Mukana olevat hahmot: Christopher Jeremiah Shadowfield & Ian Gordon Shadowfield
Ajankohta: 13.01.2020
Tapahtumapaikka: Koulun pihassa, järven rannalla

Varoitukset: Pientä hukkumisyritystä, hukkunut porovaljakko, alusvaattesillaan pakkasella hyppelyä...

Juoni: Rentoa serkusaikaa järven rannalla juhlan aikaan

Christopher Jeremiah istui hangella koulun järven edustalla ja odotteli seuraansa saapuvaksi serkkuaan. Oli sydäntalven juhlan ensimmäinen päivä, joten iltaa olisi mukava viettää sukulaisten kanssa. Hän oli tähän alkuiltaan pyytänyt Ian Gordonin seuraansa. Hän oli aamulla samanmoisen hetken siskonsa kanssa viettänyt ja tämän kohtaamisen jälkeen he Mary Janekin liittyisi vielä heidän seuraansa.

Christopher Jeremiah vilkaisi vierelleen maahan varmistaen, että hänen mukanaan tuomat eväät olivat yhä siinä mihin hän oli ne laskenut ja olivathan ne. Termospullossa männyn neulasista haudutettua teetä, vieressä kaksi kuppia sekä rasiallinen paahdettuja kastanjoita. Herkullista, eihän siinä voisi mieltään pahoittaa, kun näin hyvät herkut oli saatavilla.

Kun Ian Gordon oli saanut kutsun tulla viettämään aikaa serkkunsa, hänen täytyi hyväksyä koska hän oli mokannut serkkunsa kanssa lähiviikkoina niin paljon. Hänen serkkunsa oli sanonut, että hän toisi eväät, mutta Ian Gordon päätti silti ottaa mukaansa kuivattuja metsämarjoja. Yhden hän matkalla söikin.
Kun hän saapui rannalle, hän sanoi serkulleen: ”Moi, serkku.”

Christopher Jeremiah huomasi serkkunsa saapumisen. “Hei, Ian Gordon!” hän tervehti tuota iloisesti ja heilautti käyyään tervehdykseksi. Sitten hän huomasi tuon käsissä jotakin kantaumusta ja katseli hivenen kysyvään sävyyn. “Otit omat eväät sit mukaan? Etkö luottanut, että saisin hommattuun eväät?” hän sanoo hieman ilkikurisesti, selkeästi vitsaillen. Samalla hän kaataa jo kuppeihin neulasteetä ja nostaa toisen kupeista ojentaen sitä serkulleen.

”Mä otin vaan marjoja.” Ian Gordon vastasi hymyillen. Hän otti serkultaan kupin vastaan ja istahti alas. Hän siemaisee teetään ja kiljahtaa siitä, kuinka kuumaa se oli. ”AU TÄÄ POLTAA.” Hän suorastaa kiljui serkul-leen. ”Onko sulla kylmää juotavaa?” Hän kysyi serkultaan.

Christopher Jeremiah nyökkäsi tuon vastaukselle ja tuon otettua teekupin nosti sen toisen maasta itselleen. Hän ei ehtinyt kumminkaan ruokiin koskea ennen kuin serkku kiljui jo käytännössä ihan korvan vieressä. Oikeasti... kuka ei tajua, että tee saattaisi olla kuumaa, kun se termospullosta tuli? Christopher Jeremiah ei voinut sille mitään, kun purskahti nauramaan aivan sielunsa syvimmistä sopukoista lähtien. Eikä sille meinannut tulla loppua, ei hän kyennyt sitä itse päättämään kun se kerran oli alkanut.

Poika pyyhki kyyneliä silmistään, laskettuaan kupin takaisin maahan jo naurun alkaessa, tämä nauru alkoi jo pikkuisen kipeääkin tekemään. “Anteeksi... serkku... ei... mulla... oo...” hän pihisi naurunsa lomasta sanoja. “Tossa... on... järvi... jos... kylmää... kaipaat” hän sai vielä pihistyä ennen kuin uusi naurunpuuska räjähti hänen sisällään.

Siinä vaiheessa, kun Ian Gordon kuuli sanan kylmää, hän lähti juoksuun ja hyppäsi suoraan järveen. Hän otti vettä suuhunsa ja sylki sen ulos. Lisää suuhunsa ja ulos. Hän teki tätä, kunnes tajusi neljä asiaa.
1. Hän ei ole kovin hyvä uimari.
2. Hän oli veden alla.
3. Häneltä oli loppumassa happi.
4. Vesi oli jääkylmää ja hänestä oli tulossa jääpalikka.

Christopher Jeremiah naureskeli vielä serkkunsa sukellettua järveen, mutta alkoi pikkuhiljaa huolestua, kun tuo ei palannutkaan pintaan. Hän ei ehtinyt paljoakaan ajattelemaan, kun oli jo heittänyt suurimman osan vaatteistaan kasaksi maahan (villa imee vettä huomattavasti ja aiheuttaa turhaa lisäpainoa) ja sukelsi järveen.

Hänen katseensa haravoi järveä sumean veden tehdessä siitä vaikea. Taisi vesi hivenen kylmääkin olla, mutta ei hänellä ollut aikaa sellaista miettiä sillä hetkellä. Lopulta hänen katseensa löysi serkun joka oli... reessä, johon oli... valjastettu eteen joukko poroja? Hänellä ei ollut kumminkaan aikaa pohtia asiaa sen kummemmin, vaan hän ui muutamalla voimakkaalla potkulla serkkunsa luokse, tarrasi tuohon kiinni ja lähti kuljettamaan kohti pintaa ja ranta.

Saatuaan serkkunsa rantaan varmisti hän ensimmäisenä tuon hengityksen ja tuon elpymisen varmistettuaan kävi hakemassa vaatekasastaan viittansa kietoen sen serkkunsa ympärille. Ollen itse yhä pelkissä alushousuissaan.

//Sori kaikille, jotka pukin poroja rakastaa ja joutuivat tällaista lukemaan :((

Peli lukitaan keskeneräisenä. Jos haluatte sittenkin jatkaa peliä, laittakaa Mila Molinalle foorumilla yksityisviestiä.

Christopher Shadowfield, Serdaigle: 5p
Ian Gordon Shadowfield, Serpentard: 3p