Illan kuiskiva karkulainen

Lukuvuoden 2017-18 asiat löytyvät arkistoituna täältä.

Illan kuiskiva karkulainen

ViestiKirjoittaja Alain Astier » 18 Kesä 2018, 11:42

Illan kuiskiva karkulainen
Osallistujat: Natrix Goldenrod ja Alain Astier
Juoni: Pouffsoufflet tapaavat käytävällä ja köykäisen small talkin jälkeen toinen heistä näkee jonkun pienen mustan hännäkkään vilahtaneen ohi, hui! Järki sanoi, ettei sellaista mitenkään _järkevästi_ koululla voinut olla, mutta asiaa lähdettiin asian jos toisen rohkaisemana tutkimaan paremmin. Mutkikkaaksi tilanne menee silloin, kun toisen kuiskinta on toisen sihinä. Mikä voikaan olla tämä pieni musta hännäkäs kuiskiva jokin?
Ajallisesti sijoittuu pimeyden vallan alle*~

Nimi, tupa ja pelitunnit: Alain Astier, Pouffsouffle. Pelattiin jotain kuusi tuntia, mutta aktiivisia laskekoot joku toinen~
*jos peliseura haluaa, voidaan kai sopia tarkempikin ajankohta.. ellei sitä oltu jo sovittu, mutta en vain enää muistanut (ja äkkiseltään onnistunut löytämään) sitä x3

((Ja yhtenä pelinopetuksena on se, että jos chatpelatessa tulee Status-ikkunaan viestiä, "Input line was too long" kyseinen lähettämäsi viesti ei tullut toiselle pelaajalle näkyviin.))

[14:15] <Alain> *palailee kirjastolta rikkaampana kuin sinne mennessään, pari esseetä oli nyt tehtynä ja uutta tietoa pääkoppa täynnä*
[14:16] <Alain> *tai ainakin suurin piirtein asia oli näin*
[14:19] <Natrix> *Nate käyskenteli käytävillä hiukan päämäärättömän ja samalla varovaisen oloisena. Sellainen hän oli ollut usein koulun valtauksen jälkeen. Kaikki oli niin hämmentävää ja no suoraan sanottuna aika pelottavaakin. Mutta kaipa se siitä. Pitäisi vain pysyä rauhallisena ja... Mitä hänen nyt pitikään mennä tekemään. Ei kai se ollut mitään.*
[14:20] <Alain> *lämmittävä neule on kiedottu olkapäiden yli ja solmittu edestä kiinni, jotain lämpöä tähänkin väistyvään talveen*
[14:23] <Natrix> *Ja eikös tuo tuolla ollut se Alain? Nate katsahti lähestyvää poikaa hymyillen hieman jonkinlaiseksi tervehdykseksi ja jäi seisoskelemaan seinän viereen. Huomattuaan toisen vaatteet Nate tajusi olevansa itse yhä koulupuvussa vaikka tunnit olivat loppuneet aikoja sitten. Jännittäminen ei ilmeisesti tehnyt oikein hyvää aivotoiminnalle.*
[14:26] <Alain> *on työntänyt kädet rennosti kangashousujensa taskuihin, mutta huomatessaan edempänä käytävällä olevan hahmon ääripiirteet pujottaa oikeaa kättään ylös, pois taskusta*
[14:30] <Alain> *joskin omat jalat tuntuivat kutsuvan kesää: väljät kangashousut, unohdetut sukat ja jalkoihin tarttuneet sandaalit*
[14:30] <Alain> *vähän vilpoista? ehkä, mutta linnoissa on muutenkin vähän kolea.. kesäisinkin!*
[14:34] <Alain> *ja kun nuorukaisen jalat kuljettavat eteenpäin, koko nuorukainen siirtyy eteenpäin*
[14:34] <Alain> *loogisten sattumusten kautta tai oikeastaan ihan loogisesti, ilman sattumia, on sellaisen etäisyyde päässä (ja suotuisassa valaistuksessa), että tunnistaa henkilön*
[14:35] <Alain> *saa vähän huteran kopin tervehdyksen viitteestä ja kohauttaa oikeaa kättään merkitsevästi*
[14:35] <Natrix> *Availee kauluspaitaansa että näyttäisi edes vähän rennommalta ja tulee vilkaistessa samalla lähestyvän Alainin jalkoja. Mitäh, sandaalit? No eipä kai sillä sisällä ole väliä, mutta jotenkin Nat oli kuvitellut että muillakin olisi tavallista kylmempi tällaisessa tilanteessa. Tai ehkä toinen vain odotti kesää?* ”Moi..” Nate vielä toteaa melko hiljaa, kun tupatoveri nostaa kättä ja alkaa olla kuuloetäisyydellä.
[14:36] <Natrix> *Siis availee vain kauluspaidan ylimpiä nappeja, köh...*
[14:42] <Alain> *pistää merkille tervehdyksen sisältävän hiljaisen äänen sävyn, muttei kommentoi sitä vielä sen enempää*
[14:42] <Alain> Iltaa, iltaa. *toteaa ehkä piirun verran vahmemmin ja varmemmin pysähtyen sopivaksi katsotun parin kolmen neljän askeleen päähän seinästä ja tuttavasta*
[14:42] <Alain> Iltakävelyllä? *kysyy ja heilauttaa vasemmalla olalla roikkuvaa laukkuaan paremmin, tukevammin, olalle*
[15:38] <Natrix> ”Mm.. jotain sellaista”, *Nate vastaa ja pohtii mielessään, että Alain vaikuttaa kai aika rennolta. Natista itsestään kuitenkin näkee jo melko selvästi kasvoistakin, ettei ole tullut nukuttua tai syötyäkään ihan niin paljon kuin pitäisi.*
[15:40] <Natrix> *Ei Nate olisi oikeastaan kotiopetusvuosinaan arvannut, että tällainen vaikuttaisi häneen. Mutta eipä silloin ollut mitään vaarallista tapahtunutkaan.* ”Mites sinä, olitko tekemässä jotain erityistä?”
[15:42] <Alain> *nyökyttelee sanoille ja pahoittelee mielessään sitä, kun ei lähistöllä ole ikkunaa, ei voi mitään kliseisempää kuusta ja tulevaisuudesta mainita*
[15:42] <Alain> *joskin kun otti tilanteen huomioon, se ei tainnut kaikkien mieltä lämmittää*
[15:42] <Alain> Aa, minäkö? *kysyy vähän tarpeettomasti saadakseen lisää miettimis- ja muotoiluaikaa*
[15:53] <Alain> Enpä oikeastaan. *hymähtää vähän valjuhkosti yrittäen asennoitua tilanteeseen vähän toisesta näkökulmasta*
[15:56] <Alain> Kävin vain viimeistelemässä pari esseetä. *kohauttaa olkiaan*
[15:58] <Natrix> ”Okei”, *Nate vain tyytyi vastaamaan oikein tietämättä, mitä muuta sanoisi. Hän katsahtaa käytävän toiseen päähän miettien ja aivan kuin näkisi jonkin lattialla livahtavan kulman taakse.*
[15:59] <Natrix> *Tuijottaa sinnepäin kohottaen kulmiaan.* ”Tuolla oli jotain.”
[16:03] <Natrix> *Ja aivan kuin Nate olisi kuullut jotakin kuiskintaa sieltä päin. Siitä ei kuitenkaan saanut selvää, se oli niin hiljaista ja sihisevää.*
[16:03] <Alain> *jää vähän nyökkimään 'okei'n jälkeen, sillä small talk tuntuu aika kökköiseltä*
[16:03] <Alain> *on aikeissa yrittää pelastaa samainen small talk, kun puhekumppanin eleet ja sanat ehättävät ensin*
[16:04] <Alain> *tai oikeastaan jokin muu ehätti ensin*
[16:04] <Alain> *seuraa katsetta ja kääntyy ympäri*
[16:04] <Alain> Oli vai?
[16:05] <Alain> *silmiä ei ole vielä selässä, vaikka kuinka niistä joskus olisi hyötyäkin*
[16:05] <Alain> *hieroo käsiään yhteen, ei kuitenkaan kylmyyden vuoksi*
[16:07] <Natrix> *Nate nyökkää ja katsoo sinne varuillaan.* ”Ja on vieläkin. Kuuletko tuon?” *Hän kysyy madaltaen ääntään.* ”Ehkä se on joku otus joka kuiskii.”
[16:11] <Alain> *kun yrittää ehdon tahdoin ajautua vähän synkempään mielentilaan tai ainakin jossain määrin ottaa sitä omakseen, yrittää pelastaa hukkuvaksi tuomittua small talkia ja olla palelematta käytävällä seisoessa sandaalit jalassa, jää jostain syystä keskittyminen ylimääräisiin ääniin, jotka eivät alun alkaen ole kuuluneet keskusteluun, vähemmälle*
[16:12] <Alain> *yrittää paikata tätä aiemmin sattunut vajetta, terästämällä kuuloaan nyt, kun siihen viitattiin ja sitä ehkä tarvittiin* Hmm..
[16:12] <Alain> *jostain syystä mielessä käy myös epäilys*
[16:15] <Alain> Ja kummitus se ei ollut? *kysyy katsahtaen poikaan*
[16:17] <Natrix> ”En usko, se oli jokin musta ja pieni tai ehkä... häntä?” *Nate arvelee ja vilkuilee äänen suunnan ja vastakkaisen suunnan väliä kuin miettien pitäisikö sitä lähestyä vai paeta.*
[16:20] <Alain> Musta..... pieni... ja häntä..? *toistaa vähän kysyvästi yrittäen mielessään enemmänkin käydä läpi niitä vaihtoehtoja, joissa olennot osasivat myös kuiskia*
[16:20] <Alain> *yrittää suodattaa niistä ne, jotka voisivat edes jotenkin järjellisesti koulussa olla.. ja jotka eivät missään nimessä voisi täällä olla*
[16:20] <Alain> *jostain syystä koulussa olevien otusideoiden määrä on suht. pienehkö*
[16:22] <Alain> *tällainen ajattelu kyllä saattoi pahimmassa tapauksessa pistää ajatukset menemään ylikierroksille.. vilkaisee sivusilmästä tupatoveriinsa*
[16:26] <Natrix> *Nate nyökkää Alainin sanoille ja odottaa, sillä toinen taitaa miettiä jotain. Ehkä tämä tietäisi häntä paremmin, mitä asialle pitäisi tehdä. Tosin opettajalle ilmoittaminenkaan ei ehkä ollut nykyään enää niin varma ja turvallinen vaihtoehto.*
[16:26] <Alain> Koulu ei kuulosta sellaisen.. *hakee sopivaa ilmaisua*
[16:28] <Alain> ..eliön? *nyökkäilee omalle sanavalinnalleen*
[16:28] <Alain> Tavanomaiselta elinympäristöltä.
[16:30] <Alain> *huokaisee ja venyttelee hieman käsiään, kun olisi pian taas tarkoitus tarttua kelppiä suitsista*
[16:32] <Natrix> *Nate näyttää vähän yllättyvän Alainin pohdinnoista.* ”Jaa niin.. mutta et kai luule, että kuvittelen?” *Nate kysyy ja yllättäen hänelle tulee tarve olla vaikuttamatta aralta.* ”Menen katsomaan”, *Nate ilmoittaa tavoitellen rohkeaa sävyä.*
[16:34] <Alain> *on kuin puulla päähän lyötynä, koska ei tietenkään tarkoittanut asiaa sillä tavoin*
[16:34] <Alain> *.....vai oliko tarkoittanut?*
[16:34] <Alain> *alkaa jo itse hiukan epäilemään omia tarkoitusperiään, arg.. ärsyttävää*
[16:34] <Alain> *mutta ei nyt, _tällä hetkellä_ kuitenkaan tarkoittanut sitä sillä tavalla!*
[16:35] <Natrix> *Ottaa jo pari askelta sen mahdollisen otuksen suuntaan, eikä siten huomaa Alainin ilmettä. Ääniä ei tosin kuulu enää.*
[16:35] <Alain> *huokaa, muttei sano vastaan*
[16:35] <Alain> Tulen mukaan.
[16:37] <Alain> *sitten nähdään, että oliko (tai onko) siellä jotain vai ei*
[16:37] <Alain> *sitä paitsi hiljaisella äänellä puhuvaa, väärinkäsityksen myötä rohkaistuvaa oppilasta kannattaisi pitää ehkä vähän silmällä.. tai ei ainakaan jättää juoksemaan outojen pienien mustien kuiskivien hännäkkäiden eliöiden perään*
[16:39] <Natrix> *Katsahtaa Alainia, kun tämä sanoo tulevansa mukaan.* ”Ookoo.” *Nate myöntyy ehkä hiukan jännittyneesti, mutta jatkaa päättäväisesti matkaa, sillä kyllä se nyt pitäisi vain selvittää.*
[16:42] <Natrix> ’Apua, eiei! Ihmisetlähestyy, mikseikäytävät voiolla täynnärottiaeikäihmisiä’ *Nate säpsähtää kun kuiskintaa yhtäkkiä voimistuu ja hän on saavinaan jotain selvääkin.*
[16:43] <Alain> *'iso käsi sille, että minut suodaan seuraksi'*
[16:43] <Alain> *hymähtää ja lähtee kulkemaan perässä, jäljessä*
[16:43] <Alain> *hapuilee parhaillaan toisella kädellä laukustaan sauvaansa*
[16:44] <Alain> *joten keskittymisen ja edelläkulkijan huomioimisen taso ei ole päätä huimaavaa*
[16:44] <Natrix> *Katsoo Alainia silmät suurina, sillä kai tämäkin tuon kuuli vai? Näkee toisen luultavasti etsivän sauvaa, ja päättää tehdä samoin.*
[16:46] <Natrix> *Saatuaan taikasauvan käteensä Nate hiipii taas varovasti eteenpäin ja on jo aivan lähellä kurkistaa kulman taakse.*
[16:47] <Alain> *löytää sivutaskustaan sauvansa, vetää sen esille, sulkee laukun ja yrittää keskittyä edessä olevaan johonkin*
[16:47] <Alain> *positiivisin, _neutraalein_ mielin*
[16:48] <Alain> *kuulee kylläkin jotain hengitysten, askelten lisäksi, mutta...*
[16:48] <Alain> *se ei ihan kuulosta kuiskinnalta*
[16:50] <Natrix> *Nate vetää syvään henkeä, astuu ratkaisevan askeleen ja... näkee kulman takana pelokkaan mustan käärmeen. Hän huokaisee helpotuksesta.*
[16:51] <Alain> *ennemminkin siltä kuin joskus ennen muinoin--*
[16:52] <Alain> *ajatustuokio keskeytyy, kun tulee huomannekseen toverin rentoutuneen, ainakin jossain määrin*
[16:52] <Natrix> *Käärmeet eivät ole vaarallisia, koska niille voi aina puhua. Kaikki hyvin.*
[16:53] <Alain> *eli se jokin ei ollut ikävä pieni musta hännäkäs kuiskiva olento, vaikka kuiskinnasta nyt saattoi olla vähän toista mieltä*
[16:55] <Alain> Jaahas. *ottaa askeleen sivummalle, jotta voisi itsekin pälyillä kyseisellä käytävälle ja ehkä huomata eliön.. tai sen jäljitelmän*
[16:55] <Alain> *on jo puoliksi pistämässä sauvaansa takaisin, koska reaktiosta päätellen sitä ei välttämättä tulla tarvitsemaan*
[16:56] <Natrix> ”Se on vain...” *Aloittaa ja tajuaa samalla ettei tosiaan ole yksin ja, jos hän siis puhuisi käärmeelle Alain kuulisi sen.* ”Käärme.”
[16:57] <Natrix> *Viimeinen sana onkin jälleen jännittyneempi. Mitä jos sille ei siis voikaan puhua tällä kertaa..?*
[16:58] <Alain> *seisoessaan käytävän suulla, toveri vieressään, tämä vahvistaa näyn todeksi*
[16:58] <Alain> *kulmat menevät kurttuun*
[16:59] <Alain> Miten?
[16:59] <Alain> ..miksi?
[17:00] <Natrix> *Niin ja mitä jos Alain oivaltaisi jotain joka tapauksessa.* ”Haha, tosiaan toisinkin kuulla vain sihinää ja luulla...” *Nat sanoo ja astuu pari askelta taaksepäin.*
[17:00] <Natrix> ”Että se kuiski tai jotain.”
[17:03] <Alain> *järkiperäistäminen ei ihan onnistu, koska tavanomaisesti koulussa ei taida tällaisia käärmeitä olla.. näin vapaina mukavasti käytävällä*
[17:03] <Alain> *okei, oli kyllä kuullut vähän juttua yhdestä käärmejutusta, mutta silti*
[17:10] <Natrix> ”Mielikuvitus varmaan teki tepposet”, *Nate lisää vielä yrittäen selitellä, vaikka ei ole varma jäikö Alain pohtimaan sitä asiaa vai ehkä jotain muuta.*
[17:11] <Alain> *siirtää vähän vaivalloisesti katseensa käärmeestä Puuskupuhiin, koska äskeisiin sanavalintoihin tarttuminen on vähän omalaatuisempi toimintatapa sen jälkeen, kun on todennut vastassa olevan käärmeen*
[17:11] <Alain> Pelkäätkö käärmeitä?
[17:13] <Alain> *mikä on ihan aiheellinen kysymys nyt, kun ollaan vähän niin kuin nenät vastakkain yhden valioyksilön kanssa*
[17:14] <Natrix> *Natin suu loksahtaa melkein auki kysymyksen kuullessaan. Että hänkö pelkäisi käärmeitä?* ”En. Tai öö ehkä vähän.” *Ei tiedä mitä kannattaisi valehdella.* ”Jos nyt kuitenkin mennään pois kun se näyttää aika uhatulta?” *Hän yrittää.*
[17:15] <Alain> *kohottaa hieman kulmiaan*
[17:15] <Alain> *kasvoliikuntaa* Niin.
[17:15] <Alain> En kyllä tiedä onko tämä kovinkaan hyvä paikka.. *kääntää katseensa takaisin käytävälle* käärmeelle.
[17:17] <Alain> Siis kun tänne käytävälle tulee joku muu vahingossa. *täydentää ajatuksiaan*
[17:18] <Natrix> *Hyvä paikka? Ajatteleeko Alain siis käärmettä?* ”Niin totta, mutta jos et satu olemaan kärmessuu, me tuskin voimme tehdä mitään.” *Nate sanoi ja on aika tyytyväinen itseensä. Nyt häntä ei ainakaan epäiltäisi siitä, vai mitä.*
[17:19] <Alain> *nyökkää mietteliäänä*
[17:20] <Alain> *ainoa ajatus, joka itselle tuli mieleen sisälsi aimo annoksen mystiikka, ronskiutta, meneviä jalkoja ja musiikkia..... vähän sellaista mihin hän ei nyt ollut kovin innokas tarttumaan*
[17:21] <Alain> Voihan sitä myös muullakin tavalla. *yrittää johdatella ideointia eteenpäin*
[17:23] <Alain> *harmi, kun ei työkseen ole vielä keksimässä käärmeystävällisiä kuljetuksia tai kehittelemässä luovia varoituskylttejä kevyen liikenteen kulkijoille*
[17:24] <Natrix> ’Neeisaatulla lähemmäs, josnetuleelähemmäs minä puren’, *Käärme mutisee itsekseen.* ”Jos siitä vain pitää ilmoittaa jollekin” *Nate ehdottaa. Ei kai Alain sentään yrittäisi mennä lähemmäs.*
[17:25] <Alain> Joo. *tuossa ideassa oli perää*
[17:25] <Alain> *ei kyllä tiedä pitäisikö jakaantua vai toimia kaksin*
[17:26] <Alain> *molemmissa vaihtoehdoissa oli hyvät ja huonot puolensa*
[17:29] <Natrix> ”Minä voin vahtia sitä, jos sinä menet”, *Nate koettaa ehdottaa. Jos Alain poistuisi hän voisi puhua käärmeelleja rauhoitella sitä, niin että se olisi kesy, kun joku tulisi hakemaan sen.*
[17:30] <Alain> *on ehkä vähän yllättynyt tästä oma-aloitteellisuudesta vai johtuiko tämäkin oma-aloitteellisuus vielä siitä 'Alain ei uskonut minua' -episodista..*
[17:30] <Alain> *eikä oikein tahtoisi jättää molempaa vahdittavaa yksin.. tai edes toistensa armoille*
[17:30] <Alain> *yrittää kyllä näyttää siltä kuin pohtisi oikeasti tarjousta*
[17:31] <Alain> *vaikka mitä tässä nyt sen enempää miettiä :'D *
[17:31] <Alain> *muuta kuin, että miten asian ilmaisisi!*
[17:31] <Alain> *loukkaamatta tunteita tai mitään muutakaan*
[17:33] <Alain> Hyvä ehdotus.
[17:33] <Natrix> *Nate odottaa vastausta jännittyneenä, sillä jos käärme on tosissaan siinä mitä sanoo, ei tätä oikein voi tehdä toisinpäin. Jos Alain jää käärmeen luo se varmaan puree tuota, ja se on sitten Natrixin salailun syytä. Eikä hän tiedä kuinka vaarallinen tuon käärmeen myrkky on.*
[17:34] <Natrix> ”Eli tehdään niin?” *Poika kysyy toiveikkaana.*
[17:38] <Alain> *tajuaa, että olisi pitänyt sanoa heti myös jokin pahaa aavistava 'mutta' tai 'tosin'*
[17:39] <Alain> En.. oikein tiedä.. *aloittaa hitaasti, vähän kuin empien*
[17:39] <Alain> *toiveita murskaava Alain palveluksessanne*
[17:41] <Alain> Sillä sinä saatat ehkä sittenkin olla meistä se nopeampi. *aavistaa jo sanoja lausuessaan, että tämä väite menee metsään*
[17:42] <Alain> *jos kenkinä olisivat olleet flip-flopit, olisi ehkä voinut olla uskottavampi argumentinsa kera*
[17:42] <Alain> Ja *aloittaa nopeasti*
[17:43] <Alain> *jottei anna sellaista vaikutelmaa, että perustelut loppuisivat tähän*
[17:46] <Natrix> *Nopeampi? Nate yllättyy vähän.* ”Öh, miten niin? En minä ole mikään juoksija”, *Koettaa protestoida, mutta hiljenee kun Alain on aikeissa sanoa vielä jotain muuta. Harmi vain ettei heillä taida olla paljon aikaa väittelyyn. Käärmeen elekieli käy vain hermostuneemmaksi.*
[17:47] <Alain> *vilkaisee käärmeeseen, kun on kuulevinaan taas jotain sihinää*
[17:48] <Alain> *kyllä, sihinää. ei kuiskintaa*
[17:48] <Alain> En aio jättää teitä yksin. *päätyy lopulta totuuteen*
[17:51] <Natrix> ”Mikset?” *Nate kysyy.* ”En minä pelkää käärmeitä ja osaan varoa. Sinä taas olet... no aika optimistinen varmaan. Voisit mennä liian lähellä, koska uskoisit että se ei pure”, *Nate yrittää keksiä nopeasti jotain perusteluja.*
[17:53] <Natrix> ”Ja se on ihan sen näköinen että puree.” *Yrittää vakuutella voimatta kertoa mistä sen tietää.*
[17:53] <Alain> Ja sinun mielestä se kuiski.
[17:54] <Alain> *toteaa aika suoraan, koska asiahan oli näin*
[17:54] <Natrix> ”E-eikä kuiskinut! Kuulin vain väärin siinä kaikki.” *Vakuuttelee.*
[17:57] <Alain> Ehkä on vain parasta ottaa pari askelta taaksepäin ja antaa käärmeen olla hetken ajan rauhassa, sillä aikaa kun käymme yhdessä suunnitelmamme uudestaan lävitse. *ehdottaa maltillisesti otettuaan pari neuvoa vastaan, annettuaan hieman periksi*
[17:58] <Natrix> *Käärme vaistoaa hermostuneen energian ja on valmis käyttämään hyökkäystä puolustukseksi. Se luikertelee lähemmäs ihmisten jalkoja. Nate huomaa sen ja huutaa: pysähdy! paitsi että se on kärmeskieltä ja kuuluu vain: ”Sshhh!!”
[18:00] <Natrix> *Käärme pysähtyy ällistyneenä.* ”Niin tuota, se hermostuu jos me puhutaan tais siis... hys nyt!” *Nat ei kuulosta kovin vakuuttavalta.*
[18:01] <Alain> *seuraa kulmat aavistuksen verran koholla tätä teatteria*
[18:02] <Alain> Niin, tietenkin. *toteaa ja katselee vähän jännittyneenä käärmeen kroppaan*
[18:02] <Alain> *ei tiedä onko perääntyminen kuinka väärä vai oikea valinta, nyt kun käärme oli jo tässä lähellä*
[18:03] <Alain> *onneksi toveri taisi kuitenkin olla näiden hännäkkäiden eliöiden asiantuntija hyssyttelyineen*
[18:04] <Natrix> ’Puhuva ihminen! Apuamitäihmettä...’ *Käärme sihisee taas.* ’Rauha, ei tehdä pahaa’, *Nate yrittää vastata sille sihisemällä ihan hiljaa ja niin kuin muka edelleen hyssyttelijsi Alainia.*
[18:06] <Alain> *tuntee, miten ärtymys nostaa taas hieman päätään*
[18:06] <Alain> *puree huultaan, jottei sano mitään ylimääräistä.. ja antaisi näin lisää tilaa hyssyttelylle*
[18:08] <Natrix> *Koettaa ottaa Alainia kiinni käsivarresta ja vetää tuota kauemmas käärmeestä. Jos he nyt vain lähtisivät jo...*
[18:09] <Alain> *ottaa askeleen.. kaksi taakse päin*
[18:12] <Natrix> ’Mitä se saanoo, enminäkuule.’ *Käärme ihmettelee. Se nousee ylemmäs ja sihisee oikein kunnolla.* ’Puhu lujempaa!’
[18:13] <Alain> *okei, nyt on jo itsekin kallistumassa lähdön puolelle*
[18:16] <Natrix> *Käärme näyttää vihaiselta, eikä äkkinäiset liikkeet taitaisi auttaa. Pakko kai sitten..* ”Shraiaks shöööshie shess!” *Nate sähisee kuin karvapalloa kakistava kissa.* ’Ei hätää, me ei satuteta sinua.’
[18:17] <Alain> *vilkaisee sivusilmästä hyssyttelijään, joka ei nyt, selkeästi, hyssytellyt*
[18:18] <Alain> *kallistaa päätään vähän taaksepäin yrittäen viestittää sillä oman toimenpide-ehdotuksensa, vaikka käsivarresta tarttuminen ja vetäminen tuntui myös jo puhuvan toisen lähtö-haluista*
[18:20] <Natrix> *Käärme pysähtyy ja laskee päänsä alas.* ’Ai, okei.’ *Nate huoahtaa taas hieman helpottuneena ja Alainin elettä seuraten lähtee kauemmas. ’Me mennään’, *hän sanoo käärmeelle.* ”Krr shihhhs.”
[18:23] <Natrix> *Vaan miten tätä nyt sitten enää selittelisi? Nate katsoi Alainia vähän lannistuneesti, sillä kaipa tämä nyt arvasi, miksi hän sihisi ja kuuli kuiskintaa.*
[18:24] <Alain> *peruuttaa huolellisesti kauemmas ja yrittää miettiä uutta suunnitelmaa.. tai siis mitä nyt lähdön jälkeen*
[18:26] <Alain> *kulmauksen jälkeen huokaisee, työntää sauvansa housujensa etutaskuun ja hieroo käsiään yhteen*
[18:26] <Alain> *menipä loistavasti*
[18:26] <Alain> *haudanvakava tunnelma on katossa ja kaikki hyppivät riemusta*
[18:26] <Alain> *jopa käärmeet*
[18:27] <Natrix> ”Voin viedä sen ulos”, *Nate töksäyttää sillä kuvittelee, että kaikki on selvää, eikä tarvitse selitellä enempää.* ”Mutta toivon ettet kerro niille tai no kenellekään.”
[18:33] <Alain> *nostaa katseensa ehdotuksen kuullessaan, mutta puistaa vähän päätään*
[18:33] <Alain> *kohottaa kätensä pysäyttämisen merkiksi* Hetki. Pitää vähän ajatella.
[18:35] <Alain> * ilmaus 'vähän' ei ollut liioittelua, vaan pikemminkin vähättelyä*
[18:37] <Natrix> *Alainin pitää kuulemma ajatella. Nate ei ole varma onko se hyvä merkki, mutta parempi kai vaan antaa toisen tehdä niin. Ja vastata sitten, jos tarkennuksia kysytään.*
[18:40] <Alain> Miten se tuli tänne? *kysyy tarjoten näin ensimmäistä yksinäisen ajatteluriihensä kantamaa hedelmää*
[18:43] <Natrix> ”Häh? En minä sitä tiedä. En ainakaan ole tuonut käärmettä kouluun.” *Nate vastaa vähän puolustellen osaamatta ajatella, että ehkä tässä aiheessa on tärkeämpääkin pohdittavaa kuin hän itse tai miksi hän puhuu käärmeille.*
[18:44] <Alain> En minä sitä tarkoittanutkaan. *yrittää olla kuulostamatta happamalta*
[18:44] <Alain> Vaan että selviääkö sellainen käärme yksin tällaisessa ilmastossa ja elinympäristössä.
[18:44] <Alain> *huono päästää se ulos, jos se vain kuolee sinne*
[18:46] <Natrix> *Ahaa, niin toinen ajattelee käärmettä. Tosiaan, siellähän on talvi.* ”Ai niin... Totta kyllä.” *Nate sanoo ehkä vähän nolona sillä ei tullut ajatelleeksi asiaa. Ongelmasta kuitenkin olisi ollut kiva vain päästä nopeasti eroon. Niitä oli tarpeeksi muutenkin.*
[18:49] <Alain> *tajuaa uuden aukon, itse asiassa otti sen itse esille*
[18:49] <Alain> Niin. *myötäilee*
[18:49] <Alain> *ristii kätensä ja huokaa*
[18:49] <Natrix> ”Ehkä se kuuluu jollekin niistä pimeydenvelhoista?” *Hän ehdottaa. Pitää yrittää olla hyödyksi. Ehkä Alain ei kerro hänestä, jos hän nyt yrittää vain olla avuksi ja myötäillä ja no... olla valittamatta.*
[18:50] <Alain> Ai niin, voi hyvinkin olla.
[18:50] <Alain> Pitäisiköhän käydä sanomassa. *vaikka tässä onkin se juju, että mitä jos ei olekaan......*
[18:51] <Alain> *vilkaisee toiseen ja miettii, että olisikohan oikeasti vain parempi itse käydä sanomassa asiasta..... yksin*
[18:52] <Natrix> ”Ööh.. en tiedä. Jos vain...” *Pimeydenvelhoille puhuminen ei oikein houkuttanut.* ”Kysyn siltä käärmeeltä mieluummin?”
[18:52] <Alain> *...*
[18:52] <Alain> Aa, joo.
[18:53] <Alain> Kysy vain. *yrittää olla luonnollinen*
[18:53] <Alain> *kuulostaa luonnolliselta*
[18:53] <Alain> *ja ehkä vähän myös siltä kuin 'kas miksen itse ehdottanut tuota, miksen muistanutkaan'*
[18:55] <Natrix> *Katsoo Alainia vähän pitkään, koska ei ole varma mitä tuo ajattelee... no mistäkin.* ”Joo... Menen kysymään.” *Kyllähän tämä tästä selviäisi. Askel kerrallaan. Nat suuntaa takaisin käärmeen luo.*
[18:57] <Alain> *seuraa katsellaan pojan matkaa*
[18:57] <Alain> *antaa sillä välin itselleen vapauden painautua kylmää seinää vasten, ottaa siitä hetkellisesti tukea*
[19:02] <Natrix> *Nate kyykistyy käärmeen eteen ja siinä ne sihisevät vuorotellen, kumpikin rauhallisena. Kun on yhteinen kieli ei tarvitse pelätä toinen toistaan. Ja kohta Nate jo tulee takaisin.* ”Noh... Ainakin sain selville sen, että se on ollut tunnilla luokkahuoneessa. En ole varma, mutta luulen että se oli ennustuksen tunti. Kuulosti siltä luokalta.”
[19:18] <Alain> *irrottautuu seinästä, kun kuulee sihinnäkonsertin lakkaavan ja Naten tulevan uudestaan esiin*
[19:18] <Alain> *uutisten kera*
[19:19] <Alain> Eli se on ollut oppitunnilla, joten todennäköisesti joku on tuonut sen oppitunnille. *nyökyttelee*
[19:20] <Alain> *tämä ei kyllä nyt kertonut sitä, että onko käärmeen tarkoitus olla nyt täällä ja tarvittiinkohan sitä vielä tunnilla vai oliko se paennut jotain yllättävää.. kuolemaa?*
[19:22] <Alain> Kertoiko se, että mitä varten tai miten se oli tullut tänne.. käytävälle? *yrittää kysyä ihan smoothisti käärmeen motiivin perään*
[19:22] <Alain> *ei onnistu siinä niin hyvin kuin oli aikonut*
[19:23] <Natrix> ”Voitaisiinko siis viedä se ennustustorniin? Jos siellä on muitakin käärmeitä kai sen voisi vain jättää no.. siihen missä ne toiset ovat”, *Nate ehdotti toivoen, että tähän olisi joku helppo ratkaisu, sillä kohta olisi jo liian myöhä liikkua käytävillä luvallisesti.* ”Aa, sanoi se kai jotain. Että oli pudonnut ja eksynyt. Varmaan siis pudonnut joltain, joka kantoi käärmeitä.”
[19:24] <Alain> Niin, niin..
[19:24] <Alain> *'käärmeen vieminen' kuulostaa aika ratkiriemukkaalta tehtävältä näin illan hämärtyessä*
[19:25] <Alain> *tosin oikeastaanhan se varmaan vain olisi sen ööh saattamista*
[19:25] <Alain> *pistää kyllä merkille sen, että minästä tuli jo me*
[19:27] <Alain> Kyllä sitä voisi yrittää. *myöntyy, koska ei keksi parempaakaan*
[19:27] <Natrix> ”Niin tai jos vain vien sen herra Sauvagelle!” *Natrix keksi yhtäkkiä.* ”Hän ei oikeastaan ole niin pelottava kuin muut. Kai... No en ainakaan usko että hän on sitä ammutaan viestinviejä tyyppiä, heh.”
[19:28] <Natrix> ”Tai mikä se sukunimi nyt olikaan... No riistanvartija kuitenkin hän ainakin oli.”
[19:28] <Alain> *'ja nyt oltiin taas minä-muodossa, minä teen sitä, minä teen tätä'*
[19:31] <Alain> *persoonamuotojen vaihtelun ohella yrittää myös pysyä kärryillä ideoista*
[19:31] <Natrix> *Nate ei oikeastaan ollut tottunut saamaan apua, eikä oikein ajatellut tarvitsevansa Alainia käärmeen kuljettamiseen. Hän kuitenkin oli se, joka sille osasi puhua. Mutta toisaalta, ei sitä olisi pitänyt olettaa, että matka sujuisi ilman mutkia, jolloin ehkä olisi tarvittukin apua.*
[19:32] <Alain> On varmaan parempi näyttää se.. käärme jollekulle, joka tietää tästä tilanteesta. *myötäilee*
[19:33] <Alain> *ennustustorniin ei kannata järjestää uutta käärmeyllätystä, jos siellä olevat käärmeet ovat jo jossain muualla.. tai ylipäätään, väärässä paikassa oleva käärme olisi, lievästi ilmaistuna, yllättävä*
[19:34] <Natrix> ”Joo. Mutta meidän pitää kyllä puhua vielä. Huomenna?” *Nate kysyi aikeissa jo mennä käärmeen luo.*
[19:36] <Alain> Huomenna? *toistaa*
[19:37] <Alain> Ja mitä käärme tekee odotellessaan huomista? Missä se odottaa huomista? *kysyy aika suorasukaisesti*
[19:40] <Natrix> ”No siis siellä vahtimestarin luona, tai minne hän sen vie. Jos ne tuo tänne käärmeitä, ei sen kuuluisi olla meidän ongelma”, *Nate puuskahtaa vähän turhautuneena.* ”Vai haluatko tulla mukaan viemään sitä? Tai viedä sitten itse? Mä ainakin haluaisin ajoissa nukkumaan.” *Natista tuntuu vähän, että Alain ajattelee sitä käärmettä enemmän kuin heitä kahta.*
[19:43] <Alain> *ymmärtää olleensa taas vähän eri sivulla ajatuksien ja aikomustensa kanssa*
[19:43] <Alain> *milloin ihmisistä tuli näin vaikeita?*
[19:43] <Alain> *okei.. tämä oli vain monimuotoisuutta, mutta silti*
[19:43] <Alain> *huokaisee*
[19:45] <Alain> Varo sitten, ettet jää kiinni tai joudu muiden eläinten yllättämäksi. Jos täällä on käärmeitä vapaana, niin mitäköhän muutakin täällä voisi olla.. näin illan hämärtyessä.. *pohdiskelee ääneen*
[19:46] <Alain> *yrittäen ehkä vähän ärsyttää tai pelotella, ei siitä ikinä voi olla varma, saada jotain provosoitua pohdinnallaan*
[19:49] <Natrix> *Katsoo Alainia vähän yllättyneenä ja sitten epäillen.* Yritätkö pelotella?€ *Nate ei ollut varma, mutta tuo kuulosti joltain manipuloinnilta hänen mielestään.* â€En ole sanonut, etten halua sinua mukaan.€ *Nate totesi yhtäkkiä.* €Sinähän se olit joka ei ollut niin kovin kiinnostunut... tai äh, ei mitään.€ *Nate haroo hiuksiaan. Ei hän halunnut alkaa purkaa tunteita nyt vaan mennä mukavasti tupaan kaiken jännityksen jälkeen.*
[19:53] <Alain> *yrittää rauhoittua*
[19:53] <Alain> *ei voi väittää, etteikö piikki olisi osunut, edes jollain tapaa*
[19:56] <Natrix> *Muistot ensitapaamisesta nousivat pintaan. Hän oli tosiaan halunnut ystävystyä tämän Alainin kanssa silloin, ei ehkä niin vilpittömistä syistä mutta kuitenkin. Ja koska se oli mennyt jotenkin pieleen ja Nat olettanut tulleensa torjutuksi, hän oli kai vain unohtanut sen. Eikä ollut ajatellut toisesta tuttua enempää tai luottanut kuin pakon edessä.*
[19:57] <Alain> Pyysin vain olemaan varovainen. *kertaa ja äänessä on hieman kireä sävyä, vaikka kuinka yrittääkin peitellä sitä*
[20:04] <Alain> *ottaa pari askelta lähemmäs Natea ja pitää jo (varoittavasti?) kättään ylhäällä, näkösellä, jottei tee oikeastaan mitään yllättävää*
[20:06] <Natrix> *Kohottaa kulmiaan vähän ironiseen sävyyn, ja on aikeissa vastata jotain, mutta sanat jäävät tulematta, kun hän huomaa toisen eleen. Mitä? Nate jännittyy vähän ja katsoo toisen kättä hämmentyneenä. Sanoiko hän muka jotain niin provosoivaa, että Alain pohti, pitäisikö läimäyttää?*
[20:08] <Alain> Ole.. *yrittää laskea oikean kädensä Naten olkapäälle* varovainen.
[20:08] <Alain> *noin, hillityn rauhallisesti -> mahtavasti hoidettu*
[20:09] <Natrix> *Nate katsoo toisen kasvoihin kysyvästi, mutta ei liiku tai sano mitään. Hän ei halua edelleenkään vaikuttaa täysin pelkurilta kun jostain sellaisesta äsken vihjailtiinkin. Mutta sitten Alain vain laskeekin käden hänen olkapäälleen.*
[20:10] <Alain> Okei?
[20:11] <Natrix> *Nate tuntee itsensä kummallisesti joksikin villieläimeksi, jota pitää lähestyä varoen, ettei se pillastu. Mitä kummaa, koska hänestä on tullut sellainen? Varmaan tämän koulun takia. Liikaa ihmisiä ja sosiaalisia pulmia.*
[20:12] <Alain> *laskee kätensä, vaikkei saanutkaan mitään selkeää vastausta*
[20:12] <Alain> *ehkä parempi näinpäin*
[20:13] <Natrix> *Jostain syystä Nate punastuu vähän, eikä oikein ymmärrä miksi Alain nyt taas vaikuttaakin ystävälliseltä. Pitäisi sanoa okei, mutta suun avaaminen tuntuu yllättävän vaikealta, joten poika vain nyökkää.*
[20:14] <Alain> *vaihtaa painoaan taaimmaiselle jalalle, mutta lopulta ottaa kunnon askeleen taaksepäin*
[20:15] <Natrix> *Nate puree huultaan sillä ei tiedä pitäisikö... Sittenkin ilmaista ettei halua toisen lähtevän vielä? Mutta yksin ollessa pystyi rauhoittumaan ja tuntemaan taas olonsa omaksi itsekseen. Hänenhän piti olla viileä, rento. Ei tällainen. Tämä oli joku vieras ja outo.*
[20:16] <Alain> Minä taidan lähteä nyt tupaan. *esittää uusimman suunnitelmansa samalla, kun varmistaa toisella kädellä oman sauvan olevan vielä housujen taskussa*
[20:19] <Natrix> ”Selvä. No öitä sitten tai jotain”, *Nate saa vihdoin vastattua jotain sanallista. Ehkäpä he vain olivat väsyneitä. Kukapa ei olisi. Kaikki oli ollut aika kamalaa joulun jälkeen. Jotkut siitä ehkä pitivät mutta tuskin kovinkaan moni.*
[20:23] <Alain> Kiitos. *kiittää hymyillen pienesti*
[20:23] <Alain> Mukavaa iltaa. *joutuu vähän taas arpomaan persoonamuotojen kanssa, kunnes muistaa voivansa jättää ne kokonaan pois*
[20:25] <Alain> Ja ehkä nähdään sitten taas tuvassa? *ehdottaa ja yrittää saada katsekontaktia ylläpidettyä*
[20:25] <Alain> *todellakin kiinnostaa tietää, miten tämä iltaretki päättyy noiden kahden osalta.. jollei se pääty niin huonosti, että siitä juoruillaan jo heti aamusta*
[20:30] <Natrix> *Nähdään tuvassa, niin. Kyllä Naten pitäisi ainakin varmistaa, ettei Alain kertoisi hänen kärmessuuasiastaan eteenpäin. Hän ei kyllä osannut arvioida haluaisiko toinen ehkä jotain siitä hyvästä.* ”Joo, nähdään.” *Nate vastaa ja yrittää hymyillä vähän. Kyllä tämä nyt tästä kai kaikki järjestyy.*
[20:33] <Alain> *vastaa hymyyn, kohottaa kättään hyvästiksi ja lähtee hiljaa vihellellen jatkamaan käytävää pitkin siihen suuntaan, jonne alun alkaen olikin ollut menossa*
Alain Astier
 

Re: Illan kuiskiva karkulainen

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 02 Heinä 2018, 16:07

Natrix Goldenrod, Pouffsouffle: 15 p
Alain Astier, Pouffsouffle: 15 p

Kiitos pelistä!
Mila Molina (64): Taikakoulu Châteaun entinen rehtori, nykyään vain ennustuksen opettaja. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Opettaja
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Ennustus


Paluu Lukuvuosi 2017-18

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron