Gigin päiväkirja

[Gigi Leandre]

17.5.2024

En edes tiedä mistä aloittaa. Ajatukset on ihan sekaisin.

Eilen oli mun synttärit, täytin 15. Oltiin Lyanen kanssa suunniteltu niitä jo monta viikkoa. Lyanen veli toi meille pari pulloa jotain vahvaa alkoholia, ja haettiin Lyanen kanssa Poudlardinesta kermakaljaa litratolkulla. Oltiin myös kutsuttu kaikki meidän kaverit ja tuttavat juhliin hyvissä ajoin.

Viiden maissa tapasin Lyanen makuusalissa. Juteltiin mun uudesta suoliljasta ja Lyanen huispaustreeneistä ja laittauduttiin samalla juhlia varten. Mua jännitti kauheesti, koska en oo ennen juonu mitään kermakaljaa vahvempaa.

Hämärän laskeutuessa me hiippailtiin metsään. Juhlat pidettiin aukiolla, jota jotkut oppilaat kutsuu sala-aukioksi (luovaa, tiedän), mutta se on yleinen kokoontumispaikka suojassa opettajien katseilta, mutta ei liian kaukana metsän reunasta. Kun me päästiin paikalle, siellä oli jo muutama tyyppi Serdaiglesta ja Pouffsoufflesta. Ne tietty ilahtu, kun tuotiin vahvempaa alkoholia, koska suurimmalla osalla oli vain kermakaljaa tai kurpitsamehua. Vähitellen juhlat pääsi käyntiin, porukkaa valui paikalle kaikista tuvista, ja myös jotain vitosluokkalaisia tuli paikalle. Kuunneltiin radiosta musiikkia, juteltiin, juotiin, tanssittiin ja muutama jätkä piti lentoshowta yläilmoissa.

Joskus puolenyön jälkeen mentiin Lyonen kanssa vähän syrjempään juttelemaan. Puhuttiin aika syvällisiä meidän ystävyydestä ja sanoin, että mulla on ikävä sitä kun vietettiin joka päivä aikaa yhdessä, nyt kun sillä on Leo. Se vastas, että se rakastaa mua kyllä yhä. Se tuntui tosi kivalta kuulla, ja jotenkin jännityin. Oltiin pitkään hiljaa ja vaan katsottiin toisiamme silmiin. Mä en tiedä mikä muhun meni, mutta yhtäkkiä mä vaan nojasin eteenpäin ja pussasin Lyonea. Se vaan tuntui sopivalta. Tai jälkikäteen ajatellen, mitä mä oikein ajattelin??

Lyone vastasi suudelmaan hetken, mutta sitten se alkoi nauraa. Mäkin nauroin mukana, ettei se olisi niin epämukavaa. Monet ihmiset pussaa niiden kavereita kun ne on juonut jotain, eikö? No, sen jälkeen mulle tuli huono olo ja mun piti lähteä takas makuusaliin nukkumaan, Lyone lähti etsimään Leoa.

En nähnyt Lyonea aamupalalla, se varmaan heräs ennen mua tänään ja lähti johonkin, varmaan Leon luo. En tajua miksi se haluaa koko ajan olla Leon kanssa. Leo on okei mutta silti, se on vaan poika.

Tai sitten se välttelee mua. Entä jos se ajattelee, että eilinen oli jotenkin outoa? Toivottavasti se ei muista mitä tapahtui. Eikö jotkut unohda asioita kun ne juo? Niin mä oon kuullu. Mä kyllä muistan. Oon ajatellu sitä koko päivän tänään. En sillee siis. Mutta kuitenki, en mä oo ikinä ennen pussannu tyttöä. Toivottavasti tää ei muuta meidän välejä. Se oli terästetyn kermakaljan vika, ei mun.

[Gigi Leandre]

4.6.2024

Luulin, että asiat palautuisi kyllä ajallaan normaaleiksi, mutta tuntuu, että jotain on muuttunut pysyvästi. Istutaan kyllä Lyanen kanssa yhä vierekkäin tunneilla ja vaihdetaan muutama sana kun nähdään makuusalissa, mutta siinä se aika lailla. Ei se oo mitenkään ilkeä tai mitään, mutta tosi kylmä ja etäinen. Aikaisemmin mua ärsytti, miten paljon se roikkui Leossa, mutta sillon se kuitenkin selvästi järjesti myös meille aikaa. Nyt ei olla nähty kunnolla ollenkaan mun synttärien jälkeen. Se on aina Leon kanssa tai joidenkin muiden kaveriensa.

Teinkö mä oikeesti jotain niin kamalaa Lyanen mielestä? Miksei me voitas vaan puhua asioita läpi? Ollaan me ennenkin riidelty, ja aina asiat on selvinny muutamassa päivässä. Tää ei ees ollu riita ja nyt on menny viikkoja.

Mutta mä ajattelen vieläkin sitä iltaa joka päivä. Ahdistaa, miks asiat meni niin pieleen? Miksei ne vaan voinu mennä hyvin? Tai mikä ees olis ollu hyvin? Jos Lyane olis jättäny Leon, se ois ainakin hyvä. Sitäkö mä haluan? Eikö mun pitäs olla ilonen siitä, että Lyanella on poikaystävä? Haluisin vaan et Lyane olis mun kanssa. Tai siis ei sillä tavalla. Vai, haluunko sittenkin? Oon aina ajatellu sitä vaan ystävänä, mutta se ainaki selittäis miks mun vatsassa on outo olo kun nään sitä, ja miks mun sisällä kiehuu kun se suutelee Leoa. Ja miks halusin pussata sitä sillon, ja ehkä vieläkin. Sillä on niin ihana nauru ja sen seurassa ei oo koskaan tylsää, voidaan vaan jutella yhdessä tuntikausia ja se tuoksuu niin hyvältä.

Eihän mun tällasta pitäny kirjottaa. Luisuin jotenkin raiteilta. Tai en tiedä, oon mä ajatellu tätä jo jonkun aikaa, mutta jostain syystä on vaikeeta muotoilla se sanoiksi edes omaan päiväkirjaan, päädyn vaan kiertelemään ja selittelemään.

Mä oon ihastunu Lyaneen. Eli se varmaan tarkottaa, että oon bi.