Lumiukkoja ja uusia tuttavuuksia

[Lee Yumiko]

"No... olen alunperin kotoisin Japanista, mutta muutin Ranskaan, La Rochelleen noin 5 vuotta sitten ja kävin aluksi eräässä pienemmässä taikakoulussa", Yumiko vastasi selvästikkin innostuneella Renéelle."Ja mielestäni koulu on todella mukava ja olen saanut kivasti uusia ystäviä. Ja itseasiassa paras ystäväni opiskelee täällä myös." Yumiko hymyili leveästi toiselle tytölle.

Yumiko nyökkäsi Renéelle tämän kertoessa, että hän oli tullut kouluun viime vuonna. Yumiko huomasi Renéen innostuksen. Tytön huulille levisi ystävällinen hymy.

Renéen jarruttaessa Yumiko jarrutti perässä. Tyttö huomasi saman minkä Renée oli huomannut. He olivat luistelleet jo aika kauas rannasta. Yumiko otti vasemmasta kädestään lapasen pois ja pyyhkäisi hius suortuvan pois kasvoiltaan. Sen jälkeen hän laittoi lapasen takaisin käteensä.
"Muuten, onko sinulla suosikki kouluainetta?" Yumiko kysyi ja kääntyi Renéetä kohti.

[Renée Mason]

"No... olen alunperin kotoisin Japanista, mutta muutin Ranskaan, La Rochelleen noin 5 vuotta sitten ja kävin aluksi eräässä pienemmässä taikakoulussa", Yumiko kertoi taustoistaan. Olinkin ajatellut tytön taustojen tulevan Aasiasta, enkä ollut ollut väärässä. Tytön ulkonäkö ja nimi kielivät hieman hänen syntymäpaikkaansa. "Ja mielestäni koulu on todella mukava ja olen saanut kivasti uusia ystäviä. Ja itseasiassa paras ystäväni opiskelee täällä myös", Yumiko kertoi vielä ja nyökkäsin hymyillen. "Kiva", sanoin iloisesti. Mahtavaa, että tytöllä oli paras ystävänsä täällä.

Kuulin Yumikon jarruttavan luistimillaan itsensä pysähdyksiin perässäni. Käännyin katsomaan tyttöä, joka pyyhkäisi hiussuortuvaansa pois kasvoilta. "Muuten, onko sinulla suosikkikouluainetta?" Yumiko kysyi kääntäen katseensa taas minuun. "Taikaolentojen hoito", vastasin saman tien ilman miettimisaikaa. "Pimeyden voimilta suojautuminen ja yrttitieto ovat myös mukavia", jatkoin pienen tuumaustauon jälkeen. Siinä ne sitten varmaan olivatkin, kaikki suosikkini. "Entä sinun?" kysyin Yumikolta hymyillen.

[Lee Yumiko]

"Entä sinun?" Renée kysyi hymyillen. "No, pidän pimeydenvoimilta suojautumisesta, loitsuista ja taikajuomista. Ja mielestäni myöskin taikaolentojen hoito on mukavaa", sanoin ja hymyilin toiselle takaisin. Yumiko mietti hetken olisiko hänellä muita suosikki kouluaineita, mutta päätyi siiheen tulokseen, että luetteli jo kaikki.

"Muuten, harrastatko vapaa-ajalla jotain?" Yumiko kysyi. "Itse olen harrastanut jo monta vuotta laulamista ja tanssimista. Ja lisäksi pidän näyttelemisestä ja piirtämisestä", Yumiko sanoi. Tyttö loi Renéelle ystävällisen hymyn. Hänestä oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin.

[Renée Mason]

"No, pidän pimeydenvoimilta suojautumisesta, loitsuista ja taikajuomista. Ja mielestäni myöskin taikaolentojen hoito on mukavaa", Yumiko luetteli lempiaineitaan. Nyökkäsin vastaukseksi. Taikajuomat olivat itse asiassa ihan mukaa oppiaine. Olin vain aika huono täsmällisyydessä ja minulla paloi pinna helposti. Mutta kun sai aikaan vaikkapa kivan värisen pössähdyksen, se oli siistiä. Harmi, että pössähdyksiä valmistettiin tarkoituksella aika harvoin.

"Muuten, harrastatko vapaa-ajalla jotain?" Yumiko kysyi. "Itse olen harrastanut jo monta vuotta laulamista ja tanssimista. Ja lisäksi pidän näyttelemisestä ja piirtämisestä", Yumiko kertoi itse. "No", pidin pienen mietintätauon, "piirrän aika paljon. Sen lisäksi tykkään välillä lentää. Onko kaverit harrastus? Vietän kavereiden kanssa mielelläni paljon aikaa", kertoilin ja hymyilin lopussa. Ei ollut kyllä tullut harrasteltua paljon mitään sellaista kuin vaikka tanssimista tai laulamista.

Jään pinnalla oli hento kerros lunta, mutta sen verran, että sen erotti selvästi. Liu'uin polvilleni jäälle ja siitä vauhdin pysähdyttyä käännyin selälleni. Päivä oli valoisa, mutta taivas harmaa. Ei mitenkään ihmeellistä näin talviaikaan. Levitin raajani X-asentoon ja tein lumienkelin.

[Lee Yumiko]

"Piirrän aika paljon. Sen lisäksi tykkään välillä lentää. Onko kaverit harrastus? Vietän kavereiden kanssa mielelläni paljon aikaa", Renée kertoi ja hymyili lopussa. Yumiko nyökkäsi vastaukseksi.

Renée liukui polvilleen ja vauhdin pysähdyttyä hän kääntyi selälleen. Tyttö levitti raajansa X-asentoon ja teki lumienkelin. Yumiko naurahti hieman. Hänestä oli mukavaa nähdä kun joku piti talvesta. Nimittäin osa hänen tutuistaan ei voinut millään sietää talvea. He aina olivat valittamassa kuinka kylmää ja märkää talvella oli.

Yumiko nosti toista jalkaansa hieman ilmaan ja pyyhkäisi luistimelta lunta pois. Hän teki saman toisenkin jalan luistimelle. Sitten tyttö kääntyi katsomaan Renéetä.
"Haluatko vaikka tehdä lumiukon?" Yumiko kysyi Renéeltä. "Tehdään se vaikka tuonne järven reunalla olevalle lumi penkalle", Yumiko sanoi ja osoitti oikealla kädellään kyseistä lumi penkkaa.

[Renée Mason]

//Anteeksi pieni viivästys :)//

Yumiko naurahti hieman lumienkelilleni. Hymyilin leveästi ja nousin seisomaan. Enkelini ei ollut mitenkään hieno. Sen hameeseen oli tullut sotkua, kun olin noussut seisomaan. Luistelin vielä enkelin pääpuolelle ja piirsin sormellani sille sädekehän. Siihen enkeli saisi jäädä. Ehkä joku löytäisi sen ennen kuin seuraava lumipyry yllättäisi. Epäilin vahvasti, koska olimme aika kaukana rannasta. Hymyilin silti mielikuvalle.

"Haluatko vaikka tehdä lumiukon?" Yumiko kysyi. "Joo!" huudahdin innoissani ja pamautin lapaset yhteen. Sisäinen lapseni tuppasi heräämään aina talvella. Leikin lumessa samalla lailla kuin kymmenen vuotta sitten. "Tehdään se vaikka tuonne järven reunalla olevalle lumipenkalle", Yumiko ehdotti ja osoitti miettimäänsä paikkaa. "Sopii. Otetaanko kisa? Ensimmäinen siellä voittaa", virnistin ja huusin: "NYT!" Lähdin luistelemaan niin kovaa kun vain pääsin katsomatta, tulisiko tyttö perässäni. Valitettavasti vain, touhussa kävi kuten saattoi odottaa, ja luistimeni kärki tökkäsi jäässä olevaan koloon. Vauhtini ei pysähtynyt, vaikka jalat kompuroivatkin, vaan kiepsahdin kipeän kuperkeikan jäälle. Jäin hekottamaan selälleni. Minulle kävi aina näin!

[Lee Yumiko]

((Anteeksi kesto))

"Sopii. Otetaanko kisa? Ensimmäinen siellä voittaa", Renée virnisti ja huusi: "NYT!" Yumiko ei ehtinyt reagoida mitenkään ennen kuin Renée lähti luistelemaan kovaa vauhtia pois päin hänestä. Sitten Yumiko lähti luistelemaan Renéen perään niin kovaa kuin suinkin pääsi.

Yumiko hidasti pian vauhtiaan tuntiessaan inhottavan pistoksen kyljessään. Tyttö siirsi hitaasti kätensä kyljelleen. Siinä samassa hän näki Renéen kaatuvan jäälle. Yumiko nosti äkkiä päänsä ja katsoi toista kauhistuneena. Sen jälkeen hän luisteli Renéen luo.

"Oletko kunnossa?" Yumiko kysyi huolestuneena kaatuneelta tytöltä. Yumiko kyykistyi hitaasti toisen viereen kallistaen päätään. "Sattuiko sinuun?" Yumiko jatkoi. Toivottavasti Renéen ei käynyt kovin pahasti, Yumiko ajatteli.

[Renée Mason]

//Ei mitään, ja samoin :D//

"Oletko kunnossa?" Yumiko kysyi, kun oli luistellut luokseni. Hän kuulosti huolestuneelta. "Joo", vastasin iloisesti hymyillen. "Sattuuko sinuun?" Yumiko jatkoi. Mietin hetken tunnustellen oloani. Sattuiko minuun? Eipä oikeastaan. Tietenkin selkää ja takapuolta kivisti hieman, olinhan heittänyt oikein komean kuperkeikan. Päätä jomotti myös hieman, onneksi pipo oli pehmentänyt iskua jäähän. Mutta kaikki normaalia kaatumisen aiheuttamaa jomotusta. "Eipä oikeastaan", tuumin ja nousin ylös. Hymyilin rauhoittavasti tytölle ja selitin: "Ihan normaalia."

"Jatketaanko? Jos jätetään kilpaluistelu tältä erää..." tuumasin naurahtaen. Lähdin taas luistelemaan kohti rantaa, mutta hitaammin ja käännyin katsomaan, tulihan Yumiko mukana.

[Lee Yumiko]

Yumiko huokaisi helpottuneena kun Renée kertoi olevansa kunnossa. Yumiko sipaisi hiuksiaan pois kasvoiltaan Renéen noustessa ylös. Olisi voinut käydä pahemminkin, mutta onneksi ei, Yumiko ajatteli. Yumikon isoveli oli nimittäin kerran murtanut jalkansa heidä luistellessaan. Tytön suupielet kääntyivät hymyyn hänen ajatellessaan menneitä.

"Jatketaanko? Jos jätetään kilpaluistelu tältä erää..." Renée tuumasi naurahtaen. Yumiko nyökkäsi vastaukseksi ja naurahti myös. Renée lähti luistelemaan kohti rantaa ja Yumiko lähti luistelemaan tytön perässä verkkaista vauhtia, ettei hänkin kaatuisi.

[Renée Mason]

Yumiko nyökkäsi naurahtaen ja lähdimme luistelemaan nyt hiljempaa kohti rantaa. Hieraisin välillä takaraivoani, sillä sitä jomotti, mutta en ainakaan tuntenut, jos kuhmu olisi ollut nousemassa.

Kun pääsimme rantaan, istahdin lumipenkkaan ja vedin luistimet pois jaloistani. Niitä alkoi jo hieman särkeä, varmaan siksi, etten ollut kovin aktiivinen luistelija eivätkä jalkaparkani olleet tottuneet luistimiin. Verryttelin hetken varpaitani ja kaivoin sitten talvikenkäni repusta, jonne olin ne tunkenut ennen kuin lähdimme jäälle. Vaihdoin kengät jalkaan ja laitoin vuorostaan luistimet reppuun.

Ah, kuinka hyvältä tasapohjaisten kenkien käyttäminen olikaan luistinten jälkeen. "Noniin, operaatio lumiukko aluilleen!" sanoin terhakasti ja katselin lumikinoksia. Aloin vierittelemään hitaasti lumesta palloa. "Tästä voi tulla alavartalo", tuumin.

//Pitäisikö pelata tyttöjen lumiukonteko ja sitten lopetella? :) //