Yrttitieto 1. / 3. luokka

[Chris Dawson]

// Kaikki kolmasluokkalaiset tervetuloa osallistumaan yrttitiedon tunnille! Tunti sijoittuu alkusyksyyn. Osallistumisesta, mahdollisiin kysymyksiin vastaamisesta, läksyjen teosta sekä omalaatuisista tai/ja pitkistä pelivuoroista ansaitsee tupapisteitä. Peliaikaa on 30.5 asti. //

Kasvihuoneessa kolahti jokin. Pian ikkunasta erottui miehen pää. Chris Dawson kurkisteli malttamattomana kasvihuoneen ikkunasta ulos. Hän odotti oppilaitaan. Professori oli varsin innoissaan tulevasta tunnista. Hän ei malttanut odottaa oppilaiden yllättyneitä ilmeitä. Chris vilkaisi ulko-ovelle. Hän oli alkuviikosta kirjoittanut 3. luokkalaisille ilmoituksen, jossa kehotettiin pukemaan lämpimästi tälle tulevalle yrttitiedon tunnille. Toivottavasti oppilaat olivat vain noudattaneet kehotusta, mies mietti.

Kello soi ja Chris käveli pöytänsä luokse. Hän oli pukeutunut lämpimimpään kaapuunsa, joka alkoi jo hiostaa. Pian oppilaat kuitenkin kävelivät sisään.
”Heipä hei ja tervetuloa!” Professori Dawson totesi ja odotti, että luokkaan laskeutui hiljaisuus. Hän tarkasti, että kaikki olivat paikalla ja sen jälkeen kehotti avaamaan kirjan seuraavan aukeaman.
”Pääsemme taas jatkamaan yrttitiedon opiskelua. Niille jotka eivät jostain syystä nimeäni muista, olen Chris Dawson ja opetan teille yrttitietoa. Tuntien säännöistä en taidakaan puhua erikseen. Olette jo sen verran vanhoja, joten tiedätte kyllä hyvät käytöstavat. Tänään käsitellemme talven kasveja. Eihän nyt vielä talvi ole, mutta meidän pitää valmistautua tulevaan talveen ja tutustua näihin kasveihin", hän selitti. Professori nousi seisomaan ja kääntyi taululle päin. Hän kirjoitti taululle numeron 156 väärinpäin. "Toivottavasti osaatte lukea numeroita väärinpäin. Jos ette osaa, niin nyt opitte. Tämä on sivunumero. Avatkaa se kirjastanne. Hyppäämme nyt ikävästi kirjassa eteenpäin, mutta tämän päivän aihe on vain pakko saada käytyä läpi. Palaamme normaaliin järjestykseen ensitunnilla."

Dawson istui takaisin pöytänsä ääreen ja avasi kirjansa. ”Jääruusu ja lumiyrtti ovat päivämme aiheita. Aluksi puhumme jääruususta. Niin kuin nimikin sen jo sanoo, kasvi on useimmiten valkoinen ja huurteinen. Jos siitä koskettaa, voin luvata, ettei olonne ainakaan lämpene… Niin, mietitte varmaan, miksi käskin pukeutua lämpimämmin. Menemme tänään erityiseen kasvihuoneeseen tutkimaan näitä talvikasveja", Dawson selitti vilkaisten pikaisesti kirjaansa.
”Jääruusu on hyvin käytännöllinen kasvi. Sitä käyttäen pystytään saamaan muisti takaisin ja peruttamaan monet taiat. Kasvilla on myös virkistäviä ominaisuuksia, mutta kasvi tulee keittää huolella ja varoen. Vielä nykyäänkin vanhat velhot ja noidat uskovat, että jääruusun lehtiä syödessä voi saada näkijän lahjat. Tosin uskomusta ei voida todistaa. Sen olen kuullut, että lehdet tuppaavat jäämään kurkkuun, jolloin no… tiedätte varmaan", professori kertoi hymyillen.

”Käsittelemme tänään myös lumiyrttiä. Lumiyrttiä tavataan vain harvoissa paikoissa luonnonvaraisena, kuten Andien vuoristossa ja muissa vuoristoalueilla. Kasvi viihtyy siis vuoristoilmastossa. Lumiyrtti on melko vaativa kasvi kaikenpuolin. Se vaatii runsasta kastelua, mutta vähän kerrallaan. Ulkonäön te näette sitten kasvihuoneella.” Dawson selosti.
”Okei, okei. Seuratkaa minua. Lähdetään katsastamaan ne. Toivon, että teillä kaikilla on kehotukseni mukaisesti lämpimästi päällä. Kasvihuoneen lämpötila saattaa olla hieman miinuksen puolella”, professori Dawson sanoi ja viittoi oppilaita peräänsä. Hän marssi ulos kasvihuoneesta ja avasi erään oven, josta näkymä avautui kohti jyrkkiä maanalaisia portaita. ”Täällä on tällainen kellarikerros, jonne olemme voineet luoda näille kasveille oikeita muistuttavat kasvuolot”, hän totesi.

Pian koko porukka seisoi pienessä huoneessa. Siellä ilma oli todella koleaa ja ohutta. Lattia oli kalliota. Huone oli täynnä pieniä valkoisia jääruusuja ja lumiyrttejä. Lumiyrtit tunnisti hennosta varresta ja ohuista lehdistä. Sen kukat olivat valkoisia, mutta hieman läpinäkyviä.
”Älkääkä tökkikö kasveja. Ne eivät pidä siitä, ettekä te pidä siitä, kun ne jäädyttävät teidät entisestään. Eli lumiyrttejä käytetään monissa taikaliemissä ja uutteissa. Lehdistä saa myös todella maukasta teetä”, professori totesi hymyillen.
”Jokainen valitsee mielessään jommankumman lajeista ja painaa sen tarkasti mieleen. Uskon, että näin kylmässä aivotkin tuppaavat jäätyä, mutta pian lähdemme pois.”
”Okei, onko valmista?” Dawson kysyi. Oppilaiden keskuudesta kuului muminaa. ”Selvä, tulkaa.”

Sekä professori, että oppilaat kävelivät ulos tuosta jäisen kylmästä kasvihuoneesta ja kulkivat takaisin luokaksi raivattuun kasvihuoneeseen.
”Toivon mukaan jokainen teistä muistaa oman kasvilajinsa. Eli painoitteko mieleenne jääruusun vai lumiyrtin? Hetkinen, minä en kysy sitä teiltä, vaan se liittyy läksyynne. Eli lukekaa kirjasta näitä kasveja käsitteleviä kappaleita. Siellä on ihan hauskaakin luettavaa. Lisäksi kopioikaa tehtävät taululta muistiin”, mies selosti.
Kun oppilaat olivat valmiina, he saivat luvan poistua luokasta.
”Hei hei, nähdään ensitunnilla!” yrttitiedon professori huudahti hymyillen, mutta suurin osa oppilaista oli jo poistunut. Mies jäi vihellellen järjestelemään pöytäänsä. Hän oli todella tyytyväinen menneeseen tuntiin.


***
Läksy:
Kumman kasveista painoit mieleesi jääruusun vai lumiyrtin (omana hahmonasi). Miksi? Perustelu ”Se oli vain mielenkiintoisempi” ei riitä, vaan kerro miksi se oli mielenkiintoisempi jne.
Lähetä ne minulle yksityisviestillä.

[Laszlo Silvestre]

Laszlo asteli reippain askelin kohti koulun kasvihuoneita. Hän oli pukenut päälleen siistin koulupuvun, talviviitan sekä oranssi-keltaraidallisen kaulahuivin. Lämpötila ulkona oli 20 asteen paikkeilla, mikä oli varsin outo lämpötila yhdistettynä pojan tämänhetkiseen pukeutumiseen. Pukeutumiselle oli kuitenkin hyvä syy. Yrittitiedon opettaja, professori Dawson, oli nimittäin ilmoittanut oppilaille alkuviikosta, että seuraavalle yrttitiedontunnille tulisi pukeutua lämpimästi. Syytä tälle Laszlo ei kuitenkaan tiennyt. Ehkä heidän pitäisi opiskella kasveja, jotka tuottavat hapen sijasta pakkasilmaa.

Laszlo astui kasvihuoneeseen, joka oli jo puolillaan innokkaita oppilaita. Poika asettui vakiopaikallensa, tupakaverin sekä jonkun tuntemattoman oppilaan väliin. Opettaja piti alkuun pienen infon, jonka jälkeen hän ilmoitti tunnin aiheen olevan talvikasvit. Laszlo oli täpinöissään. Hän ei ollut ikinä ennen perehtynyt talvikasveihin! Samalla pojalle selvisi syy pukeutua lämpimästi. Häntä kuumasi tällä hetkellä kovasti ja vilkuili levottomana ympärilleen. Missä talvikasvit ovat?

Ennen kuin Laszlo tulisi näkemään kyseisiä kasveja, hänen täytyi kuunnella opettajan teoria-asiat jääruususta ja lumiyrtistä. Poika kirjoitti muutaman muistiinpanon aiheesta:
- Jääruusu on valkoinen, huurteinen ja kylmä
- Sen avulla voidaan saada muisti takaisin, se virkistää
- Jääruusulla pystyy peruuttamaan monet taiat ja voi saada näkijän lahjat (?)
- Kasvi tulee keittää huolella, varovasti
- Lumiyrtti on harvinainen luonnonvaraisena
- Sitä on Andien vuoristossa ja muilla vuoristoalueilla
- Vaatii runsaan kastelun, vähän kerrallaan

Seuraavaksi opettaja kehotti oppilaita siirtymään seuraavaan kasvihuoneeseen, joka olisi kuulemma huomattavasti viileämpi. Laszlo oli kuvitellut, että kasvihuone olisi ollut muuten aivan samanlainen tila, kuin edellinen, mutta hän oli väärässä. Kasvihuoneelle päästäkseen pitikin kivuta jyrkät portaat alaspäin, maan alle. Laszlo huudahti innoissaan nähdessään maanalaisen käytävän, niin tekivät monet muutkin oppilaat. Poika ei edes tiennyt, että koulussa oli tällainen paikka. Joukkio kipusi portaat alas ja pian he seisoivat pienessä, kylmässä huoneessa, jonka lattia oli kalliota. Huone oli täynnä pieniä valkoisia kasveja, jotka Laszlo arveli olevan jääruusuja ja lumiyrttejä. Pojan teki mieli koskea niihin, mutta tiesi, ettei se kannattanut. Opettaja kertoi vielä muutamalla sanalla kyseisistä kasveista ja Laszlo lisäsi muistiinpanoihinsa:
- Lumiyrtti on hentovartinen, sillä on ohuet lehdet, kukat ovat valkoisia ja läpinäkyviä
- Kasveja ei saa tökkiä
- Lumiyrttiä käytetään monissa taikaliemissä, käytetään myös teehen

Laszlo katsoi oppilaita, jotka tärisivät kylmästä. Hän oli iloinen, että oli itse muistanut pukeutua lämpimästi. Seuraavaksi opettaja pyysi oppilaita painamaan mieleensä jommankumman lajeista, josta tulisi seuraava kotiläksy. Laszlo valitsi jääruusun, sillä se oli jo heti ensisilmäyksellä vaikuttanut mielenkiintoisemmalta ja kauniimmalta. Oppilaat palasivat professorin johdolla pian takaisin luokkahuoneeseen ja oppitunti lähestyi loppuaan. Opettaja toivotti hyvät päivänjatkot ja oppilaat lähtivät kukin eri suuntiin. Laszlo hyvästeli opettajan ja lähti tupakaverinsa kanssa kohti koulua. Tunnin aihe oli niin mielenkiintoinen, että poika päätti tehdä läksyt heti tupaan päästyään.

// Kiitos tunnista! //

[Damien Tremble]

Damien astui yrttitiedon luokkaan ja asettui paikalleen. Professori Dawson oli jo valmiina pöytänsä takana, hyvin lämpimän näköisessä asussa. Muutama viimetingassa tullut oppilas, joihin Damien ei tällä kertaa yllättävästi kuulunut, asettui vielä paikoilleen ja sitten Dawson puhui.
"Heipä hei ja tervetuloa" Dawson sanoi ja odotti, että luokka hiljenisi. Sitten hän esitteli itsensä ja sanoi, "Tuntien säännöistä en taidakaan puhua erikseen. Olette jo sen verran vanhoja, joten tiedätte kyllä hyvät käytöstavat." Dawson jatkoi, ja Damienin kaveri Ky sanoi, ei kovin hiljaisella äänellä, "Niinhän sitä vois luulla", aiheuttaen pientä hilpeyttä ystäviensä keskuudessa. Damienkin nauroi.

Tämän jälkeen Professori kertoi heidän käsittelevän talven kasveja, jotka myöhemmin osoittautuivat olevan jääruusu ja lumiyrtti. Damien näki joidenkin oppilaiden kirjoittavan muistiinpanoja, mutta hän ei nähnyt siihen mitään syytä. Kirjastahan se kuitenkin löytyisi.

Kun Professori Dawson oli kertonut tarkemmin jääruususta ja lumiyrtistä, hän sanoi, ”Okei, okei. Seuratkaa minua. Lähdetään katsastamaan ne. Toivon, että teillä kaikilla on kehotukseni mukaisesti lämpimästi päällä. Kasvihuoneen lämpötila saattaa olla hieman miinuksen puolella". Damien hämmästyi. Totta kai hän oli kuullut opettajan kehotuksesta laittaa lämpimästi päälle, mutta ei hän ollut uskonut, että lämpimiä vaatteita oikeasti tarvittaisiin. Hänellä oli vain lyhythihainen kauluspaita ja kaapu päällä ja huomasi tilanteen olevan melkolailla sama hänen ystäviensäkin keskuudessa.

Niin he kuitenkin lähtivät maan alaisia portaita alaspäin, hytisten enemmän joka askeleellla. "Voi kumpa olisin edes tämän kerran kuunnellut", Damien ajatteli, mutta heitti sitten ajatuksen sivuun, sillä eihän sitä enää kannattanut marista.

Sitten Professori jatkoi puhumista. ”Älkääkä tökkikö kasveja. Ne eivät pidä siitä, ettekä te pidä siitä, kun ne jäädyttävät teidät entisestään". Tämän kuultuaan Damien ja muutama muu oppilas astuivat kauemmas kasveista, joiden lähellä olivat seisoneet. Dawson jatkoi, "Eli lumiyrttejä käytetään monissa taikaliemissä ja uutteissa. Lehdistä saa myös todella maukasta teetä. Jokainen valitsee mielessään jommankumman lajeista ja painaa sen tarkasti mieleen. Uskon, että näin kylmässä aivotkin tuppaavat jäätyä, mutta pian lähdemme pois.”. Damien päätti mielessään valita jääruusun, ja toivoi että he lähtisivät mahdollisimman nopeasti ylös.

Näin ollen, kun Professori Dawson antoi lähtökäskyn, Damien ryntäsi ensimmäisten joukossa lämpimään. Kun he olivat päässeet kasvihuoneeseen, Dawson sanoi, että läksynä oli lukea valitsemaansa kasviin liittyvä kappale. Damien ei jaksanut merkitä sitä muistiin, vaan lähti juttelevien kavereidensa kanssa kävelemään kohti linnaa.

"Tuohan on ihan hullu, toi professori. Meinasko se jäädyttää meidät tai jotain?" marisi eräs Damienin luokkatovereista ja Damien nyökytteli vieressä. Eräs toinen lämpimästi pukeutunut Serpentard tyttö kuitenkin totesi "Olisitte vain noudattaneet opettajan kehotusta laittaa lämpimät vaatteet, niin ei olisi ollut niin kylmä". "Turpa kiinni, älykääpiö" Damien sanoi, ja muut purskahtivat nauruun, myös kyseinen tyttö. Niin he lähtivät takaisin linnaan.

// Kiitos! //