Jälki-istuntoa ja pohdiskelua

[Benjamin Blanchard]

//Hmm. En olekaan kuullut ennen Katherine Barkerista, mutta Sigourney Weaverin näyttelemästä hahmosta Katherine Parkerista kyllä. :D//

"Tuota professori?" Liina kysyi ja professori vastasi lyhyesti: "Niin?" Hän kohotti katseensa pergamentista kuempana olevaan oppilaaseen.

"Mietittekö ehkä, kuka kumma tuo Katherine Barker oli?" Tyttö kysyi hämmentäen professorin mieltä ja ajatuksia hieman. Benjamin takertui jälleen kerran sanoihin. Oli? Kuka Katherine Barker oli? Kuinka tuo oppilas saattoi tetää, tai edes olettaa että Katherine Barker oli, eikä on Tiesikö tuo pouffsoufflelainen jotain mitä edes professori ei tietänyt? Se olisi ollut jo hämmentävää. Kerrassaan yllättävää.

"Kyllä, mietin. Tiedätkö sinä kenties jotakin tästä henkilöstä?" professori kysyi ja otti päiväkirjan jälleen käsiinsä.

Kirjan kansi oli kulunut ja auringon valon haalistama. Siihen painetut kultaiset kirjaimet taas halkeilivat hieman ja kultaisen värin saattoi rapsuttaa pois. Kirja tosiaankin oli vanha. Kun Liina oli vastannut professorin kysymykseen(?) valitsi Benjamin jälleen jonkin aukeaman kirjasta ja luki. Oi kyllähän hän olisi edessään olevaa kirjoitelmaakin lukenut mielellään! Se ei vain ollut yhtä kiinnostava kuin päiväkirja. Hyvä kirjoittaja tämä Katherine Barker, professori Blanchard totesi jossain kohtaa itsekseen.

"Onko siinä jotain kiinnostavaa?" gryffondorilainen kysyi hetken kuluttua. "Ainahan päiväkirjat ovat kiinnostavia", professori vastasi ja nosti katseensa oppilaaseen nähden kuinka tuon päähän putosi lasipurkki. Tyttö näytti pyörtyvän. Benjamin pudisti päätään. Tohelomaista touhua. "Herpaannu", hän lausui yksinkertaisen loitsun, osoitti oppilasta sauvallaan ja pian nuori neiti heräsikin(?). Professori laittoi taikasauvan pöydälleen ja jatkoi kirjan lukemista.

//laitoin (?) merkin Rosen heräämisen kohdalle, vaikka onkin hyvin varmaa että tuo herää. :'3 Hehheh.//

[Liina Lehtinen]

Liina hätkähti, kun Rose kaatui lattialle kun hänen päähänsä oli ensin pudonnut lasipurkki.
Tuo näytti menevän tajuttomaksi, jolloin professori Blanchard pudisti päätään, ja osoitti oppilasta sauvalla
jonka hän otti pöydältä.
"Herpaannu"! professori lausui yksinkertaisen loitsun, ja Rose näytti heräävän, tai ainakin Lina toivoi, että näin olisi ollut. Rätti putosi lätsähtäen ämpärin, ja puhdas lasipurkki näytti liimautuneen Liinan käteen
hänen kääntyessä vastaamaan professorin kysymykseen.

"Enpä taida tietää, professori, mutta professori Cérin voisi ehkä tietää," Liina vastasi toivoen, että oppisi olemaan hiljaa.

[Rose Hill]

Rose heräsi mutta kaikki näytti sumealta. pian kaikki tarkentui jahHän käänsi päätään ja näki lasipurkin vieressään. Hän nousi istumaan ja sitten seisomaan. Häntä pyörrytti hieman ja kuuli Liinan sanat. "Niin voisikin." Rose sanoi hitaasti. Hän otti lattialta luudun ja purkin ja alkoi hinkata niitä. Purkin likakerroksen alta paljastui kirjoitusta. "Professori Blanchard, anteeksi jos häiritsen mutta onko tässä purkissa tarkoitus olla kirjoitusta? Se taitaa olla englantia..." Rose sanoi ja laski purkin professorin pöydälle. Se oli kultainen ja kiilsi. Hän tuijotti kirjoitusta ja häntä alkoi taas pyörryttää. "Miksi kaikki kummallinen tippuu aina päähäni?" Hän kuiskasi Liinalle naurahtaen.

[Benjamin Blanchard]

Rose heräsi loitsun avulla ja Liina vastasi professorin kysymykseen: "Enpä taida tietää, professori, mutta professori Crèin voisi ehkä tietää", hän sanoi ja Benjamin nyökkäsi. Niin. Ehkäpä Cerinna tosiaankin tietäisi jotain tämän päiväkirjan kirjoittajasta. Tai sitten ei.

"Niin voisikin", Rose kertoi myöskin mielipiteensä ja professoria hymyilytti hieman. "Toivotaan sitten niin", mies sanoi hiljaa kääntäen katseensa takaisin kirjaan. Hänen olisi tehnyt mieli päästää oppilaat -ja itsensä- menemään, jotta hän olisi päässyt selvittämään itse kirjan kirjoittajan identiteettiä ja merkitystä tässä maailmassa. Ehkäpä Benjaminin täytyisi lukea koko kirja läpi? Etsiä lisätietoa kirjastosta ja sen lukuisista kirjoista? Ja mennä sitten sen jälkeen Cerinnan juttusille jos vastausta ei tietokirjallisuudesta, tai päiväkirjasta itsestään löytynyt.

"Professori Blanchard, anteeksi jos häiritsen mutta onko tässä purkissa tarkoitus olla kirjoitusta? Se taitaa olla englantia", Rose sanoi pian hieman mietteliäänä ja toi purkin professorin työpöydälle. Benjaminia hämmästytti se että tyttö ei osannut lukea englantia. Tai siltä ainakin vaikutti. Miksi ihmeessä oppilas olisi muuten tuonut purkin hänen luettavakseen? "Siinä lukee besoaarit", professori vastasi ja nousi ylös.

"Mutta minusta tuntuu nyt siltä että jälki-istuntonne on ohi", hän ilmoitti ja otti päiväkirjan käteensä. "Eli jätetään purkit rauhaan ja lähdetään", Benjamin sanoi ja otti muutaman muun tavaran mukaansa. Kuten pöydällä olleen taikasauvansa. Sen jälkeen professori lähtikin ovea kohti. "Ottakaa sauvanne pöydältä muutes", hän mainitsi ja avasi luokan oven. Kun (ja jos) oppilaat lähtivät luokasta professori sulki oven.

//tälläinen ihanan tönkkö ropetus jälleen. Ei tunnu mieli toimivan enää. Mutta minusta tuntuu siltä että tämä peli alkaa olla purkissa eli voisimme lopetella? :'D//

[Rose Hill]

//ai siellä Besoaaripurkissa xD//

[Benjamin Blanchard]

//Mulla kesti hetki tajuta viestisi ja sitten kun tajusin (varmaan 20 sekunnin jälkeen) sen olin ihan 'OOEEE, I see what you did there.' Mutta siis tuota noin, tarkoitin että alkaisiko peli olla pikku hiljaa ohi. XD (kuten varmaan tajusittekin mutta heh.)//

[Liina Lehtinen]

//Kiitos peliseurasta Rose ja Benjamin, eiköhän tämä ollut tässä. :) )

[Mila Molina]

Pelin pisteytys jatkuu

Liina Lehtinen, Pouffsouffle: 6 p
Rose Hill, Gryffondor: 7 p
Benjamin Blanchard: 11 p

Peli lukitaan, kiitos!