Eräänlainen ystävä

[Liliane Cetra]

"Miten tuo vampyyri liittyy sinuun?" Katie kysyi ja Liliane hymyili. Hän paljasti terävät kulmahampaansa, mutta totesi heti perään "Ei huolta en pure!". "Olen vain puolivampyyri ja tuo vanha nainen kellokorussani on Célla. Tai no oikealta nimeltään Célia. Hän on isoäitini ja hän asuu meillä. Célla on aito vampyyri niin kuin äitinikin, mutta minä en ole" Liliane nauroi. Hän napsautti hopeisen korunsa kiinni ja meni takaisin istumaan tuoliinsa.

[Katie Chang]

Liliane näytti terävät hampaansa. Katie hätkähti.
"Ei huolta, en pure", Liliane sanoi.
"Olen vain puolivampyyri ja tuo vanha nainen kellokorussani on Célla. Tai no oikealta nimeltään Célia. Hän on isoäitini ja hän asuu meillä. Célla on aito vampyyri niin kuin äitikin mutta minä en ole", Liliane jatkoi.
"On varmaan mahtavaa asua kahden vampyyrin kanssa. Oliko se kuollut isoisäsikin vampyyri?" Katie höpötti innoissaan.

[Liliane Cetra]

"On varmaan mahtavaa asua kahden vampyyrin kanssa. Oliko se kuollut isoisäsikin vampyyri?" Katie pälpätti.
"No oikeastaan... Aina ei ole niin ihastuttavaa asua isoäitini kanssa. Äitini kestän, mutta kun on kaksi vampyyrin kotona niin välillä se tosiaan ei ole niin mahtavaa, vaikka tietysti olemme kuin samaa porukkaa. Esimerkiksi he juovat verta joka aterialla ja Célla yrittää saada minut syömään verilettuja ja hänen itse kehittelemää veri hyytelöä. Se on iljettävää" Liliane sanoi ja väänsi kasvoilleen irveen, joka kertoi miltä se maistui. "Juu ja isoisäni ei ollut vampyyri. Minulle ei kuitenkaan selitetty varsinaisesti miten hän kuoli, mutta kuulemma hän sai sydänkohtauksen." Liliane huokaisi ja nosti kirjansa lattialta.

[Katie Chang]

"No oikeastaan... Aina ei ole niin ihastuttavaa asua isoäitini kanssa. Äitini kestän, mutta kun on kaksi vampyyrin kotona niin välillä se tosiaan ei ole niin mahtavaa, vaikka tietysti olemme kuin samaa porukkaa. Esimerkiksi he juovat verta joka aterialla ja Célla yrittää saada minut syömään verilettuja ja hänen itse kehittelemää veri hyytelöä. Se on iljettävää", Liliane kertoi.
"Mutta eiväthän veriletut ole mitenkään kamalia. Jästitkin syövät niitä", Katie lohdutti.
"Juu ja isoisäni ei ollut vampyyri. Minulle ei kuitenkaan selitetty varsinaisesti miten hän kuoli, mutta kuulemma hän sai sydänkohtauksen", Liliane kertoi. Katie epäili ettei se ollut koko totuus muttei sanonut mitään siitä.
"Mitä tehdään?" Katie kysyi.
"Tai, siis, tehdäänkö jotain?"

[Liliane Cetra]

"Voisin vaikkapa auttaa läksyissä jos et vielä ole tehnyt niitä tai jotain?" Liliane hymyili ja nousi tuolistaan.

//oho miten lyhyt viesti! Yks lause :~\ Joo ja en keksinyt sitten muutakaan//

[Katie Chang]

Liliane tarjoutui auttamaan läksyissä.
"Olen tehnyt ne jo", Katie vastasi, ja katsoi Lilianea pahoitellen.

[Liliane Cetra]

"Olen tehnyt ne jo" Katie sanoi.
"Hyvä on" Liliane tokaisi ja etsi katseellaan kenties jotakin tekemistä. "Hmm... Haluatko oppia jotain loitsuja?" Hän kysyi innoissaan läpsyttäen käsiään yhteen kuin vauva.

[Katie Chang]

"Hyvä on. Hmm, haluatko oppia loitsuja?" Liliane kysyi.
"Joo!" Katie hihkaisi.

[Liliane Cetra]

"Kerrotkos hieman ensin mitkä loitsut osaat tai mitkä vaativat hiomista niin en opeta sitä mitä jo osaat!" Liliane naurahti "paitsi toki voin niissä hoimattomissa loitsuissa auttaakin"
Liliane nousi ja käveli kirjahyllylle. "Katsotaanpas... Mistä kirjasta löytyy sopivia loitsuja ekaluokkalaisille..." Hän mutisi ja liu'utti etusormeaan kirjan selkämyksillä. "Tässä!" Hän hypähti ja vetäisi kirjan hyllystä. "Aloitetaan!"

[Katie Chang]

"Kerrotkos hieman ensin mitkä loitsut osaat tai mitkä vaativat hiomista niin en opeta sitä mitä jo osaat!" Liliane pyysi. "paitsi toki voin niissä hiomattomissakin loitsuissa auttaa".
"Osaan kaiken opiskelemani kohtalaisesti", Katie vastasi. Sitten Liliane asteli kirjahyllylle.
"Tässä", Liliane sanoi ja otti yhden kirjan. Katie jäi odottamaan.