Mukana olevat hahmot: Heather O'Hara & London Morel
Ajankohta: Kesäloma 2020
Tapahtumapaikka: Londonin veljen kerrostalokaksio Ranskan Lyonissa
Juoni: Donovan Morel pitää bileet ja joukkoon eksyy pari tuttua kasvoa
Varoitukset: Alkoholin käyttöä sekä mahdollisesti myös seksuaalista sisältöä ja kiroilua

Donovan Morelin luona oli vuosisadan parhaat bileet. Lyonin keskustan laitamilla sijaitsevan kerrostalon alimman kerroksen kaksiossa oli enemmän porukkaa kuin sinne olisi mahtunut, ja musiikinsoitto kuului ainakin kahden korttelin päähän. Keittiö ja olohuone olivat täyttyneet juhlijoista, ja äänistä päätellet vähintään kaksi henkilöä oli eksynyt myös makuuhuoneen lukittujen ovien taakse. Olohuoneeseen oli kannettu lasten pieni uima-allas, joka oli täytetty vedellä. Meno oli lievästi sanottuna lähteä vähän käsistä.

Muutama uusi juhlija saapui sisälle asuntoon rappukäytävän avoimesta ovesta. Eteisessä oli useita kenkäpareja hujanhajan likaisella kuramatolla. Jos eteisestä käätyi oikealle, saapui suoraan olohuoneeseen ja jos vasemmalle, päätyi makuuhuoneeseen. Sen sijaan jos jatkoi suoraan, pääsi keittiöön. Keittiöpöydän ympärillä oli useita ihmisiä, ja tiskipöytä oli täynnä käytettyjä juomalaseja sekä pari suurta boolimaljaa täynnä turkoosia juomaa. Asunnossa oli myös vessa, jossa joku juhlija oli parhaillaan oksentamassa.

London Morel kaataa itselleen lasillisen makeaa kuohuviiniä. "Ottaako joku muu?!", hän huutaa, mutta huuto peittyy voimakkaan musiikin alle. Poika kohottaa olkiaan ja kaataa pullon pohjalla olevat juomat suoraan omaan suuhunsa. Hän tarttuu toisella kädellään kuohuviinilasiin ja toisella oluttölkkiin ja astelee takaisin sohvan ääreen istumaan kahden muun juhlijan väliin. Hänen veljensä oli parhaillaan ottamassa vastaan uusia vieraita.

"Olisko juomapelin aika?", London ehdottaa ja ottaa suuren kulauksen kuohuviinilasistaan. Pojan ehdotus saa kannatusta ja pian kourallinen ihmisiä on kerääntynyt olohuoneen pöydän ympärille. Londonin fiilis oli mainio. Oli niin ihanaa pitkästä aikaa nollata ja olla ajattelematta mitään ajattelemisen arvoista.

Heather oli saanut kutsun edellisenä päivänä ja oli joutunut hieman miettimään mitä selittäisi vanhemmilleen. Lopputuloksena oli hieno selitys jonkun tyttökaverin elämänkriisistä ja lupauksesta auttaa. Kyllä,saattaisi mennä koko yö.

Hän ei edes tiennyt miksi ihmeessä oli menossa bileisiin joista ei tunne ketään. Hän oli utelias, se oli selvä. Kun hän seisoi kerrostalon pihasta ja kuuli musiikin, Heather tunsi itsensä hetkellisesti jopa innostuneeksi. Nyt voisi pitää hauskaa vähän eri tavalla.

Päättäväisin askelin tyttö suuntasi alaovelle, päällään hänellä oli kesäinen vaaleanvihreä hame. Hameessa oli kaksi kerrosta, alempi peitteli vilauttelua ja ohut kangas päällä sai sen näyttään kivalta. Hame tosin ulottui vain puoleen reiteen, eikä pidempi läpinäkyvä kangas ainakaan auttanut asiaa. Heather oli löytänyt hameen kanssa lyhyen valkoisen topin, jossa oli hapsuja helmassa. Hapsujen alta näkyi kaistale kevyesti ruskettunutta vatsaa. Kenkinä toimivat mustat balleriinat.

Astuessaan alaovesta sisään Heather tarkisti ulkomuotonsa. Meikki ei ollut levinnyt, pitkä Frozen-tyylinen letti oli kuosissa ja vaatteissakaan ei valittamista. Takki tytöllä oli käsivarsilla. Hän seurasi möykän suuntaa ja muutamaa muuta jotka astuivat kämppään.

Tämä oli jännittävää ja hieman Heather toivoi että olisi ottanut jonkun mukaansa. Mutta se olisi nyt myöhäistä, ja perääntyä hän ei aikonut. Heather jatkoi kävelemistä peremmälle asuntoon, tuntien muutaman skannaavan katseen.

Samassa Heather kuulee erittäin tutun äänen hihkumassa juomapelistä. Voi paska. Nicolas tappaa mut, ei... Londonin. Oliko tuo ääni Londonin? Heatherin ilme oli hölmistynyt, ja nyt hän tiesi vielä vähemmän mitä tekisi.

Heather muisti aivan tarpeeksi hyvin Londonin viimeiset sanat hänelle, eikä hän ollut antanut anteeksi. Kusipää mikä kusipää.

"En ole koskaan loitsinut anteeksiantamatonta kirousta", London aloittaa juomapelin. Joukosta kolme henkilöä ottaa hörpyn lasistaan ja sitten vuoro siirtyy seuraavalle, jolloin London päätyy itse juontivuoroon. Peli on hauskaa, mutta vauhti on aikamoinen. Poika riisuu mustan nahkatakkinsa sohvan selkänojalle paljastaen sen alla olevan valkoisen Tutshillin Tornadojen hihattoman paidan. Jalassaan hänellä on mustat shortsit ja valkoiset nilkkapituiset sukat. Jos tulisi enää yhtään kuumempi, London löytäisi itsensä pian nurkassa olevasta muovisesta uima-altaasta.

Sivusilmällä poika huomaa veljensä menevän vastaanottamaan seuraavaa juhlavierasta, joka on saapunut ovelle. Donovan toivottaa hymyillen tervetulleeksi uuden juhlavieraan, joka on tyttö. Londonin huomio herpaantuu hetkeksi pelistä tähän vaaleanvihreään, sopivan pituiseen hameeseen sekä valkoiseen toppiin pukeutuneeseen tyttöön. Paikalla oli ennestään vain kaksi naispuolista vierasta, joten kyseinen tyttö sopii hyvin sisälle tähän äijävaltaiseen asuntoon. London näkee tytön vain takaa, ja ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tuntuu siltä, että tuo on erittäin tervetullut mukaan juhliin.

Sininen Ikean kello tikitti sivuseinällä ja näytti ajaksi kymmentä vaille yhdeksän illalla. Asunto oli muuten sisustettu hyvin jästimäiseen tapaan, mutta seinillä olevien taulujen kuvat liikkuivat. Televisiota ei ollut, ja musiikkisoitin toimi taikuuden avulla. Muutama taikasauvakin saattoi lojua siellä sun täällä.

Heather hymyili Donovanille, vaihtaen parit asiaankuuluvat kohteliaisuudet. Kun Donovan kuitenkin kääntyi lähteäkseen hakemaan Heatherille juotavaa, sai Heather katsekontaktin Londoniin.

Ilme Heatherin kasvoilla oli sellainen, että hän voisi heittää drinkit pojan päälle. Tai siis sen boolimukin sisällön, minkä Donovan ojensi hänelle.

"Jos olisin tiennyt sun olevan täällä, olisin jättänyt tulematta" Heather totesi vähän happamasti, hymyillen Donovanille aurinkoisesti ja maistoi boolia. Se maistui... hän ei tiennyt miten olisi boolia kuvaillut, mutta se oli aika virkistävän makuista.

"Tämä on hyvää" Heather hymyili Donovanille ja katsoi Londonia myrkyllisesti. Matele jätkä, matele.

