Tiivistä tunnelmaa

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 28 Kesä 2020, 17:32

Heather jäi pyöriin ajatuksissaan. He olivat oikeasti olleet hississä jumissa, ja mitä jos olisivat jääneet sinne? He olisivat kuolleet, kukaan ei olisi löytänyt sitä. Jos Rain olisi ilmiinnyttänyt pois, Rain olis ollut ministeriön kuulusteltavana ja tuon elämä olisi ollut pilalla... Hän säpsähti, kun Rain nappasi yhtäkkiä huoltomiestä kauluksesta kiinni. Tosin, hän vain tuijotti Rainin tekemisiä, sillä Heather ei ollut vieläkään kasannut ajatuksiaan tarpeeksi.

Heather antoi Rainin tarttua käteensä ja johdattaa pois hissistä, hänestä tuntui kun hänen jalkansa olisivat olleet spaghettia. Kauppakeskuksen hälinä tuntui korvissa vain todella kaukaiselta ja Rainin kosketus sai olon tuntuun siltä että kyllä tästä hengissä selvitään. Heather ei vain ymmärtänyt, että miksi nyt. Olisi ollut luonnollisempaa, jos tämä olisi tapahtunut paljon aiemmin.

Heatheria ärsytti oma reagoiminen näin jälkijunassa ja tavallaan hänellä oli myös vähän huono-olo. Tai heikko, ihan kun olisi voinut vain valua istuun takaisin lattialle ja jäädä siihen. Hän katsoi Rainia. "...Kiitti" Heather sai sanottua ja piti edelleen Rainista kiinni, hänestä tuntui että jalat pettäisi alta hetkenä minä hyvänsä varsinkin jos irrottaisi otteensa. Hän ei tiennyt pitäisikö sanoa muuta, Heather näytti kalpealta ja järkyttyneeltä, joka vasta nyt tajuaa olleensa aika huonossa tilanteessa. Itkuun hän ei ollut purskahtamassa, mutta ilme oli jotain hämmentyneisyyden ja järkyttyneisyyden sekoitusta.

"...Voisivat kehittää parempaa teknologiaa" Heather mutisi.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Rain Savage » 28 Kesä 2020, 22:10

Pysähdyin, kun olimme päässeet kauemmas hissistä, ja katsoin Heatheria. Tyttö kiitti minua, mutta en ollut varma mistä. Siitäkö, että talutin hänet pois hissistä? Niin kai, mistä muustakaan. Hän piti edelleen kädestäni kiinni eikä näyttänyt kovin hyvinvoivalta. Olihan se ihan ymmärrettävää, kun olimme olleet niinkin pahassa paikassa. En silti tiennyt, mitä minun olisi nyt pitänyt sanoa tai tehdä. En ollut mikään lohduttaja tai parantaja.

”Tota... Haluatko mennä tohon viereiseen kahvilaan? Mä voin tarjota”, ehdotin lopulta, kun en keksinyt muutakaan. Varmaan hänen pitäisi ainakin päästä istumaan johonkin, ja ehkä syöminen tai juominen auttaisi myös. Itse yritin vain olla ajattelematta enää koko hissiä. Tiukat tilanteet tuntuivat jollain tavalla lähes arkipäiväisiltä minulle, mutta se mitä olimme puhuneet hississä... Sen ajattelu sai aikaan kylmiä väreitä. En halunnut ajatella enää yhtään mitään vakavampaa koskaan, elää vaan ja seuraavaksi mielellään syödä. Ei tarvitsisi olla mitään muuta kuin nykyhetki, jos vain sinnikkäästi päättäisin niin.
Rain Savage
 

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 29 Kesä 2020, 11:16

Heather yritti hengittää rauhallisesti. Okei, kaikki on nyt hyvin, katto ei romahda niskaan. Kahvilaan? Heather käänsi katseensa Rainiin. "Voisin haluta... Musta tuntuu että tarvitsen nyt kahvin" hän hymyili Rainille hieman. "Sori, en tiedä yhtään mikä mulla on. Tarvitsen sen kahvin ja... no, en ainakaan ahtaita paikkoja" Heather jatkoi ja vilkaise ympärilleen.

"Ellei sulla ole siis kiire?" Heatherin piti varmistaa, ei hän halunnut kuitenkaan että Rain jäisi vain koska hän ei muka pärjäisi. Pah. Heather pärjäisi, jos oli pakko.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Rain Savage » 29 Kesä 2020, 16:52

Kädestä kiinni pitäminen alkoi tuntua vähän kiusalliselta vaikka samalla kai ihan mukavaltakin. Ei se tuntunut samalta, kuin käsi kädessä kulkeminen Noahin kanssa. Ei siis siltä että sisuskaluja olisi kutittanut, tai olisi tehnyt mieli pitää kiinni kaikista muistakin kehon osista, tai että musta sydämeni olisi alkanut hehkua kirkkaan punaisena. Mutta ehkä se tuntui siltä, kuin en olisikaan ollut sillä hetkellä aivan yksin omien ajatusteni kanssa tai että olin jotenkin tarpeellinen. Tuntuisikohan se tältä, jos minulla olisi oikeasti pikkusisko? Siis sillä oletuksella, että se sisko olisi muistuttanut enemmän minua kuin vanhempiani eikä vain asettunut kolmanneksi heidän puolelleen. Pituuseron olisi kyllä pitänyt olla paljon suurempi...

