[b]Mukana olevat hahmot:[/b] Luol Crunel, Remy Cartier, Connor O'Hara
[b]Ajankohta:[/b] syyskuun alku 2024
[b]Tapahtumapaikka:[/b] Taikaministeriön kahvio
[b]Juoni:[/b] Luol on kahvilla Taikaministeriön kahviossa. Seuraan liittyy Connor O'Hara. Seuraavaksi paikalle pelmahtaa Remy Cartier, joka syyttää Connorin tytärtä, Heatheria, poikansa Nicolasin ja muiden ihmisten katoamisesta ja Luolia avunannosta Heatherille.
[b]Muuta:[/b] -
[b]Varoitukset:[/b] -

[quote]Connor O'Hara

Heatherin isä ei ollut oikein ilahtunut, kun aurorit olivat hänen oven takanaan aikaisin aamulla. Vielä vähemmän hän ilahtui heidän uutisestaan ja käskystä tulla kuultavaksi ministeriöön.

Heatherista se johtui. Connor oli ylpeä tyttärestään, sillä tuo oli vihdoin tekemässä sitä mitä pitikin. Nyt Connor oli kävelemässä ulos kuulusteluhuoneesta, hän oli antanut kaiken tiedon mitä hänellä oli Heatherista. Uusimpia käänteitä hän ei tiennyt, eikä kyllä olisi kertonutkaan. Vielä pitäisi mennä töihin, tätä välikohtausta pitäisi vielä selitellä muille.[/quote]

[quote]Luol Crunel

Luol Crunel oli pahalla tuulella. Edellisenä iltana Heather oli yhtäkkiä ilmestynyt heidän kotiinsa, eikä Luolilla tietenkään ollut ollut mitään muuta mahdollisuutta, kuin kutsua aurorit paikalle. Noita onnistui pakenemaan ja aurorit olivat käyneet kuulustelemassa Luolia ja vielä pyytäneet häntä seuraavana päivänä jatkokuulusteluihin.

Jatkokuulusteluissa aurorit olivat yrittäneet tonkia hänen ja Heatherin välisestä suhteesta. He olivat tietoisia siitä, että heidän välillään on jonkinlainen ystävyys: olivathan Luol ja Heather olleet yhtäaikaa koulussa (vaikkakin Luol paljon vanhempana ja jatko-opiskelijana), Heather oli ollut hänen ja Ophelian häissä ja olipa Heatherista tehty Jasminen kummikin. Luol oli väittänyt kiven kovaan, ettei kyseessä ollut mikään syvä ystävyys, etteivät he juurikaan tunteneet toisiaan, vaan kyse oli puhtaasti suhteiden luomisesta ja puhdasveristen sukujen yhteistyöstä.

Selitys oli kai mennyt läpi, sillä aurorit olivat ilmoittaneet, ettei heillä ollut muuta kysyttävää ja Luol sai poistua. Nyt Luol istui Taikaministeriön kahviossa särpimässä kahvia ja lukemassa Päivän Profeettaa saadakseen jotain muuta ajateltavaa.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

Connor käveli jokseenkin turhautuneena Taikaministeriön kahvioon, tämän draaman lisäksi hän oli saanut päänsäryn kun aamukahvi oli liian laihaa. Jos nyt olisi parempaa. Tottuneesti mies otti kahvin ja croissantin, katsellen ympärilleen. Onneksi kahvilassa oli hiljaista, sillä hän näki vain yhdet tutut kasvot.

Luol Crunelin Connor tiesi vain suunnilleen ulkonäöltä, samoin hänen isänsä. Olivathan he joskus törmänneet ohimennen, mutta tuskin olivat montaa sanaa vaihtaneet. Kuitenkin, juttuseura voisi tehdä hyvää ja olihan Luol nyt kuitenkin Heatherin ystävä, niin Connor käveli lähemmäs.

"Huomenta, monsieur Crunel" Connorin aksentti oli hyvin samantyyppinen kuin Heatherin, vahvasti irlantilaispainotteinen. Mies oli alle 50-vuotias, oikein hyvännäköinen vaaleilla hiuksillaan ja jokseenkin pehmentyneellä entisellä urheilijan kropallaan. Katse oli samanlainen kuin Heatherilla, vähän veijarimaisen kujeileva. Tosin nyt ei paljon kujeilua ollut, pikemminkin vakavaa asiaa.

"Sopiiko liittyä seuraan?"[/quote]

[quote]Luol Crunel

Luol kohotti katseensa tulijaan. Kappas. Olipa hän nyt suosittu O'Harojen keskuudessa.

Luol mitteli miestä katseellaan. Monsieur O'Hara oli vaikutusvaltainen työntekijä Taikaministeriön kansainvälisen taikakaupankäynnin normikuntasta, puhdasverinen velho, jonka suvun maine tunnettiin täällä Ranskassakin. Mies oli myös Luolin isän entinen työkaveri. Luol ei kuitenkaan varsinaisesti arvostanut häntä. Luol ei olisi ikimaailmassa suostunut sovittelemaan ja olemaan hiljaa, jos joku olisi seksuaalisesti hyväksikäyttänyt hänen tytärtään. Ehei. Hän olisi tappanut hyväksikäyttäjän paljain käsin. Ja ironista kyllä, Luolhan olikin syypää siihen, että Monsieur Fontaine kasvoi nyt horsmaa jossain. Toivottavasti Monseiur O'Hara oli asiasta tyytyväinen. Vaikka eihän kukaan tiennyt, että hän ja Heather olivat miehen yllättävän kuoleman takana. "Olkaa hyvä vain", Luol sanoi lopulta miehelle ja taitteli Päivän Profeetan syrjään.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

Connor istahti Luolia vastapäätä. Hän oli tosiaan joutunut luovimaan Fontainen kanssa, sillä Fontainella oli ollut ikävää materiaalia, jolla olisi pahimmillaan sotkettu koko suku ongelmiin. Näin selvittiin paremmin. Onneksi Connor ei tiennyt, että keiden ansiosta Fontaine nyt kasvoi horsmaa, mutta oli kieltämättä vähän iloinen siitä.

"No, jokos tyttäreni pidätysmääräys on etusivulla?" Connor ei ollut vielä ehtinyt vilkaista lehteä, eikä halunnutkaan. Sitä kirjoitti verenpetturit ja muuten vain toistaitoiset tapaukset. Ja Heatherin pidätysmääräyskin oli hoidossa, iltapäivällä oli tulossa vähän sukulaisia auttamaan asiassa. Siihen asti piti toivoa, että Heather pysyy piilossa.[/quote]

[quote]Luol Crunel

Luol hymähti. Olipa O'Haralla kovat luulot. Ei yksityisasuntoon murtautumisesta päätynyt etusivulle. Hän hörppäsi kahvia ja ojensi sanomalehden itseään vanhemmalle velholle. "Rikospalsta", Luol sanoi lyhyesti, hörppäsi kahviaan ja antoi katseensa vaeltaa kahviossa. Luol ei aikonut kertoa miehelle Heatherin eilisestä vierailusta, eikä siitä, että häntä oli kuulusteltu aamulla, eikä myöskään udella, mitä isä itse tiesi tyttärensä puuhista. Luol ei halunnut sotkea itseään siihen, mitä ikinä se olikaan. Hän ei ollut edes varma, kuulisiko noidasta enää. Hänhän oli ilmiantanut Heatherin auroreille.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

"Sentään, aurori Cartier tuntui siltä että hän ratkeaa liitoksistaan" O'Hara mutisi ja joi kahvia, ottaen sanomalehden vastaan.

"Lehdellä on hyvä sentään säilyttää jokin taso, vaikka kyllä ihmettelen vähän aurorien toimintaa" se yllätti Connoria, että Heather oli todella paennut useampaa auroria. Tuo oli kuitenkin vasta 20-vuotias ja aurorit koulutettuja, mutta selkeästi määrärahoilla tehtiin jotain muuta kuin koulutettiin. Roskasakkia, verenpettureita kaikki.[/quote]

