Tupaansaattajaiset!

[Chris Dawson]

// Tervetuloa hyvät serdaiglet! Peliin voi osallistua yhdellä tai useammalla viestillä. Jokainen tupaansaattajaisiin osallistunut ansaitsee tupapisteitä. //

Chris Dawson vilkaisi hieman surumielisesti läheistä kelloa. Châteaun avajaisjuhla oli juuri saanut päätöksensä. Tämä tarkoittaisi sitä, että olisi aika saattaa serdaiglet tupaansa. Ei Chris tämän takia ollut haikealla mielellä - päinvastoin! Uusien ja vanhojen oppilaiden näkeminen oli piristävää. Kesällä hänelle vain oli tapahtunut kaikenlaista. Professori vetäisi kasvoilleen pirteän hymyn ja kääntyi oppilaiden suuntaan.
"Uudet ja vanhat serdaiglet. Tulkaapas tännepäin!" Hän huudahti ja nosti kätensä pystyyn, jotta kaikki varmasti löytäisivät hänen luokseen, eivätkä hukkuisi tuohon ihmispaljouteen. Kun Chrisin mielestä kaikki oli paikalla, hän ryhtyi johdattelemaan oppilasjoukkoa kohti tupaa.
"Mitenkäs kesä meni? Saitteko levättyä ja näin ollen olette nyt valmiita uuteen kouluvuoteen? Ainakin toivon niin", professori kyseli hymyillen kivuten portaita ylöspäin. Oppilaat vastasivat lähes yhteen ääneen, josta hän ei saanut selvää. "Jaa-aa", mies mutisi. "Minunkin kesäni meni vallan mainiosti. Tuli matkusteltua paljon ja sainhan eräältä ystävältäni - joka myös opettaa yrttitietoa eräässä taikakoulussa - harvinaisen kasvimuunnoslajikkeen. Sanooko ….?" Äkkiä Chris pysähtyi keskeyttäen puheensa. Hän katseli hetken ympärilleen mietteliäänä.
"Niin… Kyllä… Olemme vasta toisessa kerroksessa", professori totesi nopeasti ja jatkoi matkaansa. "Mihinkäs minä jäin?" Kukaan oppilas ei tuohon kysymykseen vastannut, joten Chris päätteli, ettei heitä kiinnostanut kuulla tarinaa loppuun.

Lopulta Chris pääsi kolmanteen kerrokseen. Hän tarkasti, että kaikki serdaiglet olivat pysyneet perässä. Sitten hän käveli siellä sijaitsevan Serdaiglen muotokuva-aukon luokse. "Hyvää iltaa", Chris toivotti muotokuvan henkilölle. "Uskon, että vanhat serdaiglet jo tietävät, kuka tämä henkilö. Joten kuka hän on?" Professori antoi eräälle viittaavalle serdaiglelle puheenvuoron.
"Kyllä. Aivan niin! Saanko esitellä Vivi McNeal. Hän on tupamme alkuperäinen perustaja." Joku vanha oppilas mutisi, miksi nämä samat asiat kerrottiin joka vuosi uudestaan. Tuohon Chris totesi virnistäen: "Odotapas vain. Kohta se "muinaisosio" vasta alkaa."

Professori sanoi salasanan muotokuvalle ja kertoi ekaluokkalaisille, että ilman sitä he eivät pääsisi tupaansa. Sitten hän johdatti oppilaat tilavaan oleskeluhuoneeseen. Väsyneimmät serdaiglet istuutuivat sohville, tuoleille ja jopa pöydille. Chris vilkaisi huvittuneena muutamaa pöydällä istujaa, muttei viitsinyt sanoa heille mitään. He olivat vasta tulleet lomalta ja olivat varmaan vielä lomatunnelmissa. Professori vilkaisi pikaisesti ikkunasta ulos. Hän hämmästyi tajutessaan, että oli aikataulustaan jäljessä. Ulkona oli aivan pimeää.
"Eli nyt koittaa tämä jokavuotinen, muinainen osio. Teille ekaluokkalaisille ja vanhemmillekin, jotka eivät vielä nimeä ole kuulleet, nimeni on Chris Dawson. Opetan täällä yrttitietoa ja toimin tuvanjohtajananne", Chris selitti hymyillen. Hän piti pienen tauon ja jatkoi puhettaan: "Olemme niin onnekkaita, kun meillä on näin hyvä ja tilava koulu täällä. Ja tietysti mahtava henkilökunta ja oppilaat. Meillä on ollut myös tapana jakaa tupapokaali eniten tupapisteitä keränneelle tuvalle. Tupapisteitä saa ahkeralla tuntityöskentelyllä ja läksyjä tekemällä. Kaikkihan me tiedämme, että tupamestaruus kuuluu tänä vuonna meille", professori totesi naurahtaen ja pudisti pienesti päätään.

"Tärkein asia on, että te saavutatte omia tavoitteitanne. Yritätte parhaanne kaikessa. Serdaigleina teidän tulee puolustaa tupanne mainetta ja ystäviänne parhaanne mukaan. Ja uskon, että kaikki ymmärtää, ettei sääntöjä ole tehty rikottaviksi?" Chris kysyi. Oppilaiden keskuudesta kuului vaimeaa mutinaa.
"Juuri näin! Luulen, ettei sen kanssa tule mitään ongelmia", mies jatkoi hymyillen. Hän selitti vielä muutamia käytännönasioita.

Professori vilkaisi kelloon ja pudisti päätään. Hän mietti, miksi hänen aikataulunsa aina venyi. Ehkä hänenkin pitäisi tehdä itselleen omia tavoitteita liittyen aikatauluihin… "Olen varmasti kertonut kaiken tarvittavan. Jos jotain jäi epäselväksi, niin tulkaa vain rohkeasti kysymään. Ja tottakai voitte kysyä myös muilta serdaigleilta. Täältä löytyy todella avuliasta porukkaa", Chris totesi hymyillen. Hän katsoi oppilaisiin päin ja mietti, oliko aivan varmasti kertonut kaikesta.
"Niin uudet kuin vanhat, olette lämpimästi tervetulleita aloittamaan tai jatkamaan opintojanne Châteaussa. Tehdään tästä lukuvuodesta vielä edellistä parempi!" Professori toivotti. "Nyt menkäähän nukkumaan. Makuusalit ovat tuolla päin. Ja matka-arkut… Voin sanoa, että te löydätte ne kyllä."
Oppilaat lähtivät hitaasti kohti makuusaleja. Chris haukotteli leveästi ja laahusti muotokuva-aukolle. Aikaisiin herätyksiin pitäisi vain tottua. Mies astui ulos oleskeluhuoneesta ja suuntasi askeleensa kohti portaikkoa.