Järvellä

[Cherrel Pompadour]

//kaikki saa tulla vapaasti roolimaan mun kaa tänne :)//

Kävelin järven rantaan. Olin jopa toivonut näkeväni jonkin taikaolennon, muttei lähettyvillä näkynyt mitään. Minulla oli päälläni vain polviin asti tuleva mekko, joten pääsin että voisin mennä veteen. Kosketin vedenpintaa jalanpohjallani. Ihmeellisen lämmintä. Kävelin vähän syvemmälle veteen. Olisin niin halunnut pulahtaa uimaan, mutta en ollut ottanut uimapukuani mukaan. Kun olin hetken leikkinyt vedessä, päätin mennä kuivattelemaan. Kävelin rantaan ja kuivasin jalkani. Laskin pyyhkeeni maahan ja menin makuulle. Otin laukustani kirjan ja suuren viltin. Kietouduin lämpimään vilttiin ja avasin kirjani. Etsin kohdan johon olin kirjassa jäänyt ja aloin lukea.

[Cherrel Pompadour]

Olin nyt lukenut hetkisen aikaa. Minulla oli vähän kylmä. Nousin seisomaan ja laitoin jo melkein kuivuneen pyyhkeeni laukkuuni. Kietouduin vilttiin vielä tiukemmin ja lähdin vaeltamaan kohti linnaa. Naureskelin yksikseni, sillä kävellessäni tämä suuri viltti päällä, näytin aivan haamulta. Hihittelin hetken ja jatkoin matkaa.

//jos joku on pelisuunnittelualueella nähnyt että tulisi tänne kanssani roolimaan, niin olen siis menossa nyt linnaan roolimaan niin jos haluat roolia laita pelinsuunnittelualueella vastausta "peliseuraa?" Nimiseen viestiin.

[Paul Bousquet]

//Elikkäs herääminen kesälomasta Paul Bousquetilla...//

Paul katsoi harmissaan tummaa vettä, jonka tyyni pinta värisi lintujen haukatessa kaloja suihinsa. Paulia harmitti kovasti Châteaun joutuminen pimeyden valtaan. Hän katsoi pelosta väristen linnan tornien synkkiä varjoja ja pihamaalla käveleviä oppilaita.

Koko koulu oli joutunut elokuun alussa pimeyden velhojen hyökkäyksen kohteeksi. Velhot olivat tulleet ilmeisesti idästä, mutta heidän kansalaisuuttaan ei tiedetty ja he pitivät harmaita maskeja. Paulille ei tehty mitään, koska hän oli vessassa hyökkäyksen sattuessa ja ikävän vatsataudin vaivaamana kykenemätön puolustamaan linnaa.

Paul katsoi taas tummaa vettä. Nyt se tuntui katsovan häntä. Ihan kuin joki käärmemäinen olento olisi tullut aivan pintarajan alapuolelle katselemaan valkohapsista Paulia, jonka iän kuluttamat uurteiset kasvot suruissaan tuijottivat olentoa takaisin. Paul näki silmät. Tulenpunaiset ja pahuutta täynnä olevat silmät. Hänet ympäröi pimeys ja hän pyörtyi.

Paul Bousquet pyörtyi houreisena ja pimeyden ympäröimänä järven rannalle.

[Mila Molina]

Peli lukitaan keskeneräisenä.

Cherrel Pompadour, Serdaigle: 2 p
Paul Bousquet: 2 p