Ajankohta: kesäloma 2022
Tapahtumapaikka: Café Abringer, Place Cachée, Pariisi
Juoni: Luol ja Heather tapaavat kahvilassa ja vaihtavat kuulumisia.
Muuta: -
Varoitukset: -
Heather O'Hara, Serpentard
Kesä oli menossa hyvää vauhtia loppuaan. Heather nautti viimeisistä kesäpäivistä Ranskassa. Viikkoa aiemmin hän oli tullut takaisin Irlannista vietettyään ison osan kesästään siellä. Samalla hän olisi halunnut jäädä sinne, sillä tällä hetkellä Ranskassa ei ollut mitään kivaa ja odotettavaa. Tareqin kanssa ollut suhde kuihtui alkutekijöihinsä, sillä jätkä oli vain ilmoittanut kliseisesti, että vika oli hänessä itsessään, ei Heatherissa. Heather tuhahti ajatukselle, haluamatta myöntää kuinka paljon tämä jättäminen kolhaisi.
Heather ei kuitenkaan halunnut jäädä surkutteleen tilannetta ainakaan yksin, joten Luolin näkeminen ainakin piristäisi. Hän oli saapunut Cafe Abringeriin hetki sitten, päällään kevyt valkoinen puoleen sääreen ulottuva kietaisuhame ja tummanvihreä veneaukkoinen paita. Hiukset olivat ponnarilla jossa oli paitaan sopiva hiusdonitsi. Kasvoilla siisti meikki ja Heather oli ruskettunut. Aikaansa kuluttaakseen Heather selaili uusinta huispauslehteä.
Luol Crunel, alumni
Luol Crunel asteli pitkin Place Cachéen mukulakivikatua. Hän oli pukeutunut siistiin mustaan työpukuun ja viittaan. Hän oli tullut suoraan töistä eikä ollut vaivautunut käydä kotona vaihtamassa vaatteita. Kravatin hän kuitenkin nyki pois kaulastaan ja tunki taskuunsa. Ilma tuntui hiostavalta ja painostavalta. Ehkä myöhemmin illalla ukkostaisi.
Luol astui sisään Café Abringer -nimiseen kahvilaan. Kahvila oli tilava ja valoisa. Pöydät ja tuolit oli tehty ruskeasta puusta ja katosta roikkui viherkasveja ja lyhtyjä. Luol asteli tiskille ja tilasi itselleen kahvin. Saatuaan juomansa Luol leijutti sen pöytään, jonka ääressä istui Heather O'Hara huispauslehteä selailemassa.
"Dia dhuit. Vai miten se menikään", Luol tervehti ja katseli Heatheria. Hän ei ollut nähnyt tyttöä noin kuukauteen. Hän näytti samalta kuin ennenkin, tosin ehkä vähän ruskettuneelta.
Heather O'Hara, Serpentard
Vihdoin Heather näki Luolin ja hymyili tuolle. "Vaikka niin, vaikka lausumisessa on hieman parantamisen varaa" hän totesi ja katsoi Luolia päästä varpaisiin. "Miten menee?" Tyttö sulki lehden ja siirsi sen sivummalle, miettien valittaakohan Ophelia Luolille tästä. Toisaalta, Ophelia oli niin siunatun yksinkertainen ja luottavainen, joten ehkä tämä oli heille okei.
Luol Crunel, alumni
Vai että oli ääntämisessä parantamisen varaa. Luol pyöräytti silmiään. "Töitä", hän vastasi Heatherin kysymykseen ja istuuntui. Luol oli heti valmistuttuaan saanut kirouksenmurtajan töitä taikaministeriöstä. Hän viihtyi oikein hyvin. Työ oli mielenkiintoista ja haastavaa eikä palkkakaan ollut hullumpi. "Entä sinulla?" Luol esitti vastakysymyksen ja hörppäsi kahviaan.
Heather O'Hara, Serpentard
Heather joi kahviaan ja katsoi Luolia. "Eipä tässä. Paluu Irlannista oli aivan liian aikaisin ja Tareq otti ja jätti." Mitäpä sitä kaunisteleen. "Mitä tykkäät työstäsi?"
Luol Crunel, alumni
Luol kohotti kulmiaan yllättyneenä kuullessaan, että Tareq oli "ottanut ja jättänyt" Heatherin. Hän halusi kuulla lisää, mutta nainen ennätti kysymään häneltä työstä. "Viihdyn kyllä", Luol vastasi lyhyesti. "Mielenkiintoista, haastavaa, eikä palkassakaan ole valittamista. En palaisi koulun penkille enää mistään hinnasta." Luol oli tosiaan opiskellut enemmän kuin tarpeeksi. Oli jo aikakin siirtyä työelämään. Vaikka olihan hän aiemmin ollut töissä muuan pimeyden voimiin erikoistuneessa myymälässä. Se ei tosin ollut yhtä kiehtovaa kuin Luolin nykyinen työ.
"Miten niin otti ja jätti?" Luol kysyi sitten uteliaana ja siemaisi taas kahviaan. Kun hän oli viimeksi nähnyt Heatherin ja Tareqin yhdessä, olivat he ollet vielä kuin vastarakastuneet, ja suunnittelivat viettävänsä kesänsä yhdessä Heatherin perheen luona Irlannissa. "Onko sinun perheesi niin pelottava, että sällillä meni puhpallura pöksyihin?" Luol vitsaili.
Heather O'Hara, Serpentard
Heather huokaisi ja katseli kahviaan, sitten Luolia. "No siten, että hän vain ilmoitti että tämä oli tässä, vika ei ole mussa vaan hänessä ja kaikkea muuta kliseistä selitystä" Heather tiivisti koko eron ytimen. "Hän teki sen kun palasimme Irlannista, joten en yhtään yllättyisi vaikka hän olisi säikähtänytkin koko sukuani" Hän jatkoi ja joi kahvistaan. "Mikä on edelleen todella outoa, sillä näytti koko ajan että hän viihtyisi siellä" Heather ei halunnut myöntää kuinka paljon suri Tareqistä eroa, mutta hänen luottamus miehiin rakoili pahasti.
Luol Crunel, alumni
Luol tuhahti. "No voi merde. Kunnon mäntti", hän sanoi ja silmäili Heatheria. Tyttö ei itkenyt tai muutenkaan näyttänyt täysin murtuneelta, mutta Luol uskoi tämän olevan pettynyt ja surullinen. Velho hieraisi ohimennen niskaansa vaivaantuneena. Hän ei osannut oikein sanoa mitään lohduttavaa. "Uusi kirous tulille?" hän jatkoi vitsailuaan, se kun sujui häneltä paremmin.
Luol toivoi kuitenkin, ettei Heather ottanut hänen vitsiään tosissaan. Ei tippa tapa, mutta tipasta voi tulla tapa. Ja jos muiden kiroamisesta ja pimeistä voimista tulee tapa, niin se on jo aika huolestuttavaa. Ei Luol mikään aurori ollut, ja hänelläkin oli luurankonsa kaapissa, mutta kirouksenmurtajana hänen tehtävänsä oli taistella pimeyden voimia vastaan.
Luol tuijotti kahviaan ja rummutti sormillaan puupöydän kantta. "Sinullahan alkaa viimeinen vuosi Châteaussa", hän sanoi sitten. "Oletko jo miettinyt, mitä teet sen jälkeen?" Luol oli aidosti kiinnostunut.
Heather O'Hara, Serpentard
Heather naurahti Luolin kommentille. "Aivan liian vaivalloista, eikä Tareq oli vihattujen listalla. Pikemminkin oloni on sellainen että pitikin mennä luottamaan" Hauskaa sinänsä, Luol oli edelleen niitä harvoja joihin Heather pystyi luottaan... tai se oli vähän pikku pakko, mutta kuitenkin. Todennäköisesti jos Heather olisi ollut ongelmissa, hän olisi kääntynyt Luolin puoleen. Heather oli myös ikävän tietoinen siitä, että hänellä alkaisi viimeinen kouluvuosi. Superit ja kaikki. Hän pudisti päätään. "Olen miettinyt ja en ole keksinyt mitään alaa mitä haluaisin opiskella. Tai ylipäätänsä mitä haluaisin tehdä." hän yritti olla ajattelematta asiaa, mutta tiesi että asialla alkoi olla kiire.
Luol Crunel, alumni
Heatherilla ei ollut ideoita. Luol nyökkäsi. "Ainahan voit jäädä jatko-opiskelijaksi. Cerfeurin tupa on ihan okei. Tai olisi, jos London ei olisi siellä", Luol pyöräytti silmiään. Onkohan se idiootti siellä vielä ensi vuonnakin. Todennäköisesti kyllä. Luol ei osannut kuvitella sellaiselle luuserille mitään järkevämpääkään tekemistä.
Luol nojasi tuolinsa selkänojaan, pisti kätensä puuskaan ja mietti tovin. Sitten hän avasi kätensä puuskasta, tarttui kahvikuppiin ja siemaisi taas kahviaan. "Minä aion muuten kosia Opheliaa", hän ilmoitti sitten. Ei ehkä mikään paras ajoitus, kun Heatherilla oli itsellään sydänsuruja, mutta eipä Luol keksinyt parempaakaan. Hän halusi joka tapauksessa kertoa aikeistaan tytölle.
Heather O'Hara, Serpentard
"Mua ei houkuttais jatko-opiskelu ollenkaan. Jostain syystä haluan Chateausta mahdollisimman nopeasti ulos" Heather vastasi ja joi kahvistaan. "Onhan tässä onneksi vielä aikaa miettiä" hän jatkoi ja katsoi Luolia. Luolin kertoessa uutisensa, Heather oli tyytyväinen ettei juonut kahviaan samalla. Hän olisi ehkä saattanut vetää sen väärään kurkkuun. "Aiot vai?" Äänensävy oli yllättynyt, mutta sitten Heather muistutti itseään että Luol on häntä vanhempi. Mut silti, Ophelia? "Oletko jo suunnitellut jotain?"
Luol Crunel, Serpentard
Heather vaikutti yllättyneeltä, eikä Luol ollut ihan varma, minkä takia. Olihan Luolin ikänsä puolesta jo korkea aika mennä naimisiin ja alkaa suunnitella suvun jatkamista. Ophelia oli puhdasverinen, kaunis, kunnollinen noita, ja hän ja Luol olivat seurustelleet jo melkein neljä vuotta (jos sitä pettämisestä johtunutta eroa ei laskettu). Ja nyt Luolilla oli vakituinen, hyväpalkkainen työpaikkakin. Ei ollut kerta kaikkiaan mitään syytä enää viivytellä naimisiin menon kanssa. Etelä-Sudanissakin odotettiin jo hääkutsua.
"Ei vielä mitään kiveen lyötyä", Luol vastasi. "Mutta varmaan jotain romanttista, naiset tykkää sellaisesta. Ja jotain suoraa ja helposti ymmärrettävää, koska, no, Ophelia on Ophelia." Pieni hymynpoikanen nyki Luolin suupieltä. "Sinulla ei varmaan ole mitään vinkkejä. Et vaikuta sellaiselta, joka lukee noitienlehtiä ja on perillä romanttisimmista kosintaideoista."
Heather O'Hara
Heather nyökkäili. Romanttista, Ophelia vaikutti ainakin tyypiltä joka piti sellaisesta. Heather pystyi melkein kuvittelemaan Luolin järjestävän kynttilämeren, kymmenen pitkävartista ruusua ja jonkun mahtavan aterian. Sormus olisi nätissä rasiassa ja olisi yksinkertainen ja hieno. "No en ole rehellisesti sanottuna miettinyt mitään kosinnan tapaistakaan. Mutta tiedän kyllä kliseisimmät kosintaehdotukset, haluatko että kerron?" Heather virnisti, koska osa niistä olisi tosi viihdyttäviä.
Luol Crunel, alumni
Luol irvisti. "En ole ihan varma haluanko, mutta anna palaa." Ainakin hän tietäisi sitten mitä välttää. Luol viittoi tarjoilijan luokseen ja tilasi itselleen ja Heatherille uudet kahvit. Kitkerä kahvi oli hyvä vastapaino siirappisen ällömakealle keskustelulle. Tai ainakin velho toivoi niin.
Heather O'Hara, Serpentard
Heather naurahti. "Klassikko, eli sormus kakkupalassa tai jälkiruuassa ylipäätään. Riskinä on, että Ophelia ehtii syödä sen ennenkuin tajuaa sen, ja no... loppu on kaikkea muuta kuin romanttinen" Hän aloitti ja virnuili. "Sitten jokin julkinen spektaakkeli, vaikkapa huispausottelussa. Kaikki näkee sen ja huokailee onnesta" Heather jatkoi. "Voit myös levittää huoneen täyteen ruusun terälehtiä, kukkia ja kynttilöitä, teet sellaisen sydämen niistä. Tai joku hyvä ruoka, kynttilät, kukkakimppu ja muuten vain kivaa" Valitsisi itse viimeisen vaihtoehdon, jos olisi joku joka voisi edes kosia. Hitto että Heather oli kateellinen.
Luol Crunel, alumni
Luol yskähti. "Joo, sormus kakkupalassa ei toimi, Ophelia on oikea herkkusuu, vaikkei siltä päälle päin näytäkään", hän sanoi. Julkiselle spektaakkelille Luol irvisti. Ei, ei, ei. Siinä voisi nolata itsensä niin monella eri tapaa. Heatherin viimeinen ehdotus kuulosti turvallisimmalta, mutta todellakin kliseiseltä, ja myös tylsältä. Luol pudisteli päätään. Hän halusi olla edes vähän luovempi kosimistavassaan.
"Enköhän minä jotain keksi", Luol totesi. Hänellä oli jo pieniä, orastavia ideanpoikasia, mutta hän ei halunnut jakaa niitä Heatherin, tai kenenkään muun kanssa. Luol oli tuntevinaan pienen jännityksen kouraisun vastassaan. Hän hukutti sen kahvikulaukseen.
Heather O'Hara
Heather naurahti. "Etköhän, kun kerran kosia aiot. Luulisi Ophelian arvostavan sitä" hän totesi ja joi kahvistaan. "Haluan sitten kutsun häihin, kun Ophelia vastaa myöntävästi" hän hymyili Luolille. Okei, oli kivaa että toinen oli onnellinen ja löytänyt elämänkumppanin, voisihan Luolin tyttöystävä olla joku kamala mantikorin ruumiillistuma.
Luol Crunel, alumni
"Toivottavasti. Olisi aika ikävää, jos hän kieltäytyisi", Luol irvisti ajatukselle ja siemaisi taas kahvia. Luolista kyllä tuntui, että heillä meni tosi hyvin, ja Ophelia oli vähän sellainen romantikkokin, joka saattaisi hyvinkin sanoa kyllä sen kummemmin ajattelematta. No, ei auttanut kuin kokeilla ja toivoa parasta. Luol hymyili Heatherille pienesti toisella suupielellään, kun tuo sanoi haluavansa kutsun häihin. "Koitan järjestää asian. Kunhan nyt ensin saan kosittua häntä", Luol sanoi. Totta puhuen häntä jännitti hieman, mutta hän koitti vaikuttaa tyyneltä.
Heather O'Hara, Serpentard
"Uskon, että Ophelia suostuu. Tai en näe hänellä mitään syytä olla suostumatta. Ja eihän kihlat tarkoita sitä että olette huomenna naimisissa" Heather sanoi ja joi kahvistaan. Tosin... Tareq jätti hänet sen kummemmin varottelematta. Ophelia tosin taas oli hyvyyden ja naiiviuden perikuva. Tätä Heather ei viitsinyt sanoa Luolille, mutta ajatteli asiaa. Tai lähinnä ajatteli sitä mitä Tareq meni tekemään ja miksi. Siitä ei tosiaan ollut mitään merkkejä, joten Heather oli vain kaikinpuolin hämmentynyt.
Luol Crunel, alumni
Luol ei sanonut mitään, mutta oli kiitollinen Heatherin vakuuttelusta. Hän hörppäsi taas kahviaan hieman vaivaantuneena. Hiljaisuus laskeutui kaksikon välille. Luol koitti keksiä jotain puhuttavaa. Jotain, mikä ei liittynyt häneen itseensä ja Opheliaan. Hän katsahti Heatheria. Tämä näytti vaipuneen ajatuksiinsa. Luol rummutti taas pöytää sormillaan. "Mitä jos hakisit Pariisiin opiskelemaan afrikkalaista taikuutta?" hän ehdotti sitten, palaten aiempaan keskusteluun Heatherin tulevaisuuden suunnitelmista. "Sinähän viihdyit Uagadoussa. Ja Pariisissa on käsittääkseni afrikkalaisen taikuuden linja. Vaikka voisithan saman tien hakea jonnekin Afrikkaan. Etelä-Afrikassa, Egyptissä ja Nigeriassa sijaitsevat mantereen parhaat taikayliopistot", Luol kertoi.
Heather O'Hara, Serpentard
Heather havahtui ajatuksistaan ja katsoi Luolia rekisteröiden tuon sanomisia. "Niin. No, ei se huonolta kuulosta" hän totesi, vaikka epäilikin omia taitojaan yliopisto-opiskelijana. "Olisi paljon helpompaa jos olisi jokin kutsumus johonkin" Heather jatkoi. "Mutta oon miettinyt myös Irlantia, Afrikka kuulostais myös kivalta. Lähinnä ongelmani on se, etten tiedä mikä kiinnostaa mua tarpeeksi paljon että haluan tehdä sitä suurimman osan elämästäni. Ja mitä pystyn tekeen, oppimisvaikeuksissa on omat ongelmansa" onneksi Heather ei tuntenut kutsumusta parannukseen, tuhoaminen oli hänen juttunsa.
Luol Crunel, alumni
Luol siemaili kahviaan Heatherin puhetta kuunnellessaan. "Aika harvalla on tosiasiassa mitään kutsumusammattia. Ei minullakaan. Olisin ihan hyvin voinut alkaa ammattihuispaajaksi tai vaikka pimeäksi velhoksi", Luol sanoi naurahtaen. "Ja ainahan voi kokeilla eri ammatteja ja tarvittaessa päivittää koulutustaan. Aika harva pysyy nykyään samassa työssä koko ikäänsä." Luol oli saanut kahvinsa juotua ja laski kahvikupin pöydälle. "Yliopistossa otetaan kyllä huomioon oppimisvaikeudet. Etkä sinä ole tyhmä. Pärjäisit kyllä. Et uskokaan minkälaisia idiootteja sinne pääsee. Ja hekin valmistuvat. Ei yliopisto vaadi kuin vähän vaivannäköä."
Heather O'Hara, Serpentard
"No joo, mutta edes osviittainen suunta. Ammattihuispaajaksi olen aivan liian laiska, vaikka pidänkin lajista paljon" Heather naurahti, ja hän oli vielä hyväkin etsijä. "Jotain loitsuja tai muinaista taikuutta, ne on varmaan ne mitkä kiinnostaa eniten. Liemet on myös kivat, mutta ei niin kivat että tekisin sitä ammatikseni" hän pohti ja joi kahvia. "Tai sitten jotain hallintoa ja ministeriöön" hän naurahti ja katsoi Luolia. "No joo, kai sinne pääsee vähän kaikenlaisia sankareita. Ehkö pitäisi mennä johonkin ammatinvalintakeskusteluun"
Luol Crunel, alumni
"Loitsuja, muinaista taikuutta, jotain hallintoa", Luol toisti ja nyökkäsi hyväksyvästi. Siinä oli jo hyvä ideanalku. Kyllä Heather jotain keksisi. Ja Châteaussa tarjottiin varmasti tukea ammatinvalintaan. Sitä oli tyrkytetty Luolillekin, kun hän oli tullut Châteauhon jatko-opiskelemaan, mutta hänet jätettiin pian rauhaan, kun hän kertoi, että hänellä oli jo selvät suunnitelmat. Luol vilkaisi ranteessaan olevaa kelloa. "Minun pitää varmaan lähteä. Ophelia varmaan odottaa jo kotona", Luol ilmoitti.
Heather O'Hara, Serpentard
Niin, idean alku. Heather luetteli vahvuuksiaan, tietäen sen että pitäisi myös ajatella sukunsa puolesta. Tai lähinnä hän tarvitsi peiteammatin, hyvän sellaisen. Luolin sanoessa Heather nyökkäsi ja joi kahvinsa loppuun. "Joo, lähden samalla oven avauksella" hän sanoi ja nousi ylös.
Luol Crunel, alumni
"Selvä", Luol sanoi ja nousi myös. "Laitan sitten Safiyan tulemaan, kun saan kosittua Opheliaa", hän lupasi. Luolin kirjonaamapöllönen olikin Heatherille jo tuttu. Velho asteli ulos kahvilasta ja nyökättyään Heatherille hyvästiksi tämä kaikkoontui vaimean poksahduksen saattelemana.
