Yrttitieto 1. / 2. luokka

[Chris Dawson]

// Kaikki tokaluokkalaiset tervetuloa osallistumaan yrttitiedon tunnille! Tunti sijoittuu alkusyksyyn. Osallistumisesta, mahdollisiin kysymyksiin vastaamisesta, läksyjen teosta sekä omalaatuisista tai/ja pitkistä pelivuoroista ansaitsee tupapisteitä. Peliaikaa on 30.5 asti //

Chris Dawson istui pöytänsä ääressä tutkien 2. luokkalaisten opetussuunnitelmaa. ”Alruuna…” Hän myhäili. Mies muisti hyvin suunnitelmansa: hän laittaisi oppilaat hommiin. Vaikka se hänen mielestäänkin kuulosti epäreilulta, hän tiesi kokemuksesta, että virheistä sitä oppii. Chris laski opetussuunnitelmansa pöydälleen ja kaivoi hyllystä oppikirjan. Oppilaat osaavat varmaankin tulla tänne ilman opastustani, hän mietti.

Ei kulunut kauaa, kunnes oppilaita lampsi sisään. Chris ei kiinnittänyt aluksi heihin mitään huomiota, koska oli ajatuksissaan. Hän mietti kuumeisesti mitä kaikkea kertoisi näistä mahtavista kasveista.
”No niin, huomenta kaikille”, hän julisti seisten. Hän tarkasti paikalla olijat ja jatkoi sitten: ”Näyttää siltä, että kaikki ovat paikalla. Pääsemme siis opiskelemaan yrttitietoa koko luokan voimin. Olen siis Chris Dawson ja opetan teille yrttitietoa. Säännöt ovat varmasti tutut viime vuodelta, eli tunneillani ollaan hiljaa ja käyttäydytään asiallisesti.” Luokasta kuului puhetta.
”Eli tänään teemme kaikkea hauskaa. Meillä on oikein mukava tunnin aihe”, mies totesi tyynesti hymyillen. ”Palataan siihen kohta. Aluksi kerron teille tämän tunnin teoria-aiheen. Me käsittelemme alruunoita. Ne mielestäni lukeutuvat merkittävimpiin taikakasveihin, joten jokaisen velhon ja noidan tulee tietää tästä kasvista. Aukaistaan kirjasta sivu 3. Nyt jokainen pistää korvansa hörölle ja kuuntelee tarkkaan: Alruuna lukeutuu tehokkaiden vahvistajakasvien joukkoon. Se on olennainen osa useimpia vastamyrkkyjä. Kasvi tunnetaan myös nimellä mandragora. Jos olette kuulleet edellisen nimen ennenkin, se tarkoittaa siis alruunaa”, Dawson selitti.

”Alruunan park…” Hän aloitti, mutta hiljeni pian. ”Enpäs puhukaan siitä vielä”, mies jatkoi virnistäen.
”Eli tietääkö kukaan miten kasvista voi hyötyä? Kertokaa yksi tapa. Kasvista voi nimittäin hyötyä monella eri tapaa, mutta kertokaa olennaisin?” Dawson kysyi // 2 pistettä oikeasta vastauksesta // ja antoi nopeimman vastata.
”Juuri niin, eli alruunan avulla palautetaan muodonmuutoksen kokeneet ja kirotut ihmiset takaisin ennalleen. Sitä tarvitaan liemeen, jolla kangistetut saadaan palautettua normaaleiksi”, hän selitti.
”Kirjan sivulla on kuva alruunasta, voitte tutkia sitä. Suosittelen lukemaan viimeisen kappaleen - nyt.” Dawson sanoi ja istui hiljaa paikalleen ja antoi oppilaiden lukea viimeisen kappaleen.

”Eli kasvihuoneessa meitä odottaa aitoja nuoria alruunoita. Minä käyn aluksi tuomassa tänne yhden vauva-alruunan.” Dawson totesi ja käveli todella hitaasti kohti kasvihuoneiden ovea. ”Menen tämän näköisenä”, mies huomatti avaten hitaasti oven kahvaa. Hän katsoi odottavasti oppilaisiin päin ja osoitti etusormella korvaansa. ”No?” Pian, joku oppilaista sanoi hänen odottamansa asian. Professori hymyili leveästi.
”Jos luitte viimeisen kappaleen, tiedätte, että vauva-alruunan parku tainnuttaa ja aikuisen alruunan parku tappaa, jos ei käytä kuulosuojaimia”, professori selitti hymyillen. ”Enkä aio tuoda vauva-alruunaa tänne. Onko teillä muka kuulosuojaimet? Siinä oltaisiin sitten pulassa. Koko luokka makoilisi maassa tajuttomina ja minä olisin pulassa.” Dawson käveli hyllyille ja otti sieltä laatikollisen kuulosuojaimia. ”Ottakaa sieltä itsellenne yhdet”, hän sanoi ja laittoi itselleen yhdet itselleen.

”Pian menemme kasvihuoneeseen. Muodostakaa parit tai tehkää harjoitus yksin. Menkää sitten yhden alruunaruukun luokse”*, Dawson kehotti.” Nostakaa alruuna pois mullasta, jotta näette sen hyvin. Varokaa niiden potkuja ja lyöntejä. Ne pistävät kovasti hanttiin. Alruunoja ei ole yleensä helppoa istuttaa uudelleen, sillä ne eivät halua pois mullasta, mutta eivät halua sinne takaisinkaan. Muistakaa, että jokainen alruuna on oma yksilö. Niitä on monenlaisia, niin kuin on meitäkin. Jotkut saattavat suostua melko helposti kanssanne yhteistyöhön, toiset taas eivät. Eli parhaiten useimmiten pärjäävät ne henkilöt, joilla on hyvää tuuria”, mies selitti vakavana.
”Eli, toistan vielä. Tänään homman nimi on tutkia alruunoja lähemmin. Nostatte vuoronperään alruunan ruukusta ja tutkitte sitä. Teette viereenne tärkeitä muistiinpanoja sen ulkonäöstä, käyttäytymisestä ja kaikesta olennaisesta. Tässä tapauksessa ei ole vääriä vastauksia. Tunnin päätteeksi annan jollekin teistä kunniamaininnan parhaasta alruunoiden käsittelystä ja lisäksi hän ansaitsee siitä tupapisteitä”, Dawson totesi // Päätän kunniamaininnan saajan myöhemmin kun näyttää siltä, että kaikki halukkaat osallistujat ovat kirjoittaneet peliviestinsä tänne. Saajan päätän siis ainoastaan osallistumisviestin perusteella (Kuka käsittelee alruunaa parhaiten viestissään!) //
”Laittakaa kuulosuojaimet hyvin korvillenne! Okei, mennään”, mies sanoi ja viittoi oppilaat peräänsä.

Professori käveli kasvihuoneelle oppilaat perässään. Heitä vastassa odotti monta ruukkua. Ruukuissa kasvoi melko määrittelemättömän värisiä (sini-punertavan vihreitä) kasveja, joiden päässä kasvoi tuuheita lehtirypäitä. Alruunoja oli melko erinäköisiä.
Dawson käveli oman alruunansa luokse ja näytti mallia. Hän nosti alruunansa varovasti ruukusta ja näytti tekniikan ja miltä hänen alruunansa näytti. Mullasta nousi pieni, epämuodostuneen näköinen, vihertävän harmaa vauva, jonka päästä lehdet kasvoivat. Hänen alruunansa pisti kovasti hanttiin parkuen.
Pian oppilaatkin ryhtyivät tutkimaan alruunoitaan. Professori Dawson kierteli kasvihuoneessa ja yritti antaa käsimerkein hyviä neuvoja oppilaille. Osa näytti ymmärtävän, osa ei. Pääsääntöisesti kaikki suorittivat tehtävän kunniakkaasti, tosin osa hieman vastentahtoisesti. Luokasta osa vaikutti olevan oikeasti kiinnostuneita asiasta.

Kun kaikki olivat suorittaneet tehtävän ja alruunat olivat taas tyytyväisenä mullassa, viittoi professori Dawson oppilaat takaisin luokkatilaan, jossa kaikki ottivat kuulosuojaimet pois.
”Viekää kuulosuojaimet siististi tuonne laatikkoon”, professori neuvoi. Pikkuhiljaa luokka alkoi hiljentyä ja kaikki olivat omilla paikoillaan.”Mitäs piditte alruunoista?” hän kysyi ja kuunteli oppilaiden mielipiteitä.
”Okei, tunti loppuu nyt tähän. Läksyt lukevat taululla!”, Dawson huudahti iloisesti ja osoitti hymyillen taululle. ”Nähdään ensikerralla!”


***
Läksy:

Kerro omassa mielestäsi tärkeitä asioita, mitä pitää muistaa kun käsittelee alruunoita. Käyttäkää mielikuvitusta! Vääriä vastauksia on vaikea löytää. Lähetä ne minulle yksityisviestillä.

[Réna Dubois]

Oli perjantai ja päivän viimeinen tunti, yrttitiedon kaksoistunti, alkaisi pian. Ja sen jälkeen olisi viikonloppu. Tähän ajatukseen Réna yritti takertua kävellessään kohti kasvihuoneita ystävänsä Ariane Traverssin kanssa. Hänen pitäisi jaksaa enää yksi tunti ja sitten hän olisi vapaa. Réna astui sisään kasvihuoneeseen ja odotti kauhulla mitä taikakasveja heidät nyt laitettiin käsittelemään. Olihan se luonnotonta, että kasvit liikkuvat ja joskus jopa purevat. Ensimmäisellä yrttitiedon tunnillaan Réna oli todella pelästynyt kun hänen mentyään paikalleen, kasvi joka oli ollut hänen edessään oli yhtäkkiä tarttunut hänen ranteeseensa ja otteen voimasta päätellen yrittänyt murskata sen. Opettaja onneksi ehti apuun, eikä Réna loukkaantunut, mutta siitä lähtien hän ei kovin innokkaasti yrttitiedon tunnille mennyt.

Asetuttuaan paikalleen Réna käänsi katseensa odottavasti Professori Dawsonin puoleen. ”No niin, huomenta kaikille”, Professori Dawson sanoi ”Näyttää siltä, että kaikki ovat paikalla. Pääsemme siis opiskelemaan yrttitietoa koko luokan voimin.". Jippii, Réna ajatteli sarkastisesti, Vielä enemmän hupia siis. Professori esitteli itsensä ja kertasi vielä säännöt. Sitten hän paljasti tunnin aiheen. "Me käsittelemme alruunoita. Ne mielestäni lukeutuvat merkittävimpiin taikakasveihin, joten jokaisen velhon ja noidan tulee tietää tästä kasvista. Aukaistaan kirjasta sivu 3. Nyt jokainen pistää korvansa hörölle ja kuuntelee tarkkaan: Alruuna lukeutuu tehokkaiden vahvistajakasvien joukkoon. Se on olennainen osa useimpia vastamyrkkyjä. Kasvi tunnetaan myös nimellä mandragora. Jos olette kuulleet edellisen nimen ennenkin, se tarkoittaa siis alruunaa”, Dawson selitti. Réna kuunteli tarkkaan, sillä hän ei halunnut tehdä yhtään virhettä. Hän oli kuullut, että alruunat purevat. Sairasta.

”Alruunan park…” Professori Dawson aloitti, mutta keskeytti lauseensa. ”Enpäs puhukaan siitä vielä." hän sanoi. Sitten professori kysyi jonkun kysymyksen, mutta Réna ei tiennyt vastausta. ”Kirjan sivulla on kuva alruunasta, voitte tutkia sitä. Suosittelen lukemaan viimeisen kappaleen - nyt.” hän sanoi ja Réna luki. Hän sai selville, että alruuna ei ainoastaan pure, vaan vauva-alruunan parku tainnuttaa ja täysikasvuisen alruunan parku tappaa. Hän piti alruunoista koko ajan vähemmän.

Näin ollen kun Dawson totesi hakevansa alruunan Réna panikoi ja huudahti "Mutta professori, ethän sinä voi sinne mennä. Nehän tainnuttavat meidät ilman kuulosuojaimia. Professori hymyili, ja Réna tajusi ettei hän olisi mennyt sinne oikeasti. "Jos luitte viimeisen kappaleen, tiedätte, että vauva-alruunan parku tainnuttaa ja aikuisen alruunan parku tappaa, jos ei käytä kuulosuojaimia”, professori selitti hymyillen. ”Enkä aio tuoda vauva-alruunaa tänne. Onko teillä muka kuulosuojaimet? Siinä oltaisiin sitten pulassa. Koko luokka makoilisi maassa tajuttomina ja minä olisin pulassa.” Dawson käveli hyllyille ja otti sieltä laatikollisen kuulosuojaimia.

Réna otti parikseen Arianen ja kuunteli Dawsonin viimeiset ohjeet."Tänään homman nimi on tutkia alruunoja lähemmin. Nostatte vuoronperään alruunan ruukusta ja tutkitte sitä. Teette viereenne tärkeitä muistiinpanoja sen ulkonäöstä, käyttäytymisestä ja kaikesta olennaisesta. Tässä tapauksessa ei ole vääriä vastauksia. Tunnin päätteeksi annan jollekin teistä kunniamaininnan parhaasta alruunoiden käsittelystä ja lisäksi hän ansaitsee siitä tupapisteitä”, Dawson totesi. ”Laittakaa kuulosuojaimet hyvin korvillenne! Okei, mennään” näin sanottuaan professori lähti johdattamaan oppilaita kasvihuoneelle, jossa alruunat olivat. Réna alisrui kohtaloonsa, laittoi kuulosuojaimet päähän ja lähti professorin perään.

Professorin näytettyä miten alruunoita käsitellään, Réna ja Ariane yrittivät selvitä omastaan parhaan taitonsa mukaan. Ariane piti heidän alruunaansa ylhäällä, kun Réna kirjoitti muistiinpanoja.

Alruuna
- ruumiinrakenteeltaan hintelä, näyttää vauvalta, väritys ruskean vihertävä ja päässä lehtituppo
-käyttäytyy agressiivisesti, yrittää potkia purra ja lyödä, itsepäinen
-ei halua ulos ruukusta, ei halua takaisin sinne

Rena näytti muistiinpanojaan Arianalle ja tämä nosti peukalonsa pystyyn. Sitten he istuttivat alruunan isompaan ruukkuun ja saivat sen lopulta peitettyä mullalla, niin että näkyi vain lehtituppo. He huomasivat, että useimmat muut taistelivat vielä alruunojensa kanssa parhaan taitonsa mukaan. He siis joutuivat oleilemaan vielä hetken kuulosuojaimet päällä. Kun kaikki olivat valmiita professori johdatti heidät takaisin luokkatilaan ja näytti mihin kuulosuojaimet laitetaan.

"Mitäs piditte alruunoista?" hän kysyi, mutta Réna vain pudisti päätään. Hän oli aivan väsynyt ja likainen. Hän tarvitsi suihkun.

Kaikkien halukkaiden sanottua mielipiteensä, Professori Dawson sanoi, ”Okei, tunti loppuu nyt tähän. Läksyt lukevat taululla! Nähdään ensikerralla!”. Réna merkitsi läksyt ja tunti loppui. Vihdoinkin!