London oli tukehtua kuohuviiniinsä nähdessään juhliin saapuneen tytön kasvot. "Merde", pojan suusta pääsi muutaman yskäisyn ohella. Mitä ihmettä Heather teki täällä? Miten ihmeessä tuo tiesi, että London majaili veljensä luona? Ja miten hän oli saapunut mukaan kaiken sen jälkeen, mitä London oli hänelle sanonut? Kyseinen tyttö oli viimeinen, jonka poika olisi uskonut näkevänsä täällä juhlissa.

London vei katseensa Donovaniin, joka näytti viatonta naamaa. Veli oli taatusti kutsunut Heatherin mukaan häneltä salaa - se olisi nimittäin niin tuon tapaista. London oli maininnut kyseisestä tytöstä veljelleen niin monta kertaa tämän kesäloman alussa, ettei tuo ollut enää jaksanut kuunnella kahden päivän jälkeen. Donovan tiesi kaiken tytön asuinpaikasta, iästä ja luonteesta tuon mielenkiinnon kohteisiin ja strategisiin mittoihin. Tuo tiesi myös sen, että London oli ollut korvia myöten ihastunut tyttöön sekä sen, miten kaikki lopulta päättyi.

Vaikka London kuuli Heatherin ärtyisät sanat, hänen omilla kasvoilleen nousi virnistys. Nicolas ei tainnutkaan olla unalmapoikaystävä ja nyt vanha suola alkoi janottaa.

"Neiti Sunshine, tule tänne", London kutsui tyttöä olohuoneeseen hieman kiusoitellen. Hän teki sohvalle tilaa jopa hivenen röyhkeästi ja virnisti tytölle toistamiseen. "Hei Dono, haetko meille uuden skumppapullon", poika sanoi veljelleen. Kasvoilla oli tiedät-kyllä-mitä-tarkoitan-ilme, jota vain veljekset osasivat keskenään tulkita. Koska veljekset tekivät toistensa puolesta mitä vain, Donovan suostui oitis tarjoilijan rooliin ja poistui keittiön puolelle. London oli tehnyt niin monta palvelusta veljelleen, joten tänään oli hänen vuoronsa olla palveltavana.

Ai, London oli yhtä yllättynyt Heatherin läsnäolosta kuin Heather itse. Heather katsoi Donovania kysyvänä, joka suurin piirtein kohautti olkiaan. Kusipää.

Heather ei ollut maininnut Nicolasille, että minne oli menossa. Tyhmä Heather ei ollut, Nicolas olis varmasti kieltänyt. Ja pitihän sitä nyt vähän irrotella.

Hän joi boolia ja katsoi Londonia kohottaen kulmiaan. "Sä tiedät varsin hyvin mun mielipiteen susta, ja istun mielelläni kaukana jottei idiotismi tartu" Heather totesi ja jäi seisomaan kauemmas.

Kusipää, Heatherin teki mieli heittää boolit edelleen Londonin naamalle. Kuppaa kantava gigolo. Heather peitteli ärsyyntymistään ja joi vähän lisää boolia, kysyen jonkun random bileissä olijan nimeä. London oli ilmaa.

London ei voinut sanoa yllättyneensä, kun Heather antoi vastaukseksi viiltävän kommentin ja päätti jäädä kauemmaksi seisoskelemaan. Sellaisia tytöt olivat, tykkäsivät murjottaa. Vaikka tilanne oli vaivaantunut, pojan kasvoille nousi hymy. Muut huoneessa olijat eivät seuranneet tapahtumaa, vaan olivat keskittyneet juomapeliinsä. London oli kyseisen pelin jo unohtanut.

Pian Donovan saapui paikalle kuohuviinipulloa ja kolmea lasia kantaen. Yhden hän ojensi Londonille, toisen Heatherin suuntaan ja kolmannen hän jätti itselleen. Pullo aukesi komean poksahduksen saattelemana ja pieni määrä kuohuvaa nestettä valui lattialle Donovanin jalkojen juureen. Tuo täytti kaikki kolme suurta kuohuviinilasia piripintaan ja asetti tyhjän pullon kirjahyllyn reunustalle. "Aurinkoiselle kesälle, parhaille bileille ja kauniille naisille!", Donovan kohotti maljaansa ja kävi kilistämässä lasiaan ensin Londonin kanssa, siirtyen sitten Heatherin luokse.

Koska välimatka oli aikamoinen, London nousi itsekin seisomaan ja lähti astelemaan tyttöä kohden. "Oletko sä liian vihainen kilistääksesi mun kanssa", poika kysyi ja vei lasiaan lähelle tyttöä. Parhaassa tapauksessa tyttö suostuisi, mutta huonoimmassa tapauksessa tuo heittäisi juomat laseineen Londonin kasvoille niin, että seuraavana vuorossa olisi sairaalareissu.

Heather katsoi ympärilleen, eikä pitänyt yhtään Londonin kasvoilla olevasta hymystä. Hän ei ratkeaisi enää tuohon hymyyn.

Kun Donovan ojensi hänelle kuoharilasin, Heather kiitti hymyillen. Londonia voisi näpäyttää vähän uudestaan, jos hyödyntää hänen veljeä. Hän kilisti Donovanin kanssa. "Ja bileiden isännälle" hän ei voinut olla lisäämättä, virnistäen Donovanille.

Paikalla oli vain yksi rasittava kärpänen. Ja se lähestyi. Heather katsoi Londonia päästä varpaisiin. "Kutsuit mua huoraksi, kerro mulle yksikin hyvä syy miksi en olisi vihainen" Heatherin ääni oli kylmän viileä, hillitty. "Termistösi sitä paitsi ontuu" hän lisäsi ja katsoi Londonia. Jep, kärpänen.

London oli tyytyväinen, ettei saanut juomia kasvoilleen. Sen sijaan hän sai jälleen osakseen useita viiltäviä kommentteja. Poika vei hetkeksi katseensa veljeensä, joka ei kuitenkaan päättänyt jäädä auttamaan ongelmien ratkomisessa, vaan poistui takaisin keittiön puolelle. London ei voinut olla huomaamatta pientä silmäniskua, jonka veli oli luonut Heatherin suuntaan lähtiessään. Hän ei kuitenkaan ollut mustasukkainen, koska A) Donovan antoi silmäniskuja kaikille, B) He olivat sopineet, ettei toisten tyttöihin kosketa.

"Se oli tyhmästi tehty, sori", London sanoi tytölle pyytäen ensimmäistä kertaa anteeksi tapahtuneen jälkeen, "Mä olin vaan niin järkyttynyt, etten tiennyt mitä sanoa, ja sitten sanoin noin. Mä halusin vaan purkaa pahaa oloani johonkin ja ilmeisesti mun homehtuneet aivot ajattelivat, että parasta on haukkua mahdollisimman pahoilla sanoilla. Mä oon tosi pahoillani, että tein noin", poika kertoi ja avasi tuntemuksiaan jopa yllättävän paljon. Hän ei onneksi ollut juonut alkoholia vielä niin paljoa, että se olisi sumentanut hänen aivonsa täysin. Kaikki, mitä hän sanoi, oli totta, ja samalla hän halusi parantaa välinsä tähän tyttöön. Nicolas ei ollut tuota ansainnut.

London otti ison hörpyn lasistaan ja vilkuili muita juhlijoita, jotka parhaillaan arvuuttelivat olohuoneen pöydän ympärillä seuraavaa kysymystä. Pojan oma juhlafiilis oli hieman laskenut ja sen näki hänen kasvoistaan.

Heather huomasi silmäniskun, ja kohotti lähinnä kulmiaan sille huvittuneena. Jassoo, Londonin veli vois ollakin hauskaa seuraa. Heather joi kuoharistaan.

Kuullessaan Londonin sanat, tyttö hymyili hieman. "Se oli tyhmästi tehty" hän huomautti. "Ja alentavaa sanoa naista huoraksi, jos tuo ei ole oikeasti myynyt seksiä" Heather jatkoi, Londonia piti valistaa.

Mutta London oli pahoillaan, sen kuuli äänestä. Heather mietti hetken mitä tekisi, hän oli nyt Nicolasin kanssa mutta voisi olla Londonin kanssa kaveri. "Mutta, anteeksipyyntö hyväksytty" Heather hymyili Londonille. "Voidaan jatkaa kavereina..."