Heather sanoi tarvitsevansa kahvin, ja se kuulosti kyllä hyvältä idealta minunkin mielestäni. Kunnon musta kahvi kyllä piristäisi! Epäilin tosin, että hän varmaan haluaisi sotkea omaansa jotain ihmeen ruohomaitoa, mutta mitäpä se minua liikutti. ”Ei ole kiire”, vastasin kysymykseen. ”Ja tota... Säkin kuuntelit mua siellä hississä, niin kai se on vaan reilua, että jään nyt.” Siirsin hiuksiani toisen korvan taakse vähän nolona. ”Mutta! Mennään sitten tilaamaan!” Lisäsin vaihtaen nopeasti aihetta, ja mikäli Heather edelleen pitäisi kädestäni kiinni, vetäisin hänet mukanani kahvilaan.
Rain Savage
 

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 29 Kesä 2020, 22:30

Heather ei tajunnut pitävänsä edelleen Rainin kädestä kiinni, ja kun hän tajusi, hänellä oli vähän turvallisempi olo. Eikä hän tiennyt edes että miksi. Ihan kuin Rain olisi voinut suojella kaikelta pahalta ja paskalta mitä tässä vielä voisi tapahtua. Ei Rain todennäköiseesti edes tekisi sitä, vaan juoksisi itse ensin pakoon. Näin Heather uskoi, koska ei pitänyt Rainia minään prinssi Uljaana. Mut silti, tuo oli hyvä tyyppi.

Heather hymyili Rainille. "Kahville siis, musta tuntuu että tarvitsen jotain vahvaa kahvia just nyt. Tai jonkun jääkahvin, ihan sama, kofeiinia kuitenkin" Heather tuli Rainin perässä kahvilaan, irrottaen lopultakin otteensa tuosta. Hän tunsi pystyvänsä käveleen nyt ilman että kompuroisi mihinkään. "Jos kerran olet Lyonissa koko kesän, voisit tulla käymään meillä. Paitsi... " Heather irvisti. "Mulla on päivisin kotiopetusta... mutta iltaisin olen vapaa"
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Rain Savage » 30 Kesä 2020, 15:20

”Joo, kofeiini on hyvä idea”, vahvistin itsekin. Menin tiskille ja vilkaisin vielä Heatheria kuin tarkistaen, että hän pärjäsi vaikkei pitänytkään enää kädestä kiinni. Mikä oli tietysti täysin typerää, kun kyseessä oli viisitoista- eikä viisivuotias. Hissiin jumittuminen oli varmaan pehmittänyt pääni. Mietin mitä söisin ja katselin suolaisia vaihtoehtoja. Kasvismakkaroita ei tietenkään ollut.

Katsoin Heatheria aika yllättyneesti, kun hän ehdotti, että voisin tulla käymään heillä. Mitä? Ai olimmeko me nyt kyläilyväleissä vai? Kavereita tai jotain? Eipä kyllä sillä, että minulla olisi mitään sitä vastaankaan ollut. ”Jaa... Öömh, kyllä iltaisin käy”, vastasin vähän epävarmasti ja taisin punastuakin hiukan. Olin elementissäni kun kanssakäyminen muiden kanssa oli lähinnä juonittelua, seksiä tai tappelemista, mutta ”viattomammat” ihmissuhteet tai tunteet saivat minut jotenkin hämilleni.

Tilasin itselleni ison mustan kahvin ja burgerin naudanlihapihvillä. ”Ota ihan mitä haluut, kunhan et koko tiskiä tyhjäksi”, ohjeistin Heatherille. ”Ja öh, syö sit myös jotain okei?” Lisäsin myös siltä varalta, että hän kuvittelisi pärjäävänsä pelkällä kahvilla. Tytöt, ne olivat joskus sellaisia... Tosin minähän se olin paraskin puhuja, kun saatoin itse vain unohtaa syödä tai siirtää sitä myöhemmäksi milloin mistäkin syystä. Huomasin taas että olin jo järkyttävän nälkäinen, ei tietoakaan mistään ateriarytmistä tänäänkään.
Rain Savage
 

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 30 Kesä 2020, 15:32

Heather katsoi tiskiä ja tuntui että hänellä meni puoli päivää rekisteröidä mitä tavaraa tiskissä oli. Kahvia, kyllä ja nopeasti. Hän vilkaisi Rainia ja hymyili tuolle. "Se olis kivaa" Oikeasti Heatherilla ei ollut Lyonin päässä hirveästi ystäviä, kaikki hänen ystävänsä olivat Irlannissa. Ranskassa vain muutamia, eikä kukaan asunut Lyonissa. Joten, jos Rain tulisi käymään ja jotain, Heather voisi kuvitella että hänellä voisi olla kaveri? Tai ystävä, miten haluaa tulkita.

Heather ei tuntenut itseään kovinkaan nälkäiseksi, ja kohottikin kulmiaan Rainille. "No voin syödä ehkä jotain..." Heather totesi vähän hämmentyneenä, mistä tämä äidillinen suojeluvaisto Rainilta? Heatheria tosin helpotti, että joku toinen hoiti ajattelemisen. Hän tilasi itselleen ison kahvin kauramaidolla ja kasviswrapin, jääden odottamaan wrappiaan. Hän katsoi Rainia, miettien että olisi paljon kaikkea mitä halusi tietää.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Rain Savage » 30 Kesä 2020, 19:27

Minusta Heather vaikutti jo voivan vähän paremmin, sillä ainakin tämä hymyili. Hymyilin vähän takaisin. Ai olisi kivaa? Niin... ehkä se olisikin. Luullakseni olin iloinen, vaikka samalla minusta tuntui siltä, ettei energiaa ollut enää jäljellä tunteisiin.

Heather tilasi kahvin ja kasviswrapin. Hyvä. Eiköhän sellainen ollut ihan tarpeeksi lähellä ruokaa, jos hän kerran oli selvinnyt vegaanina hengissä tähänkin asti. Katselin tiskin yllä olevia mainostauluja ja olin ajatuksissani, tai oikeastaan pääni vain löi tyhjää. Havahduin vasta, kun annokset tulivat, ja maksoin ne. Vein sitten tarjottimen ikkunan vieressä olevaan tyhjään pöytään ja istahdin sohvamaiselle pehmustetulle penkille. Otin oman kahvini ja burgerini tarjottimelta eteeni ja haukkasin burgeria oitis kuin en olisi jaksanut odottaa sekuntiakaan kauempaa. Tavallisesti olisin varmaan tilannut pelkän pihvin ja nyrpistänyt nenääni höttöleivälle sekä välissä olevalle salaatille. Nyt koko paketti maistui taivaalliselta.
Rain Savage
 

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Heather O'Hara » 30 Kesä 2020, 20:28

Heather muisti kyllä miltä liha maistui, mutta hän oli ollut 12 kun päätti ryhtyä vegaaniksi. Kiitos serkkunsa, Heather oli varsin tietoinen eläintenoikeuksista ja muusta, mutta samalla häntä ahdisti kuinka kaukomailta rahdattiin ties mitä vihanneksia ja soijaa. Ehkä hän käyttäisi taas kesän tutkia näitä asioita, jotta tietäisi mistä puhuu.

Hän tuli Rainin perässä oman annoksensa kanssa ja istahti tuota vastapäätä upottavalle tuolille. Hän maistoi kahvia tyytyväisenä, ja alkoi tuhoamaan wrappiaan. Heather ei tuntenut itseään vieläkään nälkäiseksi, joten hän ehti kiinnittää huomiota Rainin syövän kuin pelkäisi burgerin karkaavan. "Hississä odotellessa tuli nälkä vai?" Heather kysyi hymyillen ja varoi ettei sotkenut wrapillaan.
Heather O'Hara
Alumni
 
Viestit: 303
Liittynyt: 07 Syys 2019, 19:30

Re: Tiivistä tunnelmaa

ViestiKirjoittaja Rain Savage » 30 Kesä 2020, 20:59

”Pikemminkin muutama tunti ennen, kuin edes astuin koko hissiin”, tuhahdin pohtien montako tuntia siitä jo oli, kun olin syönyt viimeksi. Varmaan kymmenen. Siemaisin kahvia ja haukkasin taas kunnon suullisen burgeristani. Se oli iso, mutta sillä hetkellä minusta tuntui, että olisi pitänyt tilata samantien kolme. Söin vähintäänkin kuin karski jätkä: nopeasti ja kiinnittämättä mitään huomiota siihen, sotkinko naamani tai pöydän samalla. Lattiallekin tippui salaattia. ”Mun kesätyöpaikassa ei voi syödä mitään, siellä haisee irtokarkeilta”, totesin kuin olisi ollut aivan luonnollinen asia, että irtokarkkikojun läheisyys vei jonkun ruokahalun. Sitten siemaisin taas kahvia, joka oli sopivan karvasta. Tunsin jo miten aloin saada voimiani takaisin.
Rain Savage
 

EdellinenSeuraava

Paluu Foorumiroolipelit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron