Tu as des ennuis
Osallistujat: Sophie Everett, Nicolas Cartier
Juoni: Sophie löytää Nicolaksen sammuneena tyrmistä
Nimi, tupa ja pelitunnit: Sophie Everett, henkilökunta, 1h 28min & Nicolas Cartier, Cerfeur, 1h 28min
[18:09] <@SophieEverett> *Sophie Everett, Châteaun loitsujen ja sauvatiedon professori, oli taas sinä iltana vahtikierroksella. Hänellä oli yllään laivastonsininen kaapu ja kädessään taikasauva, jonka päässä loisti kirkas valo. Tyrmissä oli nimittäin pimeämpää kuin muualla linnassa, vaikka seinillä olikin muutaman metrin välein soihtuja valoa tuomassa.*
[18:11] <Nicolas_Cartier> * Nicolas Cartier, Cerfeurin opiskelija makaa tajuttomana maassa tupansa edustalla *
[18:11] <@SophieEverett> *Tyrmissä oli hiljaista professorin hiljaista hyräilyä lukuunottamatta. Kello olikin jo niin paljon, että oppilaiden tuli olla ainakin omissa tuvissaan, ellei jo nukkumassa.*
[18:14] <@SophieEverett> *Äkkiä professori lopettaa hyräilyn ja kohottaa taikasauvansa jotta sen valo ulottuisi pidemmälle käytävään. Vähän matkan päässä hänestä, Cerfeurin tupaan vievän oven edessä, makasi oppilas. Sophie asteli lähemmäs ja tunnisti pojan Nicolas Cartieriksi. Tämän vieressä seisoi tuliviskipullo. Sophie kurtisti kulmiaan.* Monsieur Cartier?
[18:15] <Nicolas_Cartier> * Löyhkää lievästi alkoholilta ja ei reagoi mitenkään *
[18:16] <@SophieEverett> *Poika ei reagoinut puhutteluun, joten Sophie kyykistyi tämän viereen. Alkoholin pistävä haju tunkeutui Sophien sieraimiin ja tämä nyrpisti nenäänsä. Oliko monsieur Cartier ryypiskellyt ja sammunut tupansa eteen? Sophien oli vaikea uskoa näkemäänsä. Se ei ollut lainkaan pojan tapaista.*
[18:16] <@SophieEverett> *Sophie tarttui Nicolaksen olkapäähän ja koitti ravistella tätä hereille.* Monsieur Cartier?
[18:17] <Nicolas_Cartier> * heiluu kuin räsynukke, olettettavasti edelleen tajuton *
[18:18] <@SophieEverett> *Ravistelu ja puhuttelu ei auttanut, joten Sophie osoitti sauvallaan pojan kasvoihin ja sanoi:* Aquatulio. *Sauvan päästä ryöpsähti kylmää vettä pojan kasvoille.*
[18:19] <Nicolas_Cartier> * herää säpsähtäen ja pärskii naamaan tulevaa vettä * öäkh
[18:19] <Nicolas_Cartier> Her... * sanoo, mutta kun silmät näkee, naama edessä ei tosiaankaan ole Her *
[18:20] <Nicolas_Cartier> * räpyttää silmiään ja kurtistaa kulmiaan *
[18:20] <@SophieEverett> *Kylmä vesi teki tehtävänsä ja Nicolas heräsi pärskien. Sophie nousi seisomaan täyteen mittaansa ja katsoi Nicolasta tuima ilme kasvoillaan.* Monsieur Cartier. Mitä teet täällä tyrmän lattialla tuliviskipullo vieressäsi? *kysyy pojalta tiukkaan äänensävyyn*
[18:23] <Nicolas_Cartier> * missä oli? Tunsi kylmän maan... ja katsoi häkeltyneenä ympärilleen aikalailla istuma-asennossa... oli lattialla? * anteeksi? * vilkaisi Everettiä... professori Everettiä. Tuo ei vaikuttanut lainkaan tyytyväiseltä. Nic katsoi lattiaa ja siinä tosiaan oli tuliviskipullo. Hän kurtisti kulmiaan * e - en muista * nic sanoi ja totta se olikin, hänellä ei ollut mitään muistikuvaa alkoholista. Mistä hän oli sitä saanut? Oliko hän käynyt Poudlardinessa? Ajatukset tuntuivat karkailevan *
[18:25] <@SophieEverett> Et muista? *Sophie toisti* Tiedät varmasti sangen hyvin, ettei alkoholin hallussapito ja juominen ole sallittua Châteaussa.
[18:29] <Nicolas_Cartier> * olo oli märkä... vaatteet kai oli kastuneet... Nic katsoi professoria ja kurtisti taas kulmiaan. Tietty hän tiesi sen. Ei hän ollut koululle juomia tuonut... ennen. Hän oli kyllä juonut aiemmin... mutta nyt...? Nic yritti muistaa, mutta hän ei muistanut... tuntui kuin viime päivien touhut olisivat vain olleet sumeita, mitä lähemmäs ...*
[18:29] <Nicolas_Cartier> * ... nykyhetkiä mentiin... oliko Nic ollut Herin kanssa? Ei hän joisi Herin kanssa... * Tiedän... sääntö yhdeksän * nic mutisi, sillä se sentään oli mielessä *
[18:30] <Nicolas_Cartier> * Nic yritti pysyä kärryillä... mitä tapahtui? Mitä oli tapahtunut? * Mitä kello on?
[18:32] <@SophieEverett> *Kohottaa kulmiaan* Melkein yksitoista. Eli sinun tulisi tähän aikaan olla tuvassasi, eikä sen ulkopuolella. *Sophie sanoi* 50 pistettä Cerfeurilta. Olen todella pettynyt sinuun, monsieur Cartier. En olisi sinusta uskonut.
[18:36] <Nicolas_Cartier> * Nic katsoi itseään ja koulupuku oli yhä hänen päällään. Yllättävänkin siististi... Olo tuntui kummalliselta. Hän halusi käpertyä enemmän kasaan ja sitä hän tekikin, kun professori Everettin sanat kuuluivat ja jäivät kaikumaan seiniin. Hän puri huultaan ja liikahti pelokkaasti. Nic ei ollut koskaan ajatellut professori Everettiä pelottavana, mutta nyt kun tuo oli siinä seisomassa Nicin edessä, Nic tunsi kehonsa jännityksen *
[18:38] <Nicolas_Cartier> * Nic ei osannut reagoida. Tuntui kuin pistemenetykset vain olisivat leijuneet jossain silmien edessä * anteeksi? * hän ei käsittänyt. Hän ei muistanut tehneensä virhettä, mutta todisteet viittasivat toisin. Ja niiden varassa Everettin toiminta oli vain loogista. Miksi Nic siis pelkäsi? *
[18:38] <@SophieEverett> Toisaalta *Sophie aloitti ja ojensi kätensä Nicolakselle, sillä tuo oli edelleen lattialla* Olen myös huolissani sinusta. Tällainen ei ole sinun tapaistasi. Onko jotain sattunut? *Sophie kysyi ja näytti vilpittömän huolestuneelta*
[18:45] <Nicolas_Cartier> * nic sulki silmänsä ja yritti ottaa ajatuksista tolkkua. Hän ei ollut käynyt tunneilla kunnolla. Hän oli harhaillut Poudlardinessa. Saanut sairaslomaa töistä... oli eronnut Herin kanssa. Her... Her... Heriin liittyi niin paljon ongelmia... Nic avasi silmänsä ja vilkaisi Everettiä. Tuntui, että Nic eli täysin hidasta rytmiä tuohon nähden, ei pysynyt kärryillä. Hän kuitenkin tarttui tuon...*
[18:46] <Nicolas_Cartier> * käteen yrittäen päästä eloon epämukavasta jännityksestä. Nic nousi ja huokaisi. Asiat olivat olleet paremminkin * paljonkin... * viime aikoina oli ollut paljon huolia... Heriin liittyen. Sen piti varmaan liittyä eroon... Kumma väsymyksen paino ajoi pois jännityksen ja laskeutui sen päälle *
[18:52] <Nicolas_Cartier> * Nic liikahti hermostuneesti heti kun toisen sauva osoitti häntä, mutta ajatusten tasolla keskittyi vain sanoihin * Mm... en tiedä... * mitä jos oli parempi olla tietämättä asiota? Parempi olla puhumatta Everetille? Vaikka samalla Nicistä tuntui, että hän haluaisi puhua. Ihan kenelle vain. Kaikesta. Ajatukset olivat vai niin sotkua... kaikki viime päivät olivat sotkua *
[18:55] <Nicolas_Cartier> * Nic paini hetken kertomisen kanssa. Tunsi olonsa vaikeaksi ja vaivalloiseksi. Kello oli paljon, vaikka Nicin olo tuntui yllättävän virkeältä. Edes päätä ei särkenyt... olisi varmaan pitänyt, jos oli juonut * Erosin Heatherin kanssa * hän lopulta lipsautti, mutta ei maininnut syytä *
[18:58] <@SophieEverett> Ahaa *Sophie sanoi ja katsoi Nicolasta myötätuntoisesti* Olen pahoillani. *Hän sanoi vilpittömästi* Sydänsurut eivät ole mikään pikkujuttu. *Hän jatkoi* Sen voin kuitenkin sanoa, ettei alkoholi auta niihin. Parasta olisi, että palaisit oppitunneille ja pitäisit kiinni normaalista elämänrytmistä. *Professori neuvoi*
[19:02] <Nicolas_Cartier> * Everettin puheet tuntuivat niin lohdulliselta, että Nic ei ollenkaan ymmärtänyt, miten oli hetki sitten saattanut tuntea olonsa pelokkaaksi. Hän nyökkäsi. Oppitunnit eivät tuntuneet merkityksillisiltä, Nic oli ollut ihan tarpeeksi jo koulussa ... mutta sanat olivat silti loogisia. Koska hän kuitenkin löysi itsensä lattialta keskeltä yötä muistamatta kunnolla, miten siihen oli joutunut, hän ei uskaltanut luvata mitään, mitä ei osaisi pitää... *
[19:05] <Nicolas_Cartier> * halusi sanoa ennemmän, mutta jotenkin ei löytänyt sanoja puheelle ja niinpä nielaisi vaitonaisena. Vasta nyt alkoi tiedostaa juuri menettäneensä 50 tupapistettä... *
[19:08] <Nicolas_Cartier> * katsoi yhäkin kummissaan lattiaa ja alkoi toivoa voivansa kadota pois. Miksi edes oli enää Chateaussa? Mitä hyötyä kaikesta oli... kaikki vain muistutti Heristä... ihan kaikki. Etenkin koulunkäynti... *
[19:09] <Nicolas_Cartier> * Everettistä näyttäytyi varmaan typeränä teininä. Oli varmaan typerä teini, jos toi kouluun alkoholia. Mikä ihme itseen oli mennyt? *
[19:09] <@SophieEverett> *Taputtaa Nicolasta olkapäälle* Mitä jos tekisimme niin, että palaat nyt tupaasi, siistiydyt, menet nukkumaan ja yrität huomenna palata oppitunneille? *Sophie ehdotti* Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin ilmestyä paikalle, läsnäolo on parempi kuin poissaolo. Oppitunnit antaisivat sinulle muuta ajateltavaa. Ja jos haluat, voit tulla iltapäivällä käymään minun luonani ja puhua kaikesta mikä painaa mieltäsi.
[19:15] <Nicolas_Cartier> * säpsähtää hieman kosketusta, mutta nyökkää vain. Ei edes tapansa mukaan osaa kyseenalaistaa auktoriteettien ohjeita. Vaikka tiesikin, ettei saisi unta. Sitä paitsi, mitä turhia, ei edes kokenut oloa väsyneeksi? * Joo, toki * Nic sanoi ja tavallaan, ihan vain Everettin mieliksi hänen teki mieli jopa tulla tunneille. Vaikka sitten olisi taas pitänyt jaksaa ajatella kaikkea, missä Nic oli jäänyt jälkeen... eikä hän jaksanut. Ehkä tosin voisi vain istua pulpettiin ja sulautua seinään? Vaikka yhtä hyvin voisi olla osallistumatta tunnille kuin kuluttaa sen ajan täysin turhaan paikallaan ahdistumiseen. Voisi vaikka nukkua, kun tupahuoneella ei edes ollut muita häiritsemässä *
[19:17] <Nicolas_Cartier> * Nicistä tuntui ongelmalta, eikä hän pitänyt siitä tunteesta. Hän vilkaisi professoria * anteeksi... vaiva.
[19:23] <@SophieEverett> *Sophie pudisti päätään* Hyvä että törmäsin sinuun. Olen ihmetellyt, kun sinua ei ole näkynyt tunneilla. *Hymyilee pienesti* Sinulla on varmasti paljon tekemistä, kun pääset takaisin työn touhuun. Voin ainakin luvata sinulle lisäaikaa minun oppiaineitteni kotitehtäviin. Mutta vain sillä ehdolla, että ilmestyt oppitunneille. Onko selvä? *Sophie kysyi*
[19:24] <Nicolas_Cartier> * ehkä olisi parempi olla tuottamatta lisää vaivaa? Voisi lähteä kotiin... kohta oli loma. Mutta... ei halunnut perheenkään luo. Tai halusi. Mutta olisi heillekin vain vaivaksi. Ehkä parempi olisi kirjoittaa kirje, että menikin omalle kämpälleen... vaikka sitten perhe änkisi kumminkin sinne kylään. Miksi siivoaminen kuulosti niin raskaalta? *
[19:24] <Nicolas_Cartier> * vilkaisi Everettiä yllättyneenä *
[19:24] <Nicolas_Cartier> ai? Mm... kiitos * ja hän tunsi olonsa oikeasti kiitolliseksi * se voisi olla tarpeen
[19:28] <Nicolas_Cartier> * Nic hymyili pienesti, mutta hymy hiipui nopeasti kuin se ei sittenkään olisi tarkoitettu kasvoille *
[19:29] <@SophieEverett> Nähdään sitten ensi oppitunnilla. *Sophie sanoi* Nyt pehkuihin siitä. Ja jos tosiaan haluat tulla purkamaan sydäntäsi, niin löydät minut iltapäivisin työhuoneestani.
[19:33] <Nicolas_Cartier> * Nic vilkaisi tyhjille käytäville. Hän meinasi koko ajan unohtaa, että oli yö. Hän nyökkäsi jälleen * Nähdään * Nic sanoi, vaikka jotenkin sopimus tuntui todella raskaalta * Hyvää yötä, professori * Nic ilmoitti ja katosi sitten nopeasti tupahuoneen ovesta sisälle. Hän ei voisi kertoa Heristä ja Luolista... se asia ei kuulunut... muille, ei edes Nicille...*
[19:34] <Nicolas_Cartier> tai kuului... mutta... ajatuskin tuntui epämukavalta. Nic ei voisi puhua Everettille. Hän joutuisi vielä puhumaan muiden asioista, jotka eivät kuuluneet tuolle... ehkä loitsutunneille ilmestyminen riittäisi *
[19:35] <Nicolas_Cartier> * Nic vain harkitsi Châteaun lopettamista kesken *
[19:35] <Nicolas_Cartier> * mutta Her... Her oli yhä täällä *
[19:37] <@SophieEverett> Hyvää yötä. *Sophie toivotti ja jatkoi vartiointikierrostaan Nicolaksen kadottua tupaansa.*
