Kiipeilyä korkeuksissa

Lukuvuoden 2016-17 asiat löytyvät arkistoituna täältä.

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Aurora Smith » 27 Heinä 2017, 00:51

Tuo otti varovasti askeleen minua kohti ja istahti viereeni kysyvä ilme kasvoillaan. Katselin vain maisemaa ja Ly:kin katsoi maisemaa pöyritellen sauvaansa. Katsoin hetken ajan sauvan pöyrittelyä kunnes kysyin "Auttaako toi oikeesti jännitykseen, stressiin ja rauhottumaan.

"Sähän oot Serpentartista?" Tuo kysyi. Käännyin katsomaan häntä yllättyneenä kasvoillani ilme 'Mistä sä sen tiedät', mutta kuitenkin nyökkäsin ja sanoin "Joo" käänsin katseeni takaisin maisemaan ja hetken päästä kysyin "Entäs sä??".
Aurora Smith
 

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Ly Allen » 27 Heinä 2017, 11:53

"Auttaako toi oikeesti jännitykseen, stressiin ja rauhottumaan?" hätkähdin kysymykseen ja palasin maantasolle mietiskelyistäni. "Joo", vastasin hieman häkeltyneenä ja kaduin heti jälkeenpäin. No nyt hän tiesi senkin, että minua jännitti. Ja jännitti muuten aika paljon.

Kysyessäni tuon tupaa, hän vastasi myöntävästi.
"Entäs sä??"
Käänsin katseeni tyttöön ja katselin hetken hänen kasvojaan. "Gryffondor", totesin sitten ja tuijotin sauvaani
Ly Allen
Oppilas
 
Viestit: 82
Liittynyt: 15 Kesä 2017, 16:05

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Aurora Smith » 28 Heinä 2017, 13:13

"Joo" Ly vastasi. Kysyessäni hänen tupaansa hän vastasi "Gryffondor". Nyökkäsin ja katselin maisemia. Hetken maisemien katselun jälkeen sanoin hyvin epävarmalla äänellä "Mun pitäis varmaan mennä" Olin hetken hiljaa ja sanoin "Muo odotetaan" en maininnut sitä kuka tai mikä minua odottaa sillä halusin olla salaperäinen.
Aurora Smith
 

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Ly Allen » 28 Heinä 2017, 14:00

"Mun pitäis varmaan mennä", Aurora rikkoi hiljaisuuden epävarmalla äänellä. Katselin häntä hämmentymeenä, kunnes tuo selitti jonkun odottavan häntä. Nyökkäsin hitaasti ja nousin ylös. Tungin sauvan mustan hupparini taskuun ja nostin collegehousujani hiukan. Kurkkasin reunan yli ja mietin käyttäisimmekö alas menemiseen taas Auroran kiipeilytarvikkeita.
Ly Allen
Oppilas
 
Viestit: 82
Liittynyt: 15 Kesä 2017, 16:05

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Aurora Smith » 31 Heinä 2017, 15:50

Ly nyökkäsi ja katsoi reunan yli. "Sä saat pitää noi välineet mun puolesta koska ne on koulun. Mut sun pitää hankkia ittes jotenkin alas" sanoin samalla kun otin valjaat ja irti itsestäni ja tungin ne reppuuni. Sen jälkeen otin taskustani. Ponnarin ja laitoin hiukseni kiinni. Otin laukustani luudan ja nousin sillä ilmaan huutaen samalla "Moikka". Lensin luudalla alas tungin luudan reppuuni, laitoin hupun päähän ja lähdin juoksemaan koulun sisään. Avasin oven menin sisään ja juoksin kohti tupaa.

//Kiitos peliseurasta//
Aurora Smith
 

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Ly Allen » 03 Elo 2017, 19:52

"Sä saat pitää noi välineet mun puolesta koska ne on koulun. Mut sun pitää hankkia ittes jotenkin alas", Aurora sanoi kuin lukien ajatukseni. Katsoin häntä hämmentyneenä ja olin kysymässä mistä tuo oli löytänyt valjaat, jotka olisi koulun, kun hän jo nappasi repustaan luudan ja nousi ilmaan. Hän huikkasi moikat lennähtäessään alas ja katselin tyrmistyneenä tuon lähtöä.

"No se meni siinä", totesin hiljaa ääneen ja mietin mitä tekisin. Sitten kokosin narun ja valjaat nippuun, heitin ne vasemmalle olkapäälleni ja pidin saman puolen kädellä niistä kiinni. Nappasin sauvan käteeni ja hyppäsin alemmalle kattoharjanteelle. Matkaa oli sen verran, että jos en olisi loitsinut taikaa, joka hidastuttaisi maahan tuloa niin, ettei minun tarvinnut kuin tömähtää pehmeästi jaloilleen, olisi varmasti käynyt pahemmin kuin huonosti. Tiesin sen, koska niin oli käynyt sisarukseleni.

Juoksin kattoja pitkin hiukset hulmuten, tiputtautuen aina alemmalle tasanteelle, edetessäni kohti maata. Viimein olin alimmalla katolla ja hyppäsin penkille minkä avulla olimme tulleet ylös. Vilkaisin rannekelloa, joka näytti jo reilusti yli kahta ja suuntasin kohti ovia.

Kiipesin viimeiset portaat ylös Gryffondorien torniin ja suuntasin poikien makuusaleihin. Varovasti avasin makuusalin oven ja luikahdin sisään. Laahustin sängylleni, jonka yläsängyssä Eloy kuorsasi kovaan ääneen. Mietin miten Odette pystyi elämään Eloyn kanssa, kun tuo metelöi kuin satahenkinen norsulauma. Sekä yöllä että päivällä.

Tarkistin, että kaikki jotka voisivat nähdä minut olivat unten mailla ja vedin hupparini pois päältä. Vaihdoin housuni shortseiksi ja vedin binderin päältäni. Hengitin syvään hymyillen tyhmästi ja nautin vapaasta tunteesta. Vedin ison mustan hupparin päälleni ja kömmin sänkyyn.

//Kiitos pelistä//
Ly Allen
Oppilas
 
Viestit: 82
Liittynyt: 15 Kesä 2017, 16:05

Re: Kiipeilyä korkeuksissa

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 31 Elo 2017, 17:41

Kiitos pelistä!

Aurora Smith, Serpentard: 13 + 5 = 18 p
Ly Allen, Gryffondor: 20 + 5 = 25 p
Mila Molina (64): Taikakoulu Châteaun entinen rehtori, nykyään vain ennustuksen opettaja. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Opettaja
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Ennustus

Edellinen

Paluu Lukuvuosi 2016-17

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron