Kirjoittaja Nancy Laurent » 07 Syys 2020, 12:10
Nancy seisoi järven rannalla tuulen riepotellessa hänen hiuksiaan. Nancy oli letittänyt päänsä päälle ranskalaiset letit, mutta jättänyt loput hiukset vapaaksi. Nancy katsele kauemmas järven keskelle, missä taijottu saari sijaitsi. Muut Serdaiglet odottelivat hänen molemmilla puolilla rantaa ja muutama saapui vielä.
Nancy katsoi hieman huolestuneena taivaalle. Pilvet olivat varmasti loitsittuja. Haasteen järjestäjät olivat varmasti loitsineet myrskyn vaikeuttamaan tehtävää.
Nancy oli pukenut päälleen tumman vihreän solupaidan. Solmupaidan päällä oli lila huppari, mutta Nancy kaivoi jo repustaan toista taikkia, sillä tuuli oli hyytävän kylmä. Sen lisäksi Nancyllä oli repussaan makuupussi ja muita varavatteita. Jalassaan hänellä oli mustat legginsit ja kenkinä lilat vaellus kengät.
Nancy katseli kun muita saapui rannalle. Hän oli hieman hermostunut. Nancyn ilme oli kuitenkin lukematon. Hän oli käynyt paljon patikoimassa maastossa perheensä kanssa, joten tiesi esimerkiksi miten tuli sytytetään ilman tulitikkuja tai mistä löytää syötävää. Eniten häntä hermostutti saarelta pois pääseminen. Nancy ei ollut koskaan rakentanut minkäänlaista venettä. Toivottavasti joku tuvasta osaisi rakentaa lautan tai veneen.
Hermostuksesta huolimatta, Nancyn päällimmäinen tunne oli innostus. Nancy jäi odottamaan jännittyneenä rannalle.