Peliaika: 2h
Peli pelattiin: 26.10.2019
Pvm in-game: Syysloman viimeinen päivä, 3.11.2019
Juoni: Noah Andersson palaa koululle oltuaan toisen oppilaan (Rain Savage) kanssa ties missä syysloman ajan. Tuvanjohtaja on oppilasta tuvassa vastassa, sillä oppilas ei ollut ilmoittanut lähdöstään kenellekään koulussa. Madame Rousseau muistuttaa säännöistä ja yrittää takoa järkeä mademoiselle Andersonin päähän.
Muuta: Pelilokiin on jätetty joitakin pelaajien ja yhden sivusta seuraajan kommentteja.
[20:44] <@Ruth_Rousseau> *Madame Rousseau istui nahkatuolilla Gryffondorin tuvan oleskeluhuoneessa tiilitakan ääressä. Hän selaili lehteä, jossa myytiin huispausvarusteita ja erilaisia luutia.*
[20:46] <@Ruth_Rousseau> *Ei huispaus madamea juurikaan kiinnostanut, hän vain selaili jotain aikansa kuluksi. Hän nimittäin odotti erästä oppilasta, eikä vain ketä tahansa oppilasta, vaan tupansa valvojaoppilasta.*
[20:47] <Noah_Andersson> *Noah oli hiipinyt pitkin koulun hämäriä käytäviä. Hän oli lähtenyt koululta muutama päivä aikaisemmin ja yritti nyt hiipoiä takaisin tupaansa vähin äänin. Noah lausui tunnussanan ovea vartioivalle haarniskalle ja hiipi hiljaa sisään oleskeluhuoneeseen.*
[20:48] <@Ruth_Rousseau> *Koska nainen ei ollut voinut tietää, että kuinka kauan hän joutuisi vielä odottamaan, oli hänen ollut parasta tehdä olonsa mukavaksi. Siksipä nainen oli käskenyt kaikki gryffondorit tuntia aikaisemmin nukkumaan, laittanut puita takkaan tilaa lämmittämään ja päättänyt rentoutua.*
[20:49] <Noah_Andersson> *Takkatulen ääressä näkyi hahmo, mutta Noah lähti kävelemään kohti makuukammareita. Oleskeluhuone oli kummallisen hiljainen, sillä eihän kello ollut loppujen lopuksi kovin paljon.*
[20:52] <@Ruth_Rousseau> *Takan äärestä oli hyvä näkymä tupaan tuovaan portaikkoon. Siksi Ruth huomasi, kun karkuri palasi.* Mademoiselle Andersson. *Rousseau sanoi tiukasti lehtensä takaa.*
[20:54] <Noah_Andersson> Madame Rousseau! *Noah sanoi hieman vingahtaen. Hän oli säikähtänyt pahemman kerran, mutta päätti leikkiä viatonta.* Mitä te teette tuvassa tähän aikaan illasta?
[21:01] <@Ruth_Rousseau> *Rousseau ei pitänyt laisinkaan tavasta, jolla Anderson puhui hänelle. Luuliko hän, että lähteminen koululta ilman asiasta ilmoittamista oli muka leikin asia.* Miten niin? Tämähän on minun tupani. Se tarkoittaa sitä, että joskus olen täällä ja että minun pitäisi tietää, että missä tupaani kuuluvat ovat, jos he poistuvat koulun tiluksilta.
[21:06] <Noah_Andersson> *Pieni toiveikas ääni, joka oli väittänyt, ettei kukaan olisi huomannut hänen katoamistaan, oli kuollut. Oli kohtalaisen selvää, että Madame oli huomannut hänen poistumisensa.* Olen kanssanne samaa mieltä.
[21:04] <@Ruth_Rousseau> *Rousseau laski lehtensä ja otti taikasauvansa tuolin vieressä olevalta pöydältä. Hän nousi ylös tuoliltaan ja käveli neiti Andersonin luokse, aivan tytön eteen.* Ja nyt kun olet siinä, niin kysyn sinulta, että missä olit? *Rousseau puhui ankaraan ja vaativaan sävyyn ja katsoi aavistuksen ylemmäs oppilaan silmiin.*
[21:09] <Noah_Andersson> Mä olin... *Noah muisti, ettei tarkalleen tiennyt missä Rainin suvun kartano oli. Tarkkaa paikkaa oli siis vaikeaa antaa.*Ystävän luona. Minä toivon, ettei poissaoloni ole aiheuttanut suurta huolta koululle.
[21:13] <@Ruth_Rousseau> Jos todella olisit toivonut niin, olisit kertonut lähdöstäsi. *Rousseau sanoi tiukasti.* Toimintasi on jälleen kerran ollut vastuutonta ja yksinkertaisesti typerää. *Tuvanjohtaja syytti ja katsoi Andersonia vakavana. Hän ei enää tiennyt, että mitä tehdä oppilaan kanssa.*
[21:19] <@Ruth_Rousseau> Sinähän aiot hakea seitsemännen luokan jälkeen kouluun, josta voit tulevaisuudessa edetä Ministeriöön, eikö. *Rousseau kysyi oppilaalta toteavaan sävyyn, ikään kuin muistuttaen tyttöä hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan, joista tuvanjohtajan tapaamisissa oltiin keskusteltu jo viime vuonna.*
[21:23] <Noah_Andersson> Minä tiedän, että käytökseni oli harkitsematonta ja itsekästä. Rehellisesti sanottuna lähtöni oli erittäin yllättävä hetken mielijohde ja unohdin hetken huumassa siihen liittyvät käytännön asiat. Olen pahoillani. *Noahin posket paloivat punaisena häpeästä. Totta kai heidän lähtönsä oli huomattu.* Oui, Madame. Haluan työskennellä tulevaisuudessa Taikaministeriölle.
[21:27] <@Ruth_Rousseau> Siinä tapauksessa en ymmärrä käytöstäsi ja toimintaasi laisinkaan. Tiedäthän varmasti, että emme voi, emmekä aio kirjoittaa sinulle minkäänlaisia suosituskirjeitä, jos käyttäytymisesi on toistuvasti pelkkää sääntöjen rikkomista ja rajojen kokeilua. *Rousseau läksytti vakavana ja pettymyksestä tuohtuneena.*
[21:30] <@Ruth_Rousseau> Ei Taikaministeriössä katsota hyvällä hetken mielijohteita tai käytännön asioiden unohtamisia. Ei sitten missään. *Varmasti jossain oli paikka, jonne vauhkosti käyttäytyvät Andersonin kaltaiset sopivat täydellisesti, mutta Rousseau ei nyt keskittynyt siihen.* Sinussa on potentiaalia ja älyä, en ymmärrä miksi yrität heittää sen kaiken hukkaan moisilla typeryyksillä.
[21:32] <@Ruth_Rousseau> *Ruth mietti kaikkea mitä tyttö olikaan täällä olonsa aikana tehnyt. Tuonut harrastuksensa aseita kouluun, sählännyt jotain valloituksen aikana ja nyt vielä tälläistä. Kaikista varoituksista, huudoista ja järkevistä sanoista huolimatta tyttö ei näyttänyt oppivan. Ruth oli selvästi enemmän kuin pettynyt.*
[21:33] <Noah_Andersson> Olen tosi pahoillani. *Noah sanoi hiljaa. Hän oli erittäin pettynyt itseensä, mutta ei kuitenkaan onnistunut katumaan lähtöään. Noah hymyili surullisesti, kun Madame Rousseau, kysyi miksi hän heittäisi kaiken "hyvän" itsestään pois.* Rakkaus saa ihmisen tekemään typeriä asioita. *Noah mutisi niin hiljaa, että tuskin Madame oli häntä edes kuullut.*
[21:38] <@Ruth_Rousseau> *Jostain syystä Ruth punastui. Hän ei ollut laisinkaan osannut odottaa mitään tälläistä. Että oppilas sanoi hänelle omista yksityisasioitaan. Ei Ruth sellaisia yleensä kuullut, eikä halunnut.* Anteeksi mitä? *Nainen sanoi hämmentyneenä ja katsoi tyttöä järkyttyneenä.*
[21:38] <@Ruth_Rousseau> ((madame on nyt kuules niin lähellä andersonia että kuulee tämän ajatuksetkin))
[21:39] <Noah_Andersson> ((Apua, pitääpä harkita niitä tarkkaan))
[21:40] <@Ruth_Rousseau> Ei kun ei, äläpä kerrokaan. *Madame tajusi kysyneensä jotain mistä ei halunnut kuullakaan. Nainen otti askeleen taaksepäin ja katsoi lattiaan, seinille ja vielä kattoonkin. Mihin hän olikaan jäänyt. Jotain Taikaministeriöstä ja huonosta käytöksestä, ah, aivan niin, tosiaan.*
[21:42] <@Ruth_Rousseau> Tyhmyys saa ihmisen tekemään typeriä asioita. *Rousseau sanoi tiukasti takaisin ja katsoi tyttöön huokaisten syvään.*
[21:43] <Noah_Andersson> *Noah punastui kahta kauheammin. Madame oli kuullut hänet. Pian nainen totesi änkyttäen, ettei halunnut kuulla asiasta mitään.* Sanoin sen jo, mutta olen pahoillani, että lähdin. Olen valmis kantamaan tekoni seuraukset. *Ei kai tässä muukaan auttanut. Hän ei ehkä kuitenkaan aikonut selittää tuvanjohtajalleen, mitä oli ollut tekemässä...*
[21:55] <@Ruth_Rousseau> Hyvä. Ja seurauksia onkin. Tulet nimittäin seurakseni yövuoroilleni vähintään seuraavaksi kahdeksi viikoksi. *Rousseau ilmoitti. Hän kaipasi yövuoroihinsa seuraa ja uskoi, että voisi yön pimeinä tunteina takoa jotain järkeä tytön päähän. Ja kenties viimeistään lyhentyneet yöunet ja väsymys olisivat mieleenpainuva rangaistus.*
[21:58] <@Ruth_Rousseau> Ilmoitan tästä tarkemmin sinulle huomenna. Nyt saat luvan mennä makuusaliisi. *Rousseau sanoi ja käveli tytön ohitse kohti tuvasta pois vieviä portaita.*
[22:00] <Noah_Andersson> Se vaikuttaa reilulta. *Noahia kylläkin hirvitti hieman ajatus kahdesta kokonaisesta viikosta ilman kunnollisia yöunia, mutta kai se oli vain kestettävä. Madame oli jo kävelemässä pois tuvasta, kun Noah kääntyi.* Kerroitteko te vanhemmilleni, että minä olin kadonnut?
[22:02] <@Ruth_Rousseau> *Rousseau pysähtyi ja kääntyi takaisin oppilaan puoleen.* Koska olet jo täysi-ikäinen, niin en nähnyt sille syytä. Kysyimme kuitenkin, että olitko kenties tullut lomaksi kotiin ja.. *Ruth kallisti päätään.* Tavallaan ilmoitimme siis.
[22:03] <@Ruth_Rousseau> ((Kusipää-Ruth astuu esiin, lmao, the head tilt))
[22:03] <Noah_Andersson> *Noah hymähti.* Ette varmaankaan saaneet heiltä mitään vastausta?
[22:05] <Oop> ((Kusipää-Ruth on mainio, vois piirtää kuvan tuosta head tiltistä ah))
[22:06] <Noah_Andersson> ((Hah, Noahin vanhemmat on kunnon nnyyhkistarina, kusipää-Ruth: do ur worst))
[22:08] <@Ruth_Rousseau> Oi saimme kyllä, et kuulemma ollut kotona. Eli selvästi rakkaus perhettä kohtaan ei saanut teitä karkaamaan vaan jokin muu. *Rousseau sanoi viitaten tytön aiempiin sanoihin.* Sillä, ketä tai mitä ikinä rakastatkaan, näyttää olevan huono vaikutus sinuun. Kannattaisi tehdä jotain asialle.
[22:08] <@Ruth_Rousseau> ((ai jukra))
[22:09] <Noah_Andersson> ((AUTS))
[22:10] <Oop> ((OoP))
[22:11] <@Ruth_Rousseau> Ehkä hankkiutua eroon? En tiedä. Mutta mitään tälläistä ei saa enää tapahtua. *Rousseau sanoi ankarasti kylmä katse Andersonin silmiin suunnattuna.* Oliko sinulla vielä jotain? *Nainen kysyi ennen kuin alkoi uudestaan tekemään lähtöään.*
[22:13] <Noah_Andersson> *Noah veti syvään henkeä ja naurahti kylmästi.* Voin luvata, että vanhempieni kanssa kyse ei ole rakkaudesta. Jos tällaista tapahtuisi tulevaisuudessa, en usko, että heille kannattaa ilmoittaa. *Noah oli hetken hiljaa. Hän päätti toimittaa pointtinsa perille dramaattisesti.* Miten minä muotoilisin tämän tahdikkaasti? He olisivat varmaankin onnellisia, jos minä makaisin kuolleena ojan pohjassa.
[22:15] <Noah_Andersson> Pyydän kaikella kunnioituksella, ettet yrittäisi käyttää heitä keinona syyllistää minua. Voin luvata, ettei se tule toimimaan. *Noah nosti katseensa ja katsoi Ruthia suoraan silmiin.*
[22:19] <@Ruth_Rousseau> *Rousseau kääntyi nyt kunnolla Andersonin puoleen, sillä hänellä näytti olevan jotain tärkeää asiaa. Nähtävästi jotain arkaluontoistakin, joka hieman ahdisti Ruthia, mutta koska asia liittyi kouluun, niin tietenkin nainen kuunteli asiallisesti.* Anteeksi nyt en aivan ymmärrä. *Rousseau sanoi kulmat kurtussa.*
[22:20] <Oop> ((Onko shatoos jotai koulukuraattorii/psykologii?))
[22:20] <@Ruth_Rousseau> *Kyllähän tämäkin tieto olisi riittänyt Rousseaulle, mutta hän halusi hieman tarkempia tietoja. Tytön sanat "kuolleena ojan pohjassa makaamisesta" kuulostivat vakavilta.*
[22:20] <@Ruth_Rousseau> ((varmaan ruth
DDDD))[22:21] <Oop> ((Voi Ruthraukkaa))
[22:24] <Noah_Andersson> Minun vanhempani todennäköisesti rukoilevat kuolemaani. *Noah sanoi tasaisella äänellä. Hänen erittäin vanhanaikaset katolilaisvanhempansa eivät olleet kovin mieltyneitä lesboon noitatyttäreensä. Miksiköhän?*
[22:27] <@Ruth_Rousseau> *Ruth odotti tarkentavia tietoja. Niin, aivan, mutta miksi?* Ahaa, aivan. *Hän sanoi tönkösti.* Se ei kuulosta hyvältä. Mutta selvä, ilmoitan tästä vielä rehtorille, että hänkään ei vastedes lähetä turhaan kirjeitä vanhemmillesi.
[22:28] <Noah_Andersson> ((Ruth.exe has stopped working))
[22:30] <@Ruth_Rousseau> *Rousseau huokaisi jälleen. Kyllä hän osasi puhua vaikeista asioista nuorten kanssa, mutta nyt kun hänellä oli omat ongelmansa Molinan kanssa ja oli tämä karkaaminenkin, niin hänen oli vaikea olla yht'äkkiä valmis kuuntelemaan jonkun sydämellä olevia asioita. Varsinkin jos se joku oli vielä se, joka oli lähtenyt koululta ilman lupaa ja aiheuttanut Ruthille lisätöitä.*
[22:33] <Noah_Andersson> Se vaikuttaa asialliselta. *Noahin ilme pehmeni hieman. Ei tämä ollut Ruthin ongelma. Häntä kuitenkin mietitytti vielä muutama asia.* Öhm, onko koululta kadonnut lomalla ketään muita? Pitääkö minun pitää silmäni auki jotakin varten? *Tämähän oli tietenkin huonosti naamioitu kysymys siitä, oliko Rainin katoaminen huomattu.*
[22:39] <@Ruth_Rousseau> *Ruth katsoi oppilaaseen hetken aikaa kaikessa hiljaisuudessa. Oli tytöllä vielä otsaa kysyä asioista, jotka eivät hänelle kuuluneet.* Öitä neiti Andersson. Menehän nyt. *Nainen sanoi ja heilautti sauvallaan kohti takkaa, joka sammui välittömästi. Pieni puna jäi hehkumaan hiiliin, mutta tulta ei enää palanut. Rousseaun sauvaan syttyi heikko valo.*
[22:40] <@Ruth_Rousseau> Hopi hopi, tarvitset unta, sillä tätä seuraava yö tulee olemaan pidempi. *Nainen komensi ja vinkkasi sitten aavistuksen viheliäisesti silmää ennen kuin kääntyi portaisiin lähteäkseen tornista.*
[22:42] <Noah_Andersson> *Noah puri poskensa sisäpintaa, ettei alkaisi väittä Madamelle vastaan.* Bonne nuit, Madame Rousseau.
