Sateessa tanssahtelua ja pakkaamista

[Gabrielle Blue]

//Tarkoitettu Gabriellen yksinpelille. Sijoittuu 30.8 iltapäivään.//

Istun oman huoneeni ikkunasyvennyksessä juomassa smoothieta ja katselemassa kun ulkona sataa. Smoothieni on tehnyt banaanista ja vadelmista. Sade alkaa yltyä pihalla. Sain ihan hullun idean. "Jospa menen ulos tanssimaan" Päätän toteuttaa idean ja juosta ulos. Lasken mukini pöydälle. Kävelen huoneestani olohuoneeseen jossa pikkusiskoni Juliet kuunteli musiikkia. Kipitän rappuset alas ja menen ulko-ovesta ulos. Teen pari tanssiliikettä. Pyörähdän ja teen flikin. Mene takaisi parvekkeelle jossa on mankka. Painan play-nappia. Sieltä alkoi soimaan lempi jästilaulajani biisi. Heiluttelin käsiäni ja kävelin ristiaskelia. Sitten alkoi laulun kertosäe. Teen isoja käsiliikkeitä ja alan hyppimään. Tanssin ja tanssin kunnes jalkojani alkoi särkeä. Istun läpimärkänä ja huohottavana terassille. Suljen mankan ja menen sisälle. Äiti tulee minua vastaan eteisessä. Äiti on kai käymässä läpi kaikkia laatikoita jota eteisestä löytyy. "Miksi olet läpi märkä?" Äiti kysyy huvittuneella, mutta toruvalla äänellä. "Kävin ulkona" Sanon äidille mahdollisimman normaalilla äänellä. "Näin ikkunasta. Tuossa kuivat vaatteet." Äiti sanoo ja ojentaa mustaa hametta ja keltaista pitkähihaista jossa on suuri kalua-aukko. Otan vaatteet ja mietiskelen miksi äiti sitten kysyi miksi olen läpimärkä jos hän tiesi minun olleen ulkona sateella.




Istahdan pöytäni vieressä olevaan säkkituoliin. Vaihdoin vaatteeni äskettäin. Kädessäni oli iso lasipurkki. Sen kyljessä on tarroja ja koristeteippejä. Kierrän kannen auki ja pistän käteni purkkiin. Otan jonkun paperin käteeni ja vedän käteni purkista. Katselin ottamaani paperia. Siinä on teipattu kukka. Mietiskelin mistä se on. Sitten muistan. Kukan olin kerännyt perheen joka vuotisella metsäretkellä. Katselen sitä hetken aikaa ja muistelen retkeä. Silloin oli todella hauskaa. Lasken paperin kädestäni ja otan seuraavaksi purkista polaroid kameralla otetun kuvan. Se kuva oli otettu kahden ystäväni kanssa Rubyn ja Amyn kanssa. Olimme silloin etsimässä pokemoneja. En oikein tajunnut siitä mitään. Kuvassa Ruby hymyilee, Amy irvistää ja minä katson kieroon ja näytän kieltä. Nauran kuvalle ja pistän sen sivuun. Purkista löytyy festarilippu, esitteitä ja ranneke jästien huvipuistoon. Huvipuisto oli mahtava! Uskalsin kaikkiin vempeleisiin siellä. Siskoni Madisonkin oli siellä. Hän ei kyllä tullut kaikkiin hurjimpiin laitteisiin minne minä ja siskoni Juliet menimme. Katson purkkiin. Siellä on vielä syntymäpäivä kortteja, kuitteja, hintalappuja, simpukoita, kirjeitä, kiviä ja vielä kourallinen kaikenlaista sälää. Tutkiskelen kesänmuistopurkkia vielä kauan. Katsahdan kelloa ja mietin mitä minun piti tänään tehdä. Kello on jo viisi. Muistan jotain tärkeää nimittäin matka-arkkuni piti pakata.



Alan pakkailemaan. Vedän vaatekaapin oven auki. Pakkaan arkkuuni kaikki vaatteet jotka sinne mahtuvat. Käännyn pois päin arkusta ja alan etsiä sänkyni alta koulukirjojani. Kurotan kirjoja, mutta sitten kuulen hiippailua. Käännän nopeasti päätäni jolloin pääni kolahtaa sänkyyni. Pitelen päätäni ja voihkin. Kun oloni alkoi helpottaa kuuntelin taas hetken hiljaa. Kuului rapinaa. Otan kirjani ja nousen pois sänkyni alta. "Raps Raps" Kuului taas. "Hauskaa Juliet! Tajusin jo, että yrität pelotella minua. Tule piilosta pois." Sanon pelokkaasti. "Juliet!" Huudan. "No? Ai saitko tietää, että kävin huoneessasi. No etsin vain mustetta lainaksi" Juliet huutaa. Se ei siis ollut Juliet? Päätän jatkaa pakkaamista. Kylläkin aika epävarmana. Kun laitan oppikirjani arkkuun ne eivät mahdu sinne. Yritän raivata vaatteeita, jotta kirjat mahtuisivat. Tunnen jotain karvaista. Kiljun ja lähden juoksemaan. Karvainen olento jahtaa minua. Juoksen pihalle asti. Kuulen kikatusta. Joka kuului siskolleni. Avaan silmäