Pääsiäismeininkiä

[Lily Lion]

(Tuo oli siis Lilyn kirjoittama, ei ollut kirjautunut sisälle)

[Elyon Deepforest]

Puuhun takertunut tyttö nyökkäsi aika ujosti. Elyon hymyili tälle luottavavaisesti.

Samassa pinkkitukkainen - Beckykö se oli? - loikkasi puuhun luuta kädessään. Hänkin halusi auttaa sitä pientä tyttöä, kilttejä ihmisiä! Elyon hymyili Beckyllekkin aurinkoisesti, ja pieni tyttö nyökkäsi.

- Mene vaikka siihen Beckyn taakse luudalle - oho! Elyon oli huomannut oksan alla pääsiäismunakorin, ja ison keltaisen pääsiäismunan (jossa oli vihreitä täpliä), joka vieri hiukan alaspäin viettävällä maalla hitaasti kohti järveä. - Mä nappaan! Elyon hihkaisi ja pudottautui oksia myöten takaisin maahan. Toivottavasti Becky auttaisi tyttöä. Elyon tottakai pitsi ihmisen tärkeysjärjestyksessä ennen suklaamunaa, mutta olisi sääli jos tytön ainoa saalis vierisi järveen.

Päästyään maahan Elyon pisti juoksuksi. Hän kiisi kuin tuuli kohti sitä isoa pääsiäismunaa, joka oli enää puolen metrin päässä vedestä. Juuri ajoissa hän pudottautui polvilleen ja luikui ruohoa pitkin nappaamaan pääsiäismunan - mutta vauhti oli sen verran kova, että Elyon luikui itse suoraan järveen.

Elyon piti kädet ylhäällä suojatakseen pääsiäismunaa pärskyiltä, ja pysähtyi rantaveden kohdalla. Läpimärkänä Elyon ravisteli päätään kuin koira, ja alkoi hekottaa itselleen. Edelleen nauraen, hän nousi jaloilleen ja alkoi kaapu vettä tippuen kävellä takaisin.

No jaa, ainakin pääsiäismuna oli pelastettu :D

[Rebecca Hope]

Tyttö joka oli kiivennyt puuhun pudottautui alas ja lähti juoksemaan kohti vierivää koria. "Voit siis tulla istumaan taakseni luudalle niin autan sinut alas", sanoin puutytölle ja hymyilin. Nousin luudalle ja puutyttö istui (?) taakseni. Lähdin hitaasti liukumaan maata kohti. Pääsin maahan ja annoin luudan Lilylle. "Mennäänkö me etsimään tuolta?" Kysyin Lilyltä ja puutytöltä. "Niin joo ja mikä nimesi-" kuulin loiskahduksen. "On...? Mikä se oli?" Kysyin ja käännyin katsomaan järvelle päin. Se korin perään juossut tyttö nousi järvestä vettä valuvana. "Mit-", änkytin. Kipitin vettä valuvan tytön luokse ja kysyin: "Tarvitko kuivausta?". Hymyilin tytölle iloisesti ja kaivoin sauvaani taskustani. Jokin törmäsi jalkaani. Katsoin alas ja näin suklaamunien vierivän ympäri mäkeä kuin päättömät kanat. "Suklaamunien hyökkäys!" huusin ja nappasin pari suklaamunaa ennenkuin ne vyerivät järveen. Käännyin ympäri ja näin pojan, varmaan ekaluokkalaisen, makaavan maassa kori kaatuneena. Poika nousi ylös ja katsoi järveenpäin vieriviä suklaamuniaan. Pojan alahuuli alkoi väpättää kun yksi keltainen suklaamuna jossa oli pilkkuja ja raitoja putosi järveen. Taapersin järven rantaan ja upotin käteni veteen. Jäätävän kylmää, miten se yksi tyttö ei paleltunut. Hapuilin hetken pohjaa ja sain otteen suklaamunasta. Nostin suklaamunan vedestä ja vein sen pojalle. "Toivottavasti ei haittaa että se on vähän märkä", sanoin ja hymyilin. "Ki-kiitos", poika änkytti ja otti suklaamunan. Hän pisti sen koriinsa, nousi ylös maasta ja lähti kipittämään muiden suklaamunien perässä.

[Lýdia Laxness]

Punatukkainen tyttö hymyili luottavaisesti Lýdialle. Sen jälkeen hän kääntyi Beckyn puoleen hymyillen aurinkoisesti. Lýdiakin hymyili hieman tietäen saavansa apua. Hän ei joutuisikaan putoamaan kuin se kori ja pääsiäismuna - joka muuten vieri kuperkeikkoja tehden mäen rinnettä alas kohti järveä. "Mä nappaan!" huusi punatukka ja hyppäsi alas puusta lähtien juoksemaan munan perään, aivan kuin järvi olisi ollut liesituuletin, joka veti puoleensa kaikenlaista tavaraa vetovoimallaan.

"Voit siis tulla istumaan taakseni luudalle niin autan sinut alas", sanoi Becky hymyillen ja nousi luudan selkään. Lýdia nielaisi ja kipusi varovasti hänen taakseen varoen katsomasta alas, koska silloin hän varmasti tipahtaisi. Becky kuitenkin laskeutui alas hitaasti ja varmasti, kunnes tytöt olivat jälleen maanakamaralla. Lýdia vilkaisi puuta. Loppujen lopuksi oksa jolla hän oli ollut ei ollut edes kovinkaan korkealla. Hän tunsi itsensä kamalan tyhmäksi. Miksei hän vain hypännyt alas?

"Mennäänkö me etsimään tuolta?" Becky oli antanut luudan takaisin toiselle tytölle - Lilykö se nyt oli. Lýdia yritti arvioida mitä hän oli tarkoittanut sanalla 'tuolta'. Järveltä hän ei mielellään etsisi, jos veden pinta heijastaisikin hänen kuvajaisensa niin hän alkaisi taas oireilemaan. "Niin joo ja mikä nimesi- on...?", kysyi Becky, mutta lause katkesi kun kuului pieni loiskahdus järven suunnalta. "Mikä se oli?"

He kääntyivät järven suuntaan. Pisamanaamainen tyttö käveli heitä kohti vettä valuvana, mutta Lýdian pääsiäismuna kädessään. "Mit-", änkytti Becky ja meni tämän luokse kysyen; "Tarvitko kuivausta?" Hän otti taikasauvansa taskustaan. Lýdia, joka oli siihen mennessä vain seissyt hiljaa ja seurannut tapahtumien kulkua tirskahti hieman. Vettä valuva tyttö näytti niin huvittavalta! Lýdia kuitenkin peitti saman tien suunsa kaksin käsin, oli epäkohteliasta nauraa toisille.

Becky ei onneksi ainakaan reagoinut tirskahdukseen, vaan huusikin pian; "Suklaamunien hyökkäys!" Tosiaan - munia vieri rinnettä alas kymmenittäin. Lýdia otti pari askelta napatakseen yhden, mutta onnistuikin astumaan sen päälle lentäen selälleen. Becky oli napannut pari. Lýdiakin näki maassa makaavan pojan ja kompuroi tämän luokse muutaman munan kera. "Tässä", hän ojensi ne pojalle, ja auttoi tämän ylös. "Sattuiko?" Pojan alahuuli väpätti. "Mitä nyt?" kysyi tyttö. Poika osoitti pääsiäismunaa, joka plupsahti järveen. Becky oli kuitenkin jo ehtinyt rannalle ja noukki sen vedestä tuoden sen pojalle; "Toivottavasti ei haittaa että se on vähän märkä", hän sanoi. Poika kiitti ja lähti noutamaan muita aarteitaan.

[Mila Molina]

Lily Lion, Serpentard: 4 p
Elyon Deepforest, Gryffondor: 5 p
Rebecca Hope, Serdaigle: 4 p
Lýdia Laxness, Serpentard: 8 p

Kiitos pelistä!