ESITTELY: Lucy Beckett

ESITTELY: Lucy Beckett

ViestiKirjoittaja Lucy Beckett » 08 Syys 2017, 00:15

Tiedot

Nimi: Lucy Adeline Beckett
Syntymäaika: 9.5.2000
Ikä: 17-vuotias
Luokka: 7. luokka
Tupa: Serdaigle
Verisääty: Puoliverinen (isä jästisyntyinen velho, äiti puoliverinen noita)
Kansallisuus: englantilainen
Kielitaito: englanti (äidinkieli), ranska (ymmärtää kyllä ja puhuu ihan hyvin mutta vielä arastellen, virheitä peläten)
Sauvakäsi: oikea
Sauva: pähkinäpuuta, yksisarvisen häntäjouhi, hieman taipuisa, 11½ tuumaa

Lyhyesti

Lucy siirtyi Châteaun taikakouluun viimeiseksi opiskeluvuodekseen perheen muutettua Ranskan maaseudulle Isosta-Britanniasta. 7.-luokkalainen serdaigle on aikaisemmin opiskellut Tylypahkassa Korpinkynnen tuvassa. Lucy on ystävällinen ja tunnollinen opiskelija, joka on erityisen kiinnostunut yrttitiedosta. Hänet löytää yleensä joko kirjastosta tai ulkosalta, eikä hän pistä rupattelua muiden kanssa pahakseen. Hän uskoo ihmisistä aina hyvää, vaikkei aina ymmärräkään, miksi he ajattelevat eri tavalla kuin hän. Kovin poikkeavan maailmankuvan ja arvomaailman kanssa voi joutua Lucyn kanssa sanaharkkaan.

Lukuvuoden 2017-2018 alussa Châteaussa aloitti myös Lucyn kaksi vuotta vanhempi isoveli Damian Beckett. Tummiin pukeutuvaa, pidättäytyvää Damiania ja väreistä pitävää, hymyileväistä Lucya ei heti uskoisi sisaruksiksi, mutta tarkemmalla katselemisella heidän silmistään ja poskipäistään voi nähdä yhteneviä piirteitä. Damian on Lucylle hyvin tärkeä, ja hän viihtyykin veljensä seurassa melko paljon.

Ulkonäkö

Lucy on hyvin tavallisen näköinen 17-vuotias. Hän ei herätä joukossa juurikaan huomiota. Hän on keskimittainen, noin 160-senttinen, ja sopusuhtainen, ennemmin pehmeä kuin luiseva, aavistuksen lanteikas. Tummanruskeat hiukset valuvat pehmeän kiharaisina harteiden yli, mutta tyttö pitää ne usein kiinni poninhännällä käytännöllisyyden nimissä. Siniharmaat silmät ovat yleensä hyvin tutkivat mutta myös lempeät. Hipiältään Lucy on yhtä vaalea kuin perienglantilainen isänsä. Hän ei kuitenkaan missään nimessä näytä kurjan kalpealta, sillä hän viettää paljon aikaa ulkona. Hänellä on äitinsä hyppyrinenä.

Lucy on melko huoleton pukeutuja. Hänen koulupukunsa on aina siisti, muttei välttämättä armeijamaisesti viimeistä piirtoa myöten viilattu. Vapaa-ajalla Lucy pitää mukavista ja käytännöllisistä vaatteista. Hänen tyylinsä on värikäs ja pirteä muttei räikeä. Vaikka hän saattaa yhdistää pukeutumisessaan sinistä, keltaista, punaista ja vihreää, sävyt ovat murrettuja ja rauhallisia. Myös maanläheiset värit miellyttävät Lucya. Mustaa hänen päällään näkee tuskin koskaan. Hän viihtyy hyvin neuleissa, mekoissa ja hameissa. Ryönätessään ulkona metsässä tai myllertäessään kasvihuoneilla Lucy pukeutuu aina housuihin. Kengät ovat poikkeuksetta käytännölliset ja mukavat: yleensä nilkkurit, tennarit tai saappaat.

Luonne

Lucy on herttainen ja lämminsydäminen persoona, joka tahtoo uskoa kaikista hyvää. Ilkeämmät kielet voisivat jopa sanoa häntä naiiviksi ja hyväuskoiseksi. Tyhmä hän ei kuitenkaan missään tapauksessa ole: Hän on tunnollinen opiskelija, jota motivoi puhdas uteliaisuus ja kiinnostuneisuus. Hän on oppinut arvostamaan myös muiden tietämystä ja osaamista: ikä on hionut pois käsi krampin partaalla viittaavan, vastauksia pyytämättä möläyttelevän, äänekkään besserwisserin. Vaikka Lucy suhtautuu opintoihinsa tietyllä vakavuudella, hän ei ole se, joka pienimmästäkin hiiskahduksesta kirjastossa kurtistaa kulmiaan ja luo murhaavia katseita. Hän ei ole niuhottava tiukkapipo vaan hänellä on aina aikaa laskea sulkakynänsä ja vaihtaa muutama sananen.

Lucy pyrkii olemaan aina kaikille ystävällinen, mutta kun hänen välillä on vaikea ymmärtää toisen täysin poikkeavaa mielipidettä tai näkökulmaa, hän saattaa kiivastua ja ajautua varsinaiseen sanaharkkaan. Siksi Lucy mieluummin puree kieltään ja miettii, mitä sanoo. Hän tietää, että muiden mielipiteiden ymmärtäminen vaatii häneltä aikaa ja ajattelemista, jos toinen on kovasti eri mieltä hänen kanssaan.

Lucy ei tuputtamalla tuputa seuraansa etenkään vieraille ihmisille, vaikka hän onkin kiinnostunut muista ihmisistä. Hän nauttii muiden ihmisten seurasta: kasvilaatikoiden äärellä saa aivan riittämiin olla itsekseen. Usein hän hakeutuukin tekemään läksyjään tai kirjoittamaan kirjeitä paikkaan, jossa on muitakin ihmisiä, hieman taustahälinää ja elämää. Hän tutustuu yleensä melko helposti uusiin ihmisiin, ja on tutussa seurassa hyvin iloinen ja nauravainen. Ystävät ovat hänelle tärkeitä, ja hän välittää läheisistä ystävistään hyvin paljon. Lucy ei kestä katsoa, jos jollakulla on paha olla, vaan hän pyrkii parhaansa mukaan auttamaan.

Taikakoulu Châteaussa ennen niin helposti ihmisiin tutustunut Lucy on törmännyt odottamattomaan ongelmaan. Ranskan kieli on jättänyt hänet kielimuurin taa: hänen kielitaidossaan ei sinällään ole mitään vikaa, vaikka toki hänellä on puheessaan vieras korostus ja sanavalinnat ovat paikoin hassuja, mutta hän ei uskalla puhua, koska pelkää sanovansa jotain hassusti. Lucykin on tilanteesta hieman yllättynyt, koska hän ei ole tottunut siihen, ettei voisi puhua täysin vapautuneesti ihmisille. Tilanne painaa häntä, ja hän kokee itsensä hyvin eristäytyneeksi. Hän toivoisi pääsevänsä pian yli kielimuurista.

Lucy suhtautuu opintoihin ja tulevaisuudensuunnitteluun tietyllä vakavuudella. Hän pitää päämääristä ja on valmis työskentelemään saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Hän pitää kiinni siitä, mitä on luvannut, ja olettaa myös muiden tekevän niin. Jotkin asiat ovat Lucyn harmiksi sellaisia, että ne nyt vain täytyy tehdä, vaikka yhtään ei tekisi mieli eikä innostaisi.

Perhe

Lucy on englantilaisen perheen kuopus ja isänsä silmäterä. Perhe muutti kesällä 2017 Ranskan maaseudulle pieneen, kauniiseen kylään saadakseen viettää enemmän aikaa yhdessä. Perhe on ollut hyvin hajallaan ennen tätä: Lucy opiskeli Tylypahkassa, isä William oli korviaan myöten naimisissa perheen yrttipuodin kanssa, äiti Christine matkusteli ympäri maailmaa tutkimassa yrttejä Lucyn isoveli Damian mukanaan. Viime vuoden ajan Lucy oli tottunut viettämään lomansa joko koululla tai kahden isänsä kanssa äidin ja veljen reissatessa ties missä. Lucyn aloitettua toisen kouluvuotensa äiti alkoi matkustella tutkimuksensa perässä enemmän eikä hän aina ollut loma-aikaan kotona. Christine ei kuitenkaan koskaan hylännyt perhettään, vaikka ei joka juhlapäivällisellä ollutkaan läsnä.

Lucyn perheellä on yrttipuoti Beckettin Yrtti & Rohto, ja kauppa on aina ollut suuri osa Lucyn elämää. Hän on pienestä pitäen pyörinyt puodissa vanhempiensa apuna ja koulun aloitettuaan osan lomistaankin puotiapulaisena. Lucy rakastaa puodin tuoksua. Hän tietää, että isä toivoisi hänestä puodille jatkajaa. Lucy itse ei ole vielä päättänyt mitään asian suhteen.

Lucy on jästisyntyisen velhon ja puoliverisen noidan tytär. William Beckett ja Christine Porcher opiskelivat yhtä aikaa Tylypahkassa ja rakastuivat. Pian valmistuttuaan Tylypahkasta nuori kihlapari avioitui ja perusti pienen yrttipuodin. Toisen velhosodan keskellä Christine huomasi olevansa raskaana, ja hieman yli puoli vuotta Tylypahkan taistelun jälkeen syntyi Christinen ja Billin esikoispoika Damian. Pieni tytönpulleroinen putkahti perheeseen vain puolitoista vuotta myöhemmin ja sai nimekseen Lucy Adeline.

Beckettin perheessä ei ole juuri ollut mitään erikoista. Pieni perhe on ollut hyvin tiivis ja tärkeä kaikille perheenjäsenille. Lucyn ja Damianin voi sanoa eläneen onnellisen lapsuuden. He ovat viettäneet paljon aikaa vanhempiensa kanssa puutarhassa, kasvihuoneilla ja yrttipuodissa telmien ja touhuten. He ovat saaneet leikkiä vapaasti, eivätkä vanhemmat ole säikähtäneet jokaisesta pienestä naarmusta. Yhteisistä säännöistä on pidetty kiinni, ja asioista on puhuttu. Paitsi Damianin päätymisestä luihuiseen, mikä kiristi isän ja pojan välejä ja loi jännitteitä koko perheeseen.

Lucy on ollut isälleen aina hyvin tärkeä, mutta tämä korostui etenkin Damianin aloitettua koulunsa Tylypahkassa. Jästisyntyiselle velholle ja entiselle korpinkynnelle esikoispojan lajitteleminen luihuiseen oli kova isku, ja isän ja pojan välit viilenivät, mitä Lucy ei ole koskaan ymmärtänyt. Lucy välttelee aihetta parhaansa mukaan, sillä muuten he tulevat isän kanssa varsin hyvin toimeen. Williamille Lucy on aina ollut se kunnollinen lapsi, josta on saanut olla ylpeä: kiltti, herttainen, ahkera ja älykäs ja ennen kaikkea korpinkynsi! Bill on opettanut tyttärelleen paljon taikakasveista ja puodin pyörittämisestä, ja jos mikään yrtteihin liittyvä koskaan mietityttää Lucya, hän kääntyy isänsä puoleen.

Äiti on aina kertonut Lucylle kaikkea jännittävää, ja vaikka Bill on yhtä lailla aina kannustanut tyttöä oman palstan viljelyssä, Christine on suorastaan yllyttänyt Lucya antamalla tyttärelleen kasvatettavaksi kasveja, joita yleisesti ei annettaisi lapsen hoidettavaksi. Lucyn välit äitiin ovat aina olleet mutkattomat, ja he ovat voineet aina keskustella kaikesta. Vaikka Lucy ei aina ole ymmärtänyt äitinsä ratkaisuja perheen ja tutkimuksen yhdistämisen suhteen, hän ei ole koskaan ajatellut, etteikö äiti rakastaisi heitä ja tulisi aina takaisin matkoiltaan. Lucylle äidin lähettämät kirjeet eksoottisista paikoista olivat aina lapsena erittäin odotettua postia - etenkin, kun niitä ei aina tuonut edes pöllö vaan jokin värikäs sademetsien lintu.

Puolitoista vuotta vanhempi Damian oli pienelle Lucylle aina suuri ihailun kohde. Isoveli oli aina niin taitava ja rohkea ja viisas. Tätä nykyäkin sisarusten välit ovat läheiset ja lämpimät, mutta Lucy on kasvanut pitämään veljeään vertaisenaan, hyvänä ystävänään, jonka kanssa voi puhua lähes mistä vain. Lucy tietää, että hän voi aina luottaa Damianiin kaikessa: isoveli on aina ollut hänen tukenaan. Niin kuin Lucykin on ollut Damianin tukena silloin, kun veljen tupatoverit äityivät pilkkaamaan ja riepottelemaan puoliverisen luihuisen perhetaustoja ja sulkivat pidättyväisen pojan ulkopuolelle. Vaikka Damianista helposti saakin jäyhän ja pidättyväisen kuvan, Lucy tuntee veljensä pehmeämmän ja rennomman puolen ja toivoo, että muutkin tutustuisivat Damianiin ulkokuorta syvemmin. Damian on Lucylle erittäin tärkeä eikä Lucy kestäisi, jos Damianille sattuisi jotain. Viime vuosien aikana Lucy on kuitenkin alkanut huolestua veljestään, joka on Lucyn silmissä muuttunut synkemmäksi. Vai onko Lucy itse vain kasvanut aikuisemmaksi?

Taustat ja menneisyys

//Täydentyy piakkoin.//
Lucy Beckett (18): Englannista muuttanut, yrttitietoon uppoutunut serdaigle.
Avatar
Lucy Beckett
Oppilas
 
Viestit: 120
Liittynyt: 05 Syys 2017, 21:35
Paikkakunta: Camon
Tupa: Serdaigle

Paluu Beckett, Lucy

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron