Rainin podcast

[Rain Savage]

Mukana olevat hahmot: Rain Savage + kaikki halukkaat
Ajankohta: Podcastien ilmestymispäivät viestien alussa, kuunteluajankohta voi olla milloin tahansa ilmestymispäivän jälkeen.
Tapahtumapaikka: Vapaavalintainen, jokin missä puhelimet/ tietokoneet toimivat.
Juoni: Rain on kesällä 2019 keksinyt alkaa julkaista podcasteja internettiin, ja tästä topicista selviää niiden sisältö.
Varoitukset: Yleinen outousvaroitus ehkä? x)
Muuta: Tämä ei ole varsinaisesti foorumipeli, eikä Rain ole fyysisesti paikalla, mutta mikäli hahmosi roolipelillisesti kuuntelee podcastit tai jonkin niistä, voit halutessasi reagoida tähän ja vaikka kirjoittaa yksinpelinomaisesti hahmon kuunteluhetkestä ja ajatuksista. Rainin podcasteja saa myös vapaasti hyödyntää muissa peleissä esim. puheenaiheena.

Kysymyksiä, kommentteja, mainoksia jne. voi oikeasti lähettää sähköpostiosoitteeseen thestral6661369@gmail.com. Ne voivat olla pelillisesti oikean hahmosi tai npc:n kirjoittamia. Ja lähtökohtaisesti mitä tahansa, mikä sinne tulee, saatetaan käyttää seuraavan ”jakson” aineistona ja referoida tässä topicissa. Ilmaiskaa siis selkeästi, jos osa viestistä on offgamea. Vaihtoehtoisesti voi toki laittaa tähän liittyvän offgamen tai koko viestin minulle yksärillä tai vaikka whatsappissa.

Nimi tulee tähän
Autan nuoria ongelmien kanssa. Kysy neuvoa missä tahansa! Yhteydenotot tänne: thestral6661369@gmail.com

27.8.2019 1. Esittelyjakso

*spzzzzssss*
”Okei nyt- onko tämä päällä? ... ...Kukaan ei vastaa mitään? Mistä mä edes tiedän, kuunteleeks tätä nyt joku? No ihan sama, nyt lähti.

Eli siis moro vaan kaikille! Tää on mun eka pocsd... pocdas..ti? En oo ihan varma miten nää jästisanat menee, olen puhdasverinen joten se on ihan oletettavaakin tietysti, mut anyway. Oon tällasia muutaman kuunnellu, ja vaikuttaa ihan helpolta hommalta, joten päätin sitten itsekin kokeilla. Ja käytän tässä nyt vaikka nimimerkkiä thestrali, koska olenhan itsekin synkkä ja karmaiseva näkymätön lihansyöjä, heh. Välillä ainakin tuntuu, että olen näkymätön. Siis kirjaimellisesti, ei kuvainnollisesti todellakaan! En siis tarkoita että olen mikään luuseri, jota kukaan ei huomaa käytävillä, vaan ihan näkymätön näkymätön... joskus, ehkä. No joka tapauksessa thestrali on nyt tää nickkihomma kuitenkin.

Ja tän podastin ideahan on se, että autan nykyajan nuoria heidän ongelmiensa kanssa, joita suoraan sanoen tuntuu olevan paljon ihan yksinkertaisissakin asioissa. Olen siis kyllä itsekin nuori, seitsemäntoistavuotias nyt tällä hetkellä, mutta vähintään kymmenen vuotta ikäistäni kypsempi ja kokeneempi, minkä tulette varmasti tässä ennen pitkää huomaamaankin. Sen verran on kyllä kaikenlaista hurjaakin tullut tehtyä ja koettua että...

No mikä tähän nyt tuli? ..Päivitykset... asennetaan yöllä.. Mitkä ihmeen päivitykset?? Ei näistä laitteista tajua kyllä Mopsuksen persettäkään! Krhm, anteeksi kielenkäyttöni mahdollisesti nuoret kuulijat.

Mihin mä nyt jäinkään? Niin joo siis autan nuoria kaikenlaisten ongelmien kanssa. Voitte lähettää kysymyksiä, tilannekuvauksia, mitä vaan söhköpostilla, ja minä sitten vastaan niihin seuraavassa dotcastissa. Söhköpostiosoite on thestral6661369 -tollanen aa jossa on ympyrä, joku jästiriimu varmaan- gmail.com. Sen pitäis lukea tossa tekstissäkin. Joo se lukee siinä, hyvä. Ja tämähän on ensisijaisesti tarkoitettu taikanuorille, siis noidille ja velhoille, jotka hekin käyttävät nykyään jästiasioita yhä kasvavassa määrin, ilmeisesti, mutta voivat jästitkin jättää kysymyksiä niin halutessaan. Kun tämä nyt jästeillekin varmaan kuuluu. Senkin takia pitää olla tuo nimimerkki, ettei ministeriö saa mua kiinni.

Ja tämä projekti lähti siitä että... Öh.. nyt vähän näyttää siltä, että tää käsipuhelin sammuu ihan kohta. Noin se ainakin teki, kun viim-” *zip*

[London Morel]

London oli viettämässä syyslomaansa isänsä luona Lyonissa. Hän oli nukkunut pitkään, syönyt aamupalan ja sen jälkeen vain maannut sängyssään selaten älypuhelintaan. Isä oli töissä ja kaikki pojan kaveritkin olivat töissä tai muissa menoissa, joten Londonilla ei muutakaan tekemistä ollut. Oikeastaan älypuhelimen selaus oli ihan mukavaa ajanvietettä näin lomalla, koska koululla sitä ei pystynyt tekemään.

London oli aikaisemmin koululla kuullut puhetta erään koulun oppilaan tekemästä podcastista. Poika itse ei ollut siihen vielä tutustunut, ja päätti, että tämä tylsä päivä olisi juuri sopiva podcastin kuunteluun. Hän nappasi kuulokkeet pöydältä, työnsi ne korviinsa ja aloitti kuuntelun.

"Okei nyt- onko tämä päällä? ... ...Kukaan ei vastaa mitään? Mistä mä edes tiedän, kuunteleeks tätä nyt joku?..."

London kohotti kulmiaan. Tämähän oli se yksi serpentardtyttö, johon hän oli yrittänyt tehdä joskus tuttavuutta? Ainakin ääni kuulosti hyvin samanlaiselta. Vaikka tyttö olikin ulkonäöltään ihan kelvollinen, vaikutti että podcastien teossa hän oli vähemmän kelvollinen. Poika kuitenkin jatkoi kuuntelua.

"Ja tän podastin ideahan on se, että autan nykyajan nuoria heidän ongelmiensa kanssa, joita suoraan sanoen tuntuu olevan paljon ihan yksinkertaisissakin asioissa."

London alkoi jo suunnitella mielessään, kuinka hän lähettäisi omia kysymyksiään kyseiseen podcastiin. Osaisikohan tyttö esimerkiksi vastata, kuinka pitäisi toimia, jos jonkun tyttöystävä pettäisi mielikuvitusolennon kanssa tai jos paljastuisi, että tyttöystävä olisikin vampyyri tai ihmissusi? Poika hihitteli hetken mielessään ajatukselle.

"Ja tämä projekti lähti siitä että... Öh.. nyt vähän näyttää siltä, että tää käsipuhelin sammuu ihan kohta. Noin se ainakin teki, kun viim-"

Ja niin podcastin ensimmäinen osa sai päätöksensä. London otti kuulokeet pois päästään ja huokaisi. Hän antoi tytölle pisteet yrittämisestä, mutta itse podcastin sisällölle hän ei antaisi ainoatakaan pistettä. Luultavasti hän kuitenkin jatkaisi podcastin seuraamista ihan vain mielenkiinnosta. Kovin positiivisia arvioita hän ei kuitenkaan lähtisi muille koulukavereilleen levittämään.

// Hauska idea, jatka ihmeessä tämän tekemistä. :D London olisi oikeastikin voinut lähettää nuo kysymykset sitten Rainille. //

[Nicolas Cartier]

// :D mahtava idea, jos podcastit jatkuu kesällä, niin tällä mennään //

Nicin kesäloma oli yllättävän täynnä ohjelmaa. Olisi muutto omaan kämppään, töitä ja mahdollisia muita... töitä? Tai noh pikemminkin ihan vain Heatherin kanssa olemista...

Tänään oli kuitenkin hieman vapaampi päivä. Nic oli ollut kotosalla ja istunut huoneessaan, kun Damion oli yllättäen soittanut. Tuo halusi apua jonkinlaiseen ohjelmointiin, vaikka tuo todennäköisesti osasi asian huomattavasti Nicolasta paremmin. Aika kuitenkin kului tietokoneella aika sujuvasti ja pojilla oli ihan hauskan nostalgista pitkästä aikaa pohtia jästien ihmeitä. Kun puhelu päättyi, Nicolas jotenkin jäi nettiin selailemaan sivuja.

Siellä aikansa seikkailtuaan Nic eksyi laittamaan musiikkia soimaan sauvan näpäytyksellä, jotta samalla päästäisiin myös taikamaailman listoille... Jossain noiden musiikkien lomassa kuitenkin ilmestyi podcastit ja niitä sitten kuului aikansa siinä taustalla, kun eräs ääni herätti enemmän huomiota - miksi tämä kuulostikaan niin tutulta?

Laadullisesti podcast ei ollut kovinkaan ihmeellinen, mutta toki siellä hienosti mainostettiin, että ratkaistiin ongelmia. Nicillä toki oli omat ongelmansa, mutta eivät ne muille kuuluneet. Tosin... ehkä sitä voisi ihan anonyyminä, tuo tekijä kun ei tuntunut ihan tajuavan teknologian ihmeistä...

Nic loi pikaisesti hetken ajatuksissaan uuden sähköpostin ja heitti sillä sitten annettuun sähköpostiin kysymyksen. Hetken aikaa sormet miettivät painaako entteriä. Tämä toki oli typerää ja jokseenkin varmaan ihan turhaakin, mutta toisaalta, eipä tässä nyt ollut muutakaan puuhaa... olisi ihan hauska kuulla vastauskin - haha. Eikä sillä nyt niin väliä ollut, koska kukaan tuskin sai tietää. Voisi jopa olla, että ehtisi itse unohtaa koko podcastin.

Nic tuumaili hetken ja painoi sitten lähettämistä. Hän jäi hetkeksi tuijottamaan lähetettyä viestiä: Mitä tehdä, kun tyttöystävä rikkoo sääntöjä?... voi, ehkä tämä oli ollut tosi typerä ajatus. Mutta enää sille ei mahtaisi mitään.

[Rain Savage]

// Kiitoksia kysymyksistä! ^^ Tässä tulee Rainin ”hieman” kärkkäät vastaukset... :’D //

2.6.2020 2. Apua, tyttöystäväni ei ole tylsä ja tavallinen!

”No niin, terve vaan kaikki! Tässä on nyt vierähtänyt pidempikin aika edellisestä jaksosta, mutta siihen on hyvä syy. Se edellinen luhepin, joka mulla oli, ei nimittäin toiminut kunnolla. Ja sitten kun se vielä alkoi näyttää ihan särkyneeltä lasilta, eikä mitään oikein nähnytkään niin... Joka tapauksessa nyt tämä uusi omena on paljon parempi kuin se edellinen kivikautinen, ja popcastit jatkuu!

Luen nyt tulleita kysymyksiä siis söhköpostista ja vastaan niihin. Ensimmäisen on lähettänyt nimimerkki Googlen sometiimi ja siinä lukee: ”Hei R... ” Mmitä?! Mistä se tietää nimeni? Kerroinko sen muka viime jaksossa? No krhm, kuitenkin tässä lukee, että ”Kiitos Google-tillin luomisesta. Tässä muutamia vinkkejä, joilla pääset alkuun Google-tillin käytössä. Sinä päätät. valitse juuri sinulle sopivat asetukset. Voit hallita tieto-”, Hetkinen, mitä, onko tämä joku mainos? Mikä ihmeen Google-tilli? En takuulla ole ostanut sen nimistä taikajuoma-ainesta tai mikä sitten ikinä onkaan. Seuraava!

Okei, no tässä kysytään, että ”Kuinka pitäisi toimia, jos jonkun tyttöystävä pettää mielikuvitusolennon kanssa?” Siis, hetkinen... Kyllä niin tässä lukee, mielikuvitusolennon. Mutta silloinhan se ei ole olemassa? Miten muka voi pettää sellaisen kanssa, joka ei ole olemassa? Silloin se on vaan, no ehm... Seksuaalifantasia! Masturbaatiota! Kai te nyt nämä tiedätte? Ei se ole pettämistä, jos tyttöystävä kuvittelee jonkun olemattoman olennon kun... Äsh, tämähän on itsestään selvä asia, seuraava!

Seuraava kysymys on: ”Mitä pitäisi tehdä, jos paljastuu, että tyttöystävä on vampyyri tai ihmissusi?” ...No mitä sitten? Tuo on väärä kysymys! Oikea kysymys on, rakastatko tyttöystävääsi tosissasi vaiko et. Jos vastaus on kyllä, niin mitä pirun väliä sillä on, vaikka hän sattuisikin olemaan ihmissusi, vampyyri, jästi, veela, jättiläinen tai ihan mikä tahansa! Sitten te vaan selvitätte, miten saatte sen toimimaan. Ihmissusille on esimerkiksi sudenmyrkkyä olemassa, eikä teidän tarvitse mennä treffeille juuri täysikuuyönä. Vampyyri taas voi itse päättää kenestä juo. Joten jos sinä olet jänishousu, niin senkun sovitte, että tyttösi puree muita ihmisiä ja sinua vain pussaa. Omapa on vikasi sitten, jos tulet siitä mustasukkaiseksi. Ja jos vastaus on ei, etkä siis rakasta tätä hieman erikoisempaa tyttöystävääsi tosissasi, niin jätä hänet! Se sinun olisi silloin pitänyt tehdä joka tapauksessa muutenkin, sillä hän ansaitsee jonkun paremman kuin kaltaisesi suvaitsemattoman pelkurin. Niin yksinkertaistahan se on!

Sitten kysytään, että ”Käyttöehtoihimme on tulossa parannuksia, jotka helpottavat niiden ymmärtämistä. Muutokset astuvat voimaan 31.3.2020 eivätkä vaikuta-”, tämä on taas joku mainos, seuraava!

Kysymys kuuluu: ”Mitä tehdä, kun tyttöystävä rikkoo sääntöjä?” No tämähän on ihan sitä samaa sarjaa, kuin nuo edellisetkin! Jälleen kerran, rakastatko sinä tyttöystävääsi vaiko et? Jos rakastat niin unohdat ne muhkuraisen menninkäisen säännöt ja olet tietysti hänen puolellaan! Oletko kysynyt, miksi hän niitä sääntöjä rikkoo? Siihen saattaa olla täysin pätevä syy, ja todennäköisesti onkin. Monet säännöt kun ovat täysin typeriä. Tai vaikkeivät kaikki säännöt olisikaan, niin elämässä on miljoonia tärkeämpiäkin asioita kuin sääntöjen noudattaminen! Jos tyttöystäväsi tietää tämän, hän on oletettavasti fiksu, vahva ja itsenäinen, ja voit olla hänestä ylpeä. Joskus kapina on täysin aiheellista, joten no... selvitä se asia, ennen kuin oletat, että hänen pitäisi lopettaa sääntöjen rikkominen. Entäpä jos se oletkin sinä, jonka itseasiassa pitäisi lopettaa niiden noudattaminen?

*Syvä huokaus* Miksi te edes oletatte, että vika on tyttöystävässä eikä vaikkapa muussa maailmassa? Ettekö te kakarat tosiaan tajua mitään rakkaudesta? Se ei ole mikään kevyt asia! Rakkaudelle kuuluu antaa kaikkensa! Sen puolesta kuuluu taistella, tajuatteko te? Mikä muka voisi olla tärkeämpää kuin oma tyttöystävä? Julkisivu vai? Säännötkö? Se mitä joku muu ajattelee? No ei hitossa! *Nyrkki pamahtaa pöytään* Miettikää nyt edes vähän ennen kuin tuomitsette noin pienestä. Mä esimerkiksi en voisi kuvitella oikeastaan yhtään mitään niin kamalaa, mitä oma tyttöystäväni voisi olla tai tehdä, että se saisi minut lakkaamaan rakastamasta häntä. Oikea rakkaus on sellaista, se kestää mitä tahansa. Ei millään muulla ole väliä silloin, jos olet tunteidesi kanssa tosissasi!

No siinä se oli, kaikki tähän mennessä kysytyt kysymykset on vastattu. Lisää voi lähettää tuohon samaan söhköpostiin. Ja yhteenvetona: pitäkää huolta niistä tyttöystävistänne! Tai jos se on liikaa vaadittu, niin päästäkää ne menemään, että voivat löytää tosirakkauden jostain muualta. Kiitos!”

[Angel Lovelace]

Makoilin sängylläni verkkaisena lauantaiaamuna ja selailin älypuhelintani. Muistin erään potilaan maininneen, että oli olemassa podcast, jota piti joku Châteaun oppilaista. Yritin löytää sen ja kuunnella ihan vain mielenkiinnosta. Ahaa, tuohan se olikin! Tekijänä Thestrali.

Ensimmäiselle jaksolle minä nauroin makeasti. Selkeästi kyseessä oli joku puhdasverinen nuori, joka oli tavattoman onneton teknologian kanssa. Olin vähän pahoillani hänen puolestaan, mutten voinut mitään sille, että se oli minusta todella hassua. Voi parkaa, jos oppilas tunnistettaisiin äänestä, hän saisi varmasti paljon kuittailuja jästisyntyisiltä ja puoliverisiltä.

Mutta toinen jakso, voi luoja! Sitä mitä se oli, minä en todellakaan ollut osannut odottaa. Kuuntelin lamaantuneena, sydän pamppaillen. Lopussa kyyneleet nousivat silmiini, itkin vuolaasti, huusin ja nauroin ja kiljuin tyynyyn. Koska tuo äänensävy, puhetapa, intensiivisyys... Se oli hän, se oli..! Ääni oli tytön, mutta silti olin varma että se oli... Reichard! Minä löysin hänet, löysin! Tai ainakin melkein. Ja äänen vahvuudesta päätellen hänen täytyi olla jotakuinkin täysissä voimissaan. Reichard oli elossa ja kunnossa! Ja kaiketi ilmeisesti yhä Châteaussa.

Eikä se tieto ollut edes kaikki, mikä minua niin kovasti liikutti. Se miten hän puhui rakkaudesta, niin intohimoisesti ja melkein vakaumuksellisesti. Kuin rakkaus olisi ainoa asia maailmassa, johon hän uskoi. Voi Reich, en ollut edes aavistanut! Olin aina luullut sinua suhteellisen pinnalliseksi, jopa hieman tunteettomaksi, vaikka rakas ystäväni olitkin. Mutta kenelle hän puhui, sitä en voinut käsittää. Ei kai enää Laylahille, hehän olivat eronneet sillä aikaa, kun olin vangittuna. Oliko Reichillä siis joku uusi tyttöystävä, joka oli saanut tämän hänessä esiin? Tai ei, ei välttämättä. Ehkä hän oli sanonut sen vain sillä ajatuksella, että jos hänellä olisi tyttöystävä? En osannut kertoa.

Mutta hetken aikaa minä jopa ajattelin että voisinkin tehdä sen. Taistella, kuten hän sen sanoi. Tehdä kaikkeni rakkauden puolesta. Minä voisin, voi voisin kyllä... olla hänen suojelusenkelinsä. Niin ajattelin. Mutta se katosi pian, se ajatus, ja hävisi yllättäen koko tunne. Minun oli täytynyt kuvitella. Ehkä olin vain lumoutunut hetkeksi Reichin karismasta, sillä jotakin sellaista hänessä kyllä oli. Sen huvittavan tökeryyden takana. Niin, ei se ollut mitään. Vain karismaa. Se pelottava, vaikuttava, ehkä vähäsen hurmaava mies oli... vain minun hupsu vanha ystäväni, josta luonnollisesti välitin yhä. Makasin selälläni sängyllä puristaen tyynyä kynsilläni ja katsoin typerästi hymyillen kattoa, johon olin kiinnittänyt elävän valokuvan aivoistani. Siinä kuvassa ei näkynyt mitään erikoista. Vai oliko tuossa sittenkin jokin kummallinen pieni kimallus?

Pari tuntia myöhemmin huomasin, että hetkinen! Minähän voisin kommunikoida hänen kanssaan sen sähköpostin välityksellä. Kirjoitin viestin jossa luki:

Rakas Thestrali,
Mitä voin tehdä, jos tahdon kovasti löytää jonkun, joka ei ehkä halua tulla löydetyksi? Tai jos tahdon vilpittömästi auttaa jotakuta, joka ei ehkä tahdo apuani?

- Angel of Light and Darkness

[Heather O'Hara]

Heather oli kuullut villiä huhua tästä tyypistä, joka antoi hienoja neuvoja elämän joka osa-alueisiin. Hän ei ollut päässyt kuuntelemaan itse podcastia, eikä ollut täysin varma mikä se edes oli. Jokin neuvontapalsta puhuen tai sellaista. Mutta, Heatherilla olisi paljon kysyttävää ja hän tarvitsi jonkun fiksun vastauksen. Tai hän tarvitsisi vastauksia.

Hän istui sähköpostin ääressä, kunhan oli lopulta ymmärtänyt miten se edes toimisi. Nicholas olisi ylpeä tästä.

Hei Therstal, kuka nyt ikinä oikeasti oletkaan. Minulla olisi muutama kysymys jotka tarvitsee vastauksen.
1. kysymys olisi, että katsooko rakkaus ikää? 2.kysymys, milloin tietää että poika valehtelee? 3.kysymys, kuinka kauan kannattaa seurustella ennen kuin harrastaa seksiä? 4.kysymys... Mistä voin olla varma, että tein valintani kahden pojan välillä oikein?

-Titanic

Heather lähetti viestin, ja katui sitä melkein saman tien. Viesti oli kirjoitettu useilla kirjoitusvirheillä höystettynä, mutta pääpointit on mahdollista saada selvää, jos osaa lukea. Toivottavasti kukaan ei tajua. Sitä paitsi, miten kukaan voisi edes tajuta? Hän oli vain viaton 15-vuotias.

[Rain Savage]

// Kiitos jälleen kysymyksistä. :3 Vaikka vastaan jo nyt, jakso ilmestyy roolipelillisesti 10.6. //

10.6.2020 3. Lisää ihmissuhdepulmia

”Terve taas kaikille! Tähän mennessä on tullut kaksi uutta söhköpostia mutta useampi kysymys. Kyllä, luin ne tällä kertaa etukäteen, ettei tulisi mainittua mitään turhia tillimainoksia.

Pari ensimmäistä kyssäriä lähetti nimimerkki Angel of Light and Darkness. Kysymys yksi kuuluu: ”Mitä voin tehdä, jos tahdon kovasti löytää jonkun, joka ei ehkä halua tulla löydetyksi?” Jaa mitenkä niin ei ehkä halua? Sanoisin tätä tapausta sen tarkemmin tuntematta, että etsi hänet silti! Jos tyyppi ei kerran ole varsinaisesti kieltänytkään etsimästä itseään, niin ihan turha arkailla. Jos et tiedä, haluaako hän olla kanssasi tekemisissä, kysy sitä sitten kun löydät hänet. Jos et etsi häntä, et saa koskaan tietää yhtään mitään, joten ota nyt vaan se riski. Nykyään mietitään liikaa ja toimitaan liian vähän tai liian hitaasti.

Ja seuraava kysymys on, että mitä voi tehdä, jos haluaa vilpittömästi auttaa jotakuta, joka ei ehkä tahdo apua. No tämähän on sama asia kuin edellinen. Jos et tiedä haluaako hän apua niin kysy. Ja jos saat kieltävän vastauksen, sun täytyy päättää kuunteletko sitä vai et. Mä ehdotan, että älä kuuntele! Jos kerran tahdot auttaa, ja joku sitä apua tarvitsee, niin älä ihmettele vaan tee se. Maailma on täynnä taulapäitä jotka eivät tajua omaa parastaan. Kuka niitä kuuntelee. Tämä avuntarvitsija voi ehkä kiukutella aluksi, mutta kiittää sinua kyllä jälkikäteen!

Seuraava kysyjä kirjoittaa nimimerkillä Titanic, ei kyllä hajuakaan mitä se tarkoittaa, ja on lähettänyt neljä kysymystä. Ensiksi hän kysyy katsooko rakkaus ikää. No ei katso! Ei rakkaus katso yhtään mitään. Sehän on tunnetusti sokea ja ehkä ihan hyvä niin. Ikäero voi tietty olla haaste, jos sitä on paljon, mutta ei se mikään este ole. Paitsi tietysti jos se nuorempi on sakkolihaa, en mä nyt mihinkään pedohommaan ketään kannusta! Jos nuorempi on alaikäinen tai tosi nuori aikuinen tai muuten vaan kokematon, niin on tietysti sen toisen asia mennä nuoremman ehdoilla. Jos tää vanhempi kaveri on vastuullinen, ja osaa myös hillitä itsensä jos tilanne vaatii, niin ei siinä sitten mitään ongelmaa ole. Ja mitä tulee toistensa ymmärtämiseen ja tällaseen, niin siihen vaikuttaa yleensä luonteet ja yhteensopivuus enemmän kun ikä.

Sitten kysytään: Milloin tietää että poika valehtelee? Hmm... No suurinosa ihmisistä kai on hermostuneita, kun ne valehtelee. Voi olla että se poika vaikka koskettelee kasvojaan levottomasti, punastuu tai sen katse harhailee jonnekin muualle. Tosin ei toi varma merkki ole, se voi johtua myös ujoudesta. Mutta jos hän ei normaalisti vaikuta ujolta, niin voi olla että valehtelee. Tai ylipäätään jotenkin normaalista käytöksestä poikkeaminen yhtäkkiä, voi tarkoittaa valehtelua. Jos susta tuntuu, että poika on jotenkin outo, tai tuntuu vaan että jotain on vinossa, niin todennäköisesti myös on. Luota vaistoon! Tai ota siitä selvää, jos keksit miten saisit tietää totuuden.

Kolmantena on, että kuinka kauan kannattaa seurustella ennen kuin harrastaa seksiä. Ei siihen mitään aikaa ole. Teette sen vaan sitten kun molemmat haluaa! Jos tässä jompi kumpi on se vähemmän kokenut, niin aika on oikea, kun hänkin on valmis. Mutta ylipäätään ei välttämättä tarvitse edes seurustella ollenkaan, että voi pan- harrastaa seksiä! Ja joskus aikuiset sekstailee ensin ja seurustelee vasta sitten. Se pitää vaan päättää yhdessä kumppanin kanssa, ei kenenkään muun mielipiteet mitään merkkaa.

Vika kysymys kuuluu: ”Mistä voin olla varma, että tein valintani kahden pojan välillä oikein?” No jos et osaa päättää, ei kumpikaan niistä ole se oikea! Kun tapaat sen, jota oikeasti rakastat, niin et sä halua ketään muuta. Silloin se yksi ihminen on ainoa, joka tuntuu oikeasti joltain. Kuka tahansa voi olla seksikäs tai kiva, mutta kun sä tapaat sen oikean, sä haluat sen sydäntä ja sielua! Sä haluat sen ihmisen ja sen koko elämän, etkä enää pelkkää kroppaa. Ja vaikka sun ympärillä olis joukko muita ihmisiä, vaikka ne olisi sun kavereita... niin susta tuntuu yksinäiseltä, jos se tietty ihminen ei ole siellä. Ei ole mitään valintaa, vaan susta tuntuu, että se on jo tehty sun puolesta. Sitä voi kutsua kohtaloksi tai jotain muuta höttöä, mutta mitään muita vaihtoehtoja ei enää vaan ole. Et pysty pysymään erossa siitä oikeasta vaikka haluaisit. Eli siis, sä tiedät tehneesi oikean valinnan, kun se toinen vaihtoehto tai kukaan muukaan lakkaa kiinnostamasta.

Toisaalta on kyllä myös niin, että ihmiset haluaa usein seurustella muistakin syistä, kun siitä tajunnan räjäyttävästä rakkaudesta. Ehkä sä haluat vaan seksiä, jännitystä, viihdettä, mukavuutta tai sitä ettet olisi enää yksin. Jotkut voi olla ihan onnellisiakin toistensa kanssa, vaikkei ne varsinaisesti tuntisi oikeen mitään. On niitäkin joille riittää joku kiva ja söpö tai hyvä seksi ilman tunteita, eikä siinä silleen mitään väärää ole. Mutta onko sillä valinnallakaan sitten niin kauheesti merkitystä? Jos sä viihdyt suhteessa, niin olet valinnut ihan tarpeeksi oikein niistä vaihtoehdoista, jotka sulla oli. Vähintäänkin se on oikein siihen asti, kunnes kohtaat jonkun uuden, josta sä olet ehdottoman varma, että haluat sen etkä ketään muuta. Mutta musta on kyllä aika epätodennäköistä, että juuri se jätkä, jota sä et ensin valinnut, sais sut myöhemmin rakastumaan kunnolla.

No siinä oli kaikki tältä erää! Lisää vaan kysymyksiä tulemaan ja tsempit teille ja silleen!”

[Rain Savage]

31.8.2020 4. Kysymys teille

”Hei ja tervetuloa neljännen jakson pariin, niin kuin joillakin jästeillä on tapana sanoa tässä alussa. Uusia kysymyksiä ei itseasiassa ole tullut. Ainoastaan se Google on taas lähettänyt niitä kummallisia mainoksiaan. Jostain uudesta kirjautumisesta uudella laitteella se selitti tällä kertaa. Ihan niin kuin tarvitsisin enempää kuin yhden puhelimen. Joudun kyllä kirjautumaan ihan tarpeeksi tälläkin.

Mutta niin siis kuten huomaatte, mä äänitän uutta jaksoa silti, vaikka mitään kysymyksiä ei ole tullut. Näin siksi että huomenna mä menen junalla kouluun, jossa jästilaitteet ei toimi, niin nyt on vähän kuin viimeinen hyvä mahdollisuus. Ja mietin, että toimisko tää juttu itseasiassa toisinkin päin. Että mä kysyn vaihteeksi jotain tässä, ja sitten joku lähettää vastauksen siihen söhköpostiin. Koska yllätysyllätys: mullakin on omat ongelmani enkä ole täydellinen, vaikka sitä on varmasti tän castin perusteella vaikee uskoa!

Ja tää ongelma no... Kyllä mä siitä mun yhdelle ystävälle oon puhunut, mutta se on niin nuori. Mietin et jos tätä nyt vaikka kuuntelis joku vanhempikin velho tai noita, niin ehkä joku osais sanoo jotain... Eikun hetkinen, voiko tästä tunnistaa mut? Kuinka todennäköstä on et joku tunnistaa?? Ei kai? Ei kenenkään ääni kuulosta samalta tällasen läpi! Vai kuulostaako...?

No krhm... Ehkä nyt en sano mitään sellasta, mikä ois jotenkin järkyttävän kohtalokasta, jos joku tunnistaakin. Mutta siis mulla on tyttöystävä. Ja se ei ole tietenkään se ongelma, se on täydellinen! Meillä menee hyvin ja nyt alkavana lukuvuotena varmaan vielä paremmin, kun päästään vihdoinkin samaan tupaan. Ja siis varmasti myös samaan makuusaliin. Heheh, siitä tulee mahtavaa... Muiden samassa huoneessa nukkuvien puolesta tosin olisi ehkä syytä olla pahoillaan.

Mutta siis aiheeseen: se ongelma! Mä hmm... mä pelkään että menetän hänet. *syvä huokaus* Koska, no, pelkään että se vaan luulee rakastavansa mua, koska ei tiedä kuka tai millainen mä ihan oikeasti olen. Ja et se jättää mut heti, kun se jotenkin selviää. Enkä mä halua, että se tapahtuu. Jos vaan olis jotain, mitä tahansa, millä mä voisin estää sen. Eli siis oisko jollain jotain vinkkiä tai ideaa tai mitä vaan... et miten saada joku rakastamaan itseään niin paljon, et se ei yksinkertasesti voi jättää sua, vaikka kävis mitä?

Ja joo, kyllä mä sen tiedän, et se on varmaan suurin piirtein mahdotonta. Tietty tiedän jo, ettei kenellekään rakkaus oo oikeesti oikeessa elämässä tärkeempää kuin mikään muu, vaikka joissain kirjoissa ja sellasissa niin väitetäänkin. Ja jos mulle onkin, niin syy on varmaan suunnilleen se, että oon jotenkin umpihullu tai sairas. Ja aina on jotain, mikä on niin hiton kamalaa, ettei sitä voi kukaan hyväksyä keneltäkään, vaikka se ois kuinka rakas. Ja mä luulen että voisin tehdä jotain sellasta, jos jotenkin huonosti käy, enkä vaan pysty estämään itseeni, tai oon jo ehkä tehnyt... No siis kuitenkin, jos on silti mitään toivoa tehdä yhtään mitään, niin kertokaa joku!

Ääh, en ois todellakaan uskonut, et mä sanoisin koskaan mitään näin säälittävää... Mut tää on tärkeetä! Ja no, siinä se. Moi.

Eiku ai niin vielä yks juttu! Nykyään mä tiedän, mitä Titanic tarkoittaa. Se on jästien elokuva sellasesta sinkkuristeilystä, jossa tapahtuu murha.”


// Eli kysymysten lisäksi nyt myös kaikki hyvät ja huonot vastaukset tervetulleita! ;) //