[quote]Luol Crunel

"Jaa", Luol sanoi. Eikö Cartierilla ollut parempaa tekemistä, kuin juosta asuntoonmurtautujien perässä? Joidenkin kunnon roistojen? Vaikka olihan Heather oikeastaan "kunnon roisto", olihan hän murhannut miehen. Luol katsahti sanomalehden takana jupisevaa velhoa. Tuo kyllä varmasti hoitelisi rahalla ja lahjonnalla Heatherin pidätysmääräyksen pois. Kunhan noita ei vain tekisi mitään muuta typerää. Luol hörppäsi taas kahviaan. Mitä pikemmin hän joisi sen pois, sitä pikemmin hän voisi jättää Monsieur O'Haran jupisemaan itsekseen ja palata omien töidensä pariin.[/quote]

[quote]Remy Cartier

Remy oli aikeissa hakea kerrankin kahvia itse sen sijaan, että passittaisi jonkun muun hakemaan sitä hänelle. Hän oli istunut ihan liikaa paikallaan ja päivä tuntui erittäin turhauttavalta. O'Harat tuntuivat käyttävän rahaansa ennemmin ongelmien peittelyyn kuin yhteistyöhön, mitä nyt olivat tehneet ties kuinka kauan. Kyllähän se oli yleisessä tiedossa, että O'Harat olivat jotenkin sotkeutuneet velhosotien kuolonsyöjäpuolelle. Paperilla kaikki vain oli mukamas hienosti ja Heatherissakaan ei ollut mitään vikaa. Kolme todistajaa, väkivallan harjoittaminen, asuntomurto ja ammottava aukko seinässä, varastetut tavarat, virkavallan vastustaminen ja pakoilu olisi luullut tavallisessa tilanteessa aiheuttavan huolta, mutta ehei... kaikki oli mukamas niinkuin pitikin olla. Siinäpä epäilyttävin valhe koskaan. Mikään ei koskaan ollut oikesti hyvin, niin väittävät valehtelivat.

Remy oli delegoinut sen verran asioita eteenpäin, että katoamisia oli etsitty. Se kirottu Greenen poika ja O'Harat varmaan työskentelivät yhdessä. Mutta he olivat tehneet typerän virheen palatessaan Nicolaksen asunnolle. Mutta kyseessä olikin nuorukainen. Jossain tämän takana lieni muitakin.

Ja juuri kun Remy mietti syyllisiä, hänen eteensä piirtyi kuva Connor O'Harasta juomassa kahvia Luol Crunelin kanssa. Crunelin nuorukainen oli toki hälyttänyt aurorit paikalle, mutta nyt vietti aikaansa Heatherin isän kanssa kuin pilkatakseen koko touhua. Itse asiassa se taisi olla Crunelin vaimo, joka oli tehnyt hälytyksen. Eikö Heather ollutkin suunnat suoraa linnuntietä Crunelia kohti? Ja kappas vaan... ei mennyt kauaakaan vierailusta kirouksenmurtajalla, kun Heather oli ilman jäljitysloitsua... mitenkäs sattuikaan. Suoni tykytti Remyn päässä, kun hän otti itselleen espresson.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

Connor luki lehteä ja joi kahvia, ai että elämä parani kertaheitolla. Kahvista, ei siitä lehdestä.

"Kaikenlaista" hän hymähti ja laski lehden pöydälle. "Sano minun sanoneen, auroreiden taso on laskenut kahdessa kymmenessä vuodessa paljon..silloin he vielä olivat tehokkaita"[/quote]

[quote]Luol Crunel

"Jaa-a", Luol sanoi. Ensin hän aikoi sanoa vain sen, mutta lisäsi sitten kuitenkin: "On ollut pitkään rauhallista. Täällä Ranskassa siis." Tällä Luol viittasi siihen, etteivät pimeän velhot olleet aloittaneet mitään, mikä vaikuttaisi koko maahan. Pikkurikollisia oli toki aina, mutta Luol tarkoittikin jotain vallankumouksellista - jotain sellaista, mitä Grindelwald ja Voldemort olivat aikoinaan Euroopassa tehneet. Jästit toki riehuivat milloin missäkin, aloittivat sotia ja kansanmurhia, eivätkä näyttäneet osaavan lopettaa. Silloin Luol huomasi Remy Cartierin tulleen kahvioon. Luol nosti kuppinsa nopeasti taas huulilleen. [/quote]

[quote]Remy Cartier

Remy Cartier tuijotti erittäin äkäisesti kaksikon pöytää eikä mitenkään voinut olla kuulematta Connorin mahtipontista valitusta. Hän tömisteli paikalle. Vilkaisi Crunelia ja käänsi katseensa sitten O'Haraan.

