//Mukaan Theo! Kato mitä random sanageneraattorista tuli x)
Seraphina ei ollut vielä oikein kotiutunut Châteaun linnaan. Hänellä oli hiukan ikävä Lyonissa olevaa melko yksinkertaista ja korkearunkoista sänkyään. Châteaun yleellisissä ja vieraissa sängyissä ei kultatukkainen tyttö saanut nukutuksi. Ne haisivatkin ihan vierailta. Enimmäkseen kyllä vieraalta huuhteluaineelta.
Seraphina kulki hiukan epävarmana vielä tuntemattomilla käytävillä. Olihan Château todella kaunis ja mahtipontinen paikka, mutta se oli vielä vieras ja enemmänkin pelottava kuin kodikas. Tilukset olivat niin suuria ja kattokin tuntui olevan hirveän korkealla. Sinisilmäinen tyttö kulki koulun käytäviä pitkin ystävänsä Jaden rinnalla. Jadellekin paikka oli uusi ja kaksikosta oli tullut jo hyviä ystäviä, vaikka tutustuivatkin toisiinsa vasta koulun alettua. He olivat sattumoisin istahtaneet samaan junavaunuun.
"Saankohan minä jo liittyä huispausjoukkueeseen? Kyllähän he ottavat ensimäisellä luokalla olevia, eikö vain?" Jade kysyi kaksikon pujotellessa ihmisten välistä kohti Suurta salia aamupala kummankin mielessä.
Seraphina mutristi hiukan huuliaan. Hän ei tiennyt vastausta ystävänsä kysymykseen.
"Kyllä kai... ainakin meillä on huispausta ja lentämistä oppiaineena...", kultatukkainen tyttö vastasi epäileväinen ilme kasvoillaan. Hän harvoin vastasi mihinkään kysymykseen 'en tiedä', sillä halusi aina olla se, joka tiesi kaikesta kaiken.
"Onko totta, että ruokamme tekevät kotitontut?" Jade jatkoi kyselyään ja Seraphinan ilme synkkeni. Jade oli jästisyntyinen, joten kaikki tämä siis tuli hänelle aivan olan takaa. Seraphina taas oli puhdasverinen, muttei hän tiennyt yhtään sen enempää kuin Jadekaan, vaikka tämä näytti olettavan, että Seraphina tietäisi kaiken. Kultatukkainen tyttö ei ollut paljastanu ystävälleen vielä, että hänen vanhempansa olivat menehtyneet hänen ollessaan aivan pieni. Sen jälkeen sinisilmäinen neiti oli kasvanut mummillaan, joka oli täysin jästi, jonka takia Seraphinakaan ei tiennyt mistään mitään.
"E-ei kai...", tyttö mutisi ja kohtautti olkiaan väistäen samalla toista oppilasta, joka juoksi kiireesti heidän ohitseen, oli ilmeisesti kiire tai jotain.
Seraphina huokaisi äänettömästi. Hän oli lukenut lomalla paljon oppikirjoja, mutta käytännön asioita ja faktoja hän ei tiennyt. Tulisi vielä aika, kun hän osaisi vastata kaikkiin Jaden kysymyksiin, aivan varmasti!
