitaa. Vaikkei kavereita kovinkaan omista, niin ystäväthän menevät ylitse muiden, eikös vain?

Oli kuinka positiivinen ja helposti lähestyttävä ikinä tahansa, on Katherine rakentanut ympärilleen muurin, joka päästi ulos tunteet, muttei menneisyyttä, perhettä, tai yksinäisyyttä, kuin muutakaan kovinkaan yksityistä. Näin Kathe tuntee säästyvänsä sääliviltä katseilta veljeään kohtaan, tai puheista, kuinka turhasta hän valittaa.

Jos Katherin ajatusmaailma pitäisi värittää, tyttö käyttäisi väreiksi ainakin pinkkiä, paljon sinistä, Serpentardin vihreää, varmaan violettiakin, ja miksei oranssia?

Värikirja

Pinkki: Vaikka Katherine tätä väriä inhoaakin, on se hänelle merkki tyttöydestään. Ajatus elää poikana, saa neidin miettimään elämänsä erilaisuutta, olisiko hän enemmän vai vieläkin vähemmän vanhempiensa huomiossa?

Sininen: Vaikkei tätä puolta niin suuresti tuokkaan esille, on Katherine erittäin luova persoona. Kirjoittaminen sekä piirtäminenkin luonnistuvat hänelle helposti, ja pitää molempia rauhoittavana tekemisenä. Sininen kertoo myös viisaudesta. Vaikkei todistuksiin onnistukkaan saamaan sitä täydellistä U-riviä, on Kathe hänen onnekseen siunattu tietyllä viisaudella.

Tumman vihreä, jota Katherine kutsuu Serpentardin vihreäksi: Tämä väri kuvastaa tietenkin Katherinen Serpentardiustaan. Neiti on tiennyt aina kuuluvansa tähän tupaan, ja on siitä ylpeä. Väri saattaisi kuvastaa myös Luontoa, mistä Kathe myös nauttii.

Violetti: Violettihan kuvaa ilmiselvästi Châteauta, joka on Katherinelle koti, mutta samaan aikaan paikka, jossa saa olla piilossa todellista maailmaa. Hieman tummemman violetti, kuvastaa synkkyyttä, mitä ei noin vain neidistä löydä, kuin vain etsimällä.

Oranssi: Oranssi, onnen, ilon väri. Kuten huomattu onkin, Katherine on noita, joka ei turhaan toivo surua, vaan iloa.

----

Vaikkei Katherine juurikaan käytä aikaansa itkemiseen, ja muihin negatiivisiin tunteisiin, kuka olisi ihminen, joka olisi vain ja ainoastaan positiivinen? Kovin pienestä neiti ei ota pahakseen, mutta suuttuessaan, saattaa tuo hetkellisesti olla erittäin vihainen, ja pitää mykkäkoulua. Loppujen lopuksi se sattuu aina olemaan Kathe, joka alkaa ensin katumaan sanojaan tai tekojaan, ja tulee pyytämään anteeksi, vaikka vaikeaa se aina onkin.

Ja juuri näinä päivinä, jolloin neiti jonkun kanssa riidoissa on, saattaa itku tulla herkemmin. Ja joinain päivinä, kun mikään ei tunnu menevän hyvin, ja kaikki turhauttaa, ei ole myöskään yllätys nähdä Katherine joko itkemässä, tai itkun partaalla.

Paljon vapaa-ajastaan Katherie käyttää yksin, tehden vaikka läksyjä, mutta se ei häntä haittaa, koska yksin olo tuo hänelle mukavan ja rauhallisen mielialan. En kuitenkaan mene väittämään, etteikö neiti muiden seurasta pitäisi. Koska näin asia ei kuitenkaan ole. Sanotaanko vaikka, että se menee vahvasti hänen sen hetkisten tuntemuksien mukaisesti.

Mielipiteitä

Ystävät/Kaverit (taikovat-, kuin myös jästiystävät): Kaverit ovat aina olleet Katherinelle kaikki kaikessa, vaikka vain vähäinen määrä niitä on ollut. Sanan 'ystävä', hän kokee hieman vahvempana kuin kaveruuden, joten sanottaisiinko vaikka näin, ettei neidillä ole koskaan ollut ystäviä.

Professorit ja koulun muu henkilökunta: Katherine kunnioittaa koulussa työskenteleviä henkilöitä, eikä hänelle tulisi mieleenkään väittää heitä vastaan missään asiassa. Varsinkaan Mila Molinaan, koulun rehtoria, jota neiti pitää erittäin vakavana, ja välillä jopa pelottavana henkilönä. Ainoat yhteiset hetken tuon kanssa tapahtuvatkin vain ennustuksen tunneilla, koska rikkeitä hänen ei tule koulussa tehtyä. Ainakaan yleiseen tapaansa.

Serpentard: Tämä tupa on tupa, johon Katherine kuuluu henkeen ja vereen. Siitä huolimatta, hän ei korota Serpentardin tuvan arvoa muita tupia paremmaksi, kuten moni muu tekee. Neiti tietää oikein hyvin, että tätä tupaa saatetaan pitää ylimielisenä ja pahuutta palvovana, mutta hän ei ole koskaan ymmärtänyt, mistä sellainen käsite on alkunsa saanut. Ennakkoluulot ovatkin ei-niin-toivottu asia.

Serdaigle: Katherine pitää tähän tupaan kuuluvia viisaina ja ihailtavina henkilöinä, ja olisi tähän tupaan luultavasti päätynyt, jos Serpentardia ei olisi. Katherine ajatus pitää Serdaigleja viisaina, johtaa ajatukseen, että kaikki siellä olisivat hikareita, ja ajattelisivat vain koulua, joka olisi tylsää.

Gryffondor: Tämä tupa luonteeltaan on juuri vastakkainen, mitä Katherine on. Ja juuri sen rohkeuden takia, hän pitää heitä uljaina, vaikkakin riidan takia, jota Serpentardin ja Gryffondorin välille helposti syttyy, jää kunnioitus sitten taka-alalle.

Pouffsouffle: Monet ajattelevat ja sanovat tämän tuvan olevan jämätupa, josta sitten Katherinen omatkin ajatuksen ovat lähtöisin. Nykyään, 'jämätupa-ajatus' onkin jäänyt syrjempään, neidin tajutessa näiden ihmisten olevan erittäin mukavia.

Yleisajatus Châteaun tuvista: Kaikki tuvat ovat aivan yhtä hienoja ja Katherine arvostaa kaikkien heidän erilaisuuksiaan. Gryffondoriin erityisen rohkeat, Serdaigleen erityisen viisaat. Mutta entäpä kahteen muuhun? Ehkä se tulee selviämään neidille myöhemmin.


Menneisyys + perhe

Vuonna 2002, 20. huhtikuuta taivas oli synkkä ja huokui surujaan. Aamuyöstä alkoi kova rankkasade, joka piiskasi Westwoodien punaista autoa, heidän ajaessa Charing Cross Sairaalaan, tietysti kovassa aamuruuhkassa. Evelyn ja Marcus joutuivat odottelemaan muutaman tunnin, jotta synnytyshuone olisi kunnossa. Siisti se olikin, mutta pariskunnalle ei ollut muuta kriteriä, kuin lapsen turvallinen syntymä. Lopulta kello 09.23 saatiin kuulla tytön ensiparkaisu.

Marcuksen ollessa juuri syntyneen tyttönsä kanssa odotushuoneessa - odottamassa, että he pääsisivät katsomaan Evelynia, josta oli juuri tullut äiti - tyttö ei itkenyt, ei nukkunut, tuijotti vain isäänsä suurin silmin, tuon isän höpistessä hänelle kaikkenlaista. Hetki oli Marcukselle ihmeellinen ja unohtumaton, ja varmasti pikkuiselle vieläkin ihmeellisempi, vaikkei sitä muistakkaan.

Heti kuukauden kuluessa, 29. toukokuuta, pidettiin tytön ristiäiset. Nimen pohtiminen oli ollut vanhemmille vaikeaa, mutta lopulta pääty Katherine Lily Westwoodiksi tytön nimeksi. Aviopari olivat molemmat jollain tapaa yhteydessä lapsensa nimeen, eikä riitoja nimestä tullut. Katherine tulee Marcuksen äidin äidin etunimestä, sekä äitinsä toisesta nimestä. Lily oli Evelynin valinta, ja vaikkei kukaan suvusta sitä nimeä ole omistanut, oli nimi hänestä kaunis ja lempeä.

Vietettyään kaksi yötä sairaalassa synnytyksen jälkeen, tyttö ja äiti pääsivät pois sairaalasta, kotona odottavan isän luo. Vielä silloin he asuivat pienessä kerrostalo huoneistossa, jossa oli työhuone, makuuhuone, vessa ja kylpyhuone, sekä yhdistetty keittiö ja olohuone. He asuivat siinä talossa 9 kuukautta Katherinen syntymän jälkeen, tuon nukkuessa pinnasängyssä vanhempiensa kanssa. Alettiin tietämään, että pian tyttö tarvitsisi jo oman huoneen, ja niimpä he muuttivat toiseen kerrostalo huoneistoon, tällä kertaa kuitenkin isompaan, johon oli ainoana huone lisäyksenä toinen makuuhuone, mutta muuten vain isommat huoneet ja enemmän säilytystilaa.

Katherinen nukuttua vanhempiensa huoneessa pinnasängyssä yhteensä vuoden ja kolme kuukautta, muutti tyttö omaan huoneeseensa, joka oli sisustettu tyttömäiseen kuosiin. Kaksi vaaleanpunaista seinää, kaksi valkoista. Huoneessa oli monta kaappia täynnä vaatteita ja leluja, sekä vanhempien tavaroita. Kaappien ja hyllyjen päällystät olivat melkein kokonaan pehmolelujen peitossa. Niitä oli paljon erikokoisia ja -näköisiä. Tytön sängyssä oleili kuitenkin vain kolme pehmolelua. Jättimäinen koira (pienen tytön silmistä) Mito, kissanpentu, Olivia, sekä sininenpinkki olento Taika. Nykyään Katherine ei mitään pehmoleluistaan käytä, tosin juuri ne kolme ovat ainoat hänen huoneessaan näkyvät pehmolelut, erään pölyttyneen hyllyn päällä.

Katherine oppi puhumaan edes jotenkin järkevästi vasta noin kahden vuoden iässä, kun taas kävelemään tuo oppi noin vuoden ja kuukauden ikäisenä. Paljon aikaisemmin tuo oli tietysti jo oppinut seisomaan tai kävelemään nojaten tai jonkun avustuksella. Ensimmäinen sana jonka Kathe laisui oli "Maam" joka ilmeisestikkin tarkoitti äitiä. (äiti = maman (Ranskaa))

Kolmen vuoden ikäisenä (vuonna 2005) Katherine päätyi päiväkotiin/esiopetukseen, mutta ei silloisen ujoutensa takia saanut oikeastaan ainuttakaan kaveria, joten päätyi hänen leikkinsä yksinäisiksi Barbie-leikeiksi, jossa Annalla (Kathen suosikki barbie) oli taikavoimia, ja joiden ansiosta hän sai ystäviäkin, erilaisuudensa takia. Tuona samaisena aikana Evelyn suoritti Parantajan-viran, ja pääsi työskentelemään Pyhään mungoon. Marcus taaskin työskenteli monetta vuottaan Englannin taikaministeriössä.

Katherinen täyttäessä kolme, saivat aviopari idean saada uusi lapsi, ja niin yhdeksän kuukauden jälkeen Helmikuussa syntyi perheelle toinen lapsi, tällä kertaa poika. Tyttöhän ei veljensä nimen keksimiseen osannut auttaa, eikä oikeastaan tiennyt veljestään ennen kuin muutaman viikon ennen veljensä syntymää. Tai, kyllä tyttö sen oli kuullut, että äitinsä oli raskaana, mutta eihän hänellä mitään tietoa siitä ollut, mitä se tarkoitti. Kyllä Kathen maha ainakin kasvoi tuon syödessä, niin miksei äidinkin?

Pojan nimeksi tuli Kevin Marceau Westwood. Kevin ei tullut suvusta, kuten ei myöskään Marceau, joka oli kuitenkin muutettu isänsä Marcuksen nimestä. Pojasta tuli tietysti vanhempien huomionpiste, kuten kyllä Kathenkin. Sisaruksista tuli hyvät ystävät, ja isosiskona Kathe mielellään leikitti pikkuveljeään, kuin myös vahti tuota ollessaan kaksin.

Vuonna 2008 Katherine oli kasvanut taas hieman enemmän, ollen jo kuuden, jolloin oli aika aloittaa koulu jästikoulussa. Tytön vanhemmat olivat molemmat taikojia, ja olivat varmoja lapsiensa tulevan sukuun, mutta kaikesta huolimatta olivat päättäneet laittaa lapsensa kouluun, opiskelemaan tärkeitä, muttei taiallisia asioita.

Taas kuluu muutama vuosi, 2010, jona vuotena keskityttiin Keviniin, jolla jouduttiin monen lääkärikäynnin jälkeen todeta enkefaliitti, helpommin sanottuna aivokuume, joka tarkoittaa sairautta, jolloin esiintyy uupumusta, tajunnan tilan tai ympäristön ymmärtämisen häiriöitä, persoonallisuuden muuttumista tai äkilliseen kuumetautiin liittyviä halvauksia.

Vanhemmat olivat tietysti huolissaan ja peloissaan poikansa puolesta, kuten tietysti Kathekin, joka uskoi vahvasti veljensä tulevan pian kuntoon, ja jaksoi ajatella vain positiivisesti, samalla, kun vanhemmat etsivät kovalla kiireellä hyvää lääkäriä tai sairaalaa, johon Kevin olisi hyvä sijoittaa.

Yhdeksän kuukauden päästä on löydetty hyvä lääkäri Keviniä varten, ja sairaala, joka oli lääkärin mukaan sopivin hänelle, oli Ranskassa, Lyonissa. Niimpä Kevin 'muutti' sairaalaan, ja Evelyn muutti Lyoniin, pieneen yksiöön lähellä sairaalaa. Kahden lapsen äiti kävi paljon sairaalassa poikansa luona, mutta samalla kävi myös töissä velhosairaalassa Pariisissa, jossa kävi ilmiintymällä.

Katherine jäi isänsä kanssa Lontooseen, muuttaen vuokralle pieneen taloon, jossa tosin ei ruskeahiuksisemme enään asunut. Vanhemmat olivat päättäneet, että olisi parasta hoitaa Kathe pois jaloista ja talon yksinäisyydestä, jästien sisäoppilaitokseen. Tässäkin vaiheessa Katherine ajatteli kaiken hyväksi ja positiivisesti - hän oli mennyt sisäoppilaitokseen, koska äiti ja Kevin olivat muuttaneet muualle, ja isä ei ollut paljoakaan kotona, joten hän olisi vain ollut kotona paljon yksin, ja se oli tavallaan pelottavaa.

Vuosi sisäoppilaitoksessa sujui.. noh, miten sen nyt ottaa, kouluosuus meni vain kelvollisesti, ja kavereita kuin kontakteita muiden kanssa ei syntynyt. Katherine kärsi yksinäisyydestä, lukien vapaa-ajallaan paljon, monta kirjaa ja kirjasarjaa. Oli kuin varjo luokassa ja yhteisessä makuuhuoneessa.

Kesän saapuessa Katherine palasi takaisin hiljaiseen kotiin, koska isä kävi edelleen tauotta töissä ja Lyonissa vaimonsa ja poikansa luona. Noh, sen seurauksena Marcus ja Kathe muuttivat Lyoniin muun perheensä kanssa, kesällä 2012. He eivät tosin muuttaneet sinne, missä Evelyn oli asunut, koska se oli aivan liian pieni heille kaikille, joten he muuttivat kolmelle sopivaan kerrostaloasuntoon.

Muuttaessaan taas kotiin sisäoppilaitoksesta, ja nähden molemmat vanhempansa, ja ollen aivan vieraassa maassa, tajusi Katherine viimeinkin, kuinka yksinäinen hän tosiasiassa olikaan. Samoin oli toinenkin asia, mitä tyttö ei ollut ennen tajunnut, oli että kuinka vähän hän nykyään merkitsikään vanhemmilleen. He eivät syöneet enään yhdessä perheenä, tuskin olivat kotona yhtäaikaa. Katherine oli suurimman osan ajastaan suljetun ovensa takana lukemassa kirjoja, kuin myös seuraavan vuoden oppikirjojaan, ranskalaisessa jästikoulussa - niin, eli kesästä meni myös paljon aikaa opetella ranskaa, jossa Katherine oli parempi kuin odottikaan.

Seuraavana kesänä, asuttuaan vuoden Ranskassa, puhui ruskeahiuksinen ranskaa lähes virheettömästi, ja oli suoriutunut koulusta rehellisesti yllättävän hyvin, verrattuna edellisiin vuosiin. Ja kesällä se tuli viimeinkin, menolippu pois kotoa, sisäoppilaitokseen, eikä mihin tahansa, vaan Châteauhun - taikakouluun, jonne pääsemisestä Kathe oli unelmoinut - tai siis ei Château, mutta taikakouluun pääsy, se oli unelmien täyttymys. Katherinen omat vanhemmathan kun olivat taikojia, niin oli vähintään oikeus, että hänkin olisi ollut noita.

Ja niin sitten kävi, elokuun viimeisenä päivänä oli neidillämme suuntana ranskalainen taikakoulu, jonka junamatkan hän vietti junan käytävässä, kun ei uskaltanut ahtautua muiden tuntemattomien sekaan. Yksin olemisesta oli jo tullut tapa, jota kannatti totella. Sinä iltana kathe joutui myöskin istumaan koko koulun eteen, lajitteluhattu päässään. Hatulla kesti vain hetki, kun tupa oli päätetty - Serpentard.

Ja niin ruskeahiuksinen Serpentard aloitti Châteaun, ehkä kaverittomana, ei ehkä niin hyvänä koulussa, mutta siellä hän oli, eikä kotona tarvinnut olla muuten kuin joulu- ja kesälomilla. Ja se oli tavallaan helpotus Kathelle sen jälkeen, kun tuo oli lopettanut kodin arvostamisen. (Koulun sujumisen ja arvosanat näet täältä)


Muuta

- Marcus ja Evelyn (Kathen vanhemmat) kävivät molemmat Tylypahkan, ja molemmat olivat Korpinkynsiä, josta johtuen Kathen päätyminen Serpentardiin, eli ikään kuin Luihuiseen, hämmästytti heitä, ja Kathe huomasi heidän olleen myös hieman pettyneitä, ettei Kathesta ollut tullut vanhempiensa mukaan 'viisas Serdaigle'.

- Marcus on töissä Lontoon taikaministeriössä, ja Evelyn Pariisin velhosairaalassa.

- Kathe ei ole koskaan luonut kuin yrittänytkään suojeliusta, mutta pelaajana voin kertoa ja paljastaa sen olevan susi. :3

- Katherinen ainut allergia on raaka porkkana, josta ei siitäkään tule vakavia oireita.

- Pitää erittäin paljon uimisesta, ja pitää itseään siinä jopa ihan hyvänä, kunha ei kyseessä ole nopeuskilpailu.

(Lisää faktoja lisää, kun niitä tulee mieleen.)
Jos ei ole varjoja, ei erota mikä on valoa, ja jos ei koskaan itke, ei voi ymmärtää, miten ihanaa on hymyillä.

Katherine Westwood, neljännen luokan opiskelija Serpentardista, joka hymyilee niin paljon kuin kerkeää, ja siinä sivussa muistaa tehdä paljon tyhmyyksiä.
Katherine Westwood
Oppilas
 
Viestit: 249
Liittynyt: 17 Touko 2016, 20:40
Paikkakunta: Lyon, Ranska
Tupa: Serpentard

Paluu Westwood, Katherine

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron