Myrskyinen ilta Serdaiglen tuvassa

[Nancy Laurent]

-Koti on aina koti? Poika kysyi ja Nancy nyökytteli hiljaa. Christopher kertoi, ettei voinut edes kuvitella itseään Tylypahkaan ja että hänen isoäitinsä olivat miettineet uutta koulua itä-Venäjältä asti.
Jälleen laskeutui hiljaisuus. Nyt minunkin pitäisi varmaan sanoa jotakin, Nancy mietti. Mutta mitä? Eitä tämä nyt niin vaikeaa voinut olla. Nancy alkoi taas pyöritellä kynää kädessää.
-öh, Oletko jo ajatellut missä vietät joulusi? Minä aion matkustaa kotiin, Nancy kysyi kun ei tullut muutakaan mieleen.

[Christopher J. Shadowfield]

Seuraavaksi tyttö kyseli sitten joulun vietosta. Christopher Jeremiah hieraisi korvaansa miettiessään kuinka muotoilisi sanansa tälle.
“Me emme oikeastaan vietä joulua”, hän kertoi pohtivaan sävyyn. “Mutta menen ainakin loman aluksi kotiin, niin voin viettää talvipäivänseisauksen sielä, vaikka sydäntalven aikaan kevätlukukausi onkin jo alkanut enkä voi sitä taaskaan kotona juhlia”, hän selitteli hitaasti.
“Millaisia perinteitä teidän jouluunne kuuluu?” hän päätti yrittää keskustelun jatkamista, tuohan oli joulusta aloittanut ja kertonut sen kotonaan viettävänsä.

[Nancy Laurent]

//HUPS, vastauksessa taas vähän kesti...//

Nancy kuunteli poikaa. He eivät kuulemma viettäneet joulua. Olipa outoa. Seuraavaksi poika kysyi kysymyksen:
-Millaisia perinteitä teidän jouluunne kuuluu?
- Ööh... No ainakin me leivotaan paljon jouluherkkuja ja koristellaan. Sellaisia ihan tavallisia juttuja. Mutta
sitten me käydään myös rekiajelulla jouluaattona.
-Onko teillä sitten joku joulun korvaava juhla, mitä vietätte?

[Christopher J. Shadowfield]

Christopher Jeremiah nyökytteli hieman päätään samalla, kun toinen kertoi oman perheensä jouluperinteistä. Ihan tavallisia juttuja, tuon mukaan. Okei.
“Öh... ei meillä korvaavia juhlia ole, mutta...” hän aloitti hivenen sanaa ‘korvaava’ painottaen. “...kuten jo sanoinkin, niin juhlimme talvipäivänseisauksen aikaan sekä sitten tammikuussa sydäntalvea.” Olivat hyvin erilaisia juhlia kuin joulu, mutta... ajallisesti olivat sitä lähimpänä (talvipäivän seisaus nyt ainakin).

[Nancy Laurent]

//Hupsista, unohdin koko pelin ja vastaan vasta nyt! //

Nancy kuunteli kun poika puhui:
-Öh... ei meillä korvaavia juhlia ole, mutta...kuten jo sanoinkin, niin juhlimme talvipäivänseisauksen aikaan sekä sitten tammikuussa sydäntalvea.
-Aika outoa oli, ettei hän viettänyt joulua, Nancy ajatteli mielessään, mutta pojalle hän sanoi vain:
-Okei.
Samalla Nancy sai läksynsä tehtyä ja alkoi pakata tavaroitaan takaisin laukkuun.
-Ööhm, no oletko sinä muuten pitänyt Châteaussa opiskelusta?