"Niinkö tosiaan, monsieur O'Hara? Kenties huomaatte vielä, ettei kaikkea voi lakaista pöydän alle lahjuksilla. Ja sitä ennen... aion todellakin olla tehokas."

Hänen äänensä laski matalaksi sihinäksi. "Saan vielä selville, että miten te ja Heather liitytte poikani ja niiden muiden katoamisiin. Saattepa nähdä." Ennen pitkää Nicolas löytyisi vielä ja Remy oli varma, että Heather oli väylä siihen.

Hän oli edelleen vihainen, mutta toisin kuin vuosia aiemmin, milloin hän olisi saattanut heitellä kahveja kirosanojen lisäksi, nyt hän käytti roihuavaa paloa omana polttoaineenaan. Eikä hän tosiaankaan ollut rakentanut työtään tyhjästä. Ei. Remy Cartier oli paiskinut töitä siitä lähtien kun oli valmistunut ja hän oli todellakin ansainnut ylennyksensä sinnikkyydellä ja tehokkuudella. Kahdella asialla, joita Connor oli mennyt haastamaan.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

Connor joi kahviaan tyynesti ja katsoo Cartieria. "Jos alaisesi olisivat ajantasalla, he olisivat ehkä saaneet aikaiseksi jotain. Kieltämättä aurorivirasto kärsii vähän, kun parikymppinen nuori karkaa heidän otteestaan ihan yksinkertaisilla tempuillaan" Connor totesi tyynesti ja haukkasi croisanttiaan.

Kuin croisantti olisi ollut suurempi jumalten lahja, niin hartaasti Connor sitä söi ja joi kahviakin vielä. "Tyttäreni valitsee nykyään seuransa paremmin ja poikasi ei valitettavasti kuulu niihin" hän jatkoi ja katsoi Cartierin uhkui ja puhkui olemusta.[/quote]

[quote]Luol Crunel

Ennen kuin Luol ehti juoda kahviaan loppuun, aurori pamahtikin paikalle sylkemään syytöksiään. Luol kohotti kulmiaan. Eikö herra aurorille tullut jo kuulusteluissa selväksi, ettei hänellä ollut mitään tekemistä Heatherin puuhien kanssa, mitä ikinä ne olivatkaan? Ja miten nuorempi Cartier tähän nyt muka liittyi? "Minä en ole nähnyt poikaasi" - Luol painotti tahallaan sanaa 'poikaasi' halventavaan sävyyn - "sitten kevään 2022." Luol olisi vielä halunnut solvata Remyn poikaa, mutta sai pidettyä kielensä kurissa. "Ja tekemisistäni - tai pikemminkin niiden puutteesta - Madamoiselle O'Haran kanssa teinkin teille jo selvityksen." Luol nousi lähteäkseen. Hän ei halunnut olla osana tätä selkkausta.[/quote]

[quote]Remy Cartier

"Eli oletkin samaa mieltä, että hän karkasi auroreilta. Hm, ei kuulostakaan ihan siltä, että hän ei ollut tehnyt mitään." Ainoa tappio Hethaerin johdattamisessa heidät Nicolaksen luo oli se, että Heather meni poistamaan jäljitysloitsun niin nopeasti. Ja tuo oli melkein romauttanut talon ihmisten päälle. Ihmisten katoamisia ja välinpitämättömyyttä toisten hengistä... Miten joku Nicolaksen kaltainen tossukka oli todella sotkeentunut tähän kaikkeen? Greene oli varmaan komennuttanut hänet. Ja sitten oli se kuollut italialainenkin vielä, joka oli viimeisen raportin mukaan tainnuttanut Nicolaksen. Sitä ei oltu voitu todistaa vääräksi, mutta komennutuksesta oli näyttöä. Saattoi olla, ettei Connor tiennyt asioista mitään. Tuo oli täällä kuitenkin vain tuomassa rahaa pöytään. Mutta jotain hämärää tässä oli ja Remy selvittäisi vielä mitä.

Remyn suoni tykytti. Saattoi olla ollut aika, jolloin Remy oli unohtanut, että Nicolaksen piti kyläillä sinä viikonloppuna tai hän oli pitänyt poikaa vätyksenä, mutta hän ei sietänyt tuota halventavaa asennetta. "Nicolas on hyvä poika", hän murisi. Taisi olla saanut geenit paremmalta puolelta sukua, mutta jos jotain, niin hyvä hän oli. Vähän liiankin. Remy ei estellyt mitenkään Crunelin lähtöä. Hän mietti.

Seuranvalinta kuitenkin hämmensi Remyn ajattelua, sillä hänen tietoisuuteensa ei ollut koskaan tullut mitään tuutoroinnin lisäksi. Josta ei tosin edelleenkään ollut maksettu koskaan palkkaa, että mitälie siitäkin pitäisi ajatella. Taisi hallusinoida koko ukko. Ainakin tuo rakasti suoltaa valheita enemmän kuin totuutta suustaan. "Ei hänellä mitään tekemistä teidän kanssanne kuuluisikaan olla. Ei siinä ole mitään valitettavaa. Ongelma on päinvastainen." Heatherilla oli liikaakin tekemistä Nicolaksen kanssa. Parempi vain jos ei olisi ollut. Mutta toisaalta, mikä tahansa, mikä vei asioita eteenpäin tuntui paremmalta kuin kuukausia aiemmin.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

Mies joi kahviaan tyynenä. "Kyseenalaistan vain teidän ammattitaidon, harvemmin viisi auroria häviää yhdelle" hän huomautti. "Tai ei ainakaan pitäisi, olisi varmaan syytä vaihtaa metodeja" hän jatkoi ja joi lisää kahvia.

Connorilla ei oikeasti ollut mitään ideaa siitä, miksi Heather teki niin kuin teki. Heather teki omat valinnat ja hänellä oli muita opastajia enemmän, Connor pysyi tarkoituksella vähän sivussa.

"Mmh... Onhan hän toki älykäs" Connor myönsi, mutta ilmaan jäi roikkuun pieni mutta. Olemus oli monitulkintainen, mutta ei järin positiivinen.

"Nyt nauttisin mieluusti kahvistani rauhassa, saan konflikteista närästyksen" mies totesi ja avasi lehden uudestaan.[/quote]

[quote]Luol Crunel

Kukaan ei tehnyt elettäkään Luolin estämiseksi tai sanonut mitään, mikä olisi herättänyt hänen mielenkiintonsa. Niinpä hän loihti käden heilautuksella kahvikuppinsa pois ja asteli pois leuka ylpeästi pystyssä, sanomatta velhoille enää sanaakaan.[/quote]

[quote]Remy Cartier

Remy pyöräytti silmiään Connorin liioitteluille Heatherin kyvyistä. Hän oli oikeastaan murissut Crunelin halveksunnalle, joten ei ihan olettanut, että O'Hara sanoisi mitään positiiviseen viittaavaakaan Nicolaksesta. Mutta eipä tuo positiiviselta tarkemmin ajateltuna kuulostanutkaan. Mietti, että älykkyys tai oppineisuus ei välttämättä ollut hyvä yhdistelmä komennutuksen kanssa, mutta sitä ei lähtenyt sanomaan ääneen. Pitäisi käydä raportteja taas tarkemmin läpi. Ja tehdä muitakin hommia.

Remy tuhahti, otti kahvinsa ja lähti paikalta. Häntä risoi jo valmiiksi, eikä hän aikonut viettää yhtään vapaata minuuttia pidempään O'Haran kanssa. Hän heitti kahvin lähimpään roskikseen siltä varalta, että sekin oli mennyt pilalle pelkästä O'Haran läsnäolosta. Saisipahan se keltanokka keitellä kahvin hänelle. Mikä sen nimi nyt olikaan? Se rasittava papattaja kuitenkin.[/quote]

[quote]Connor O'Hara

Connor huokaisi helpottuneena, kun Remy ja Luol lähtivät molemmat. Varsinkin ensimmäinen. Hän joi kahvia ja avasi jälleen lehden, jääden miettiin Luolin sanoja. Oliko tuokin ollut kuulusteltavana? Miksi? Onko hän sekaantunut Heatherin asioihin.

Näihin pohdintoihin Connor jäi kahvikuppinsa kanssa, hakien myöhemmin vielä santsikupin.[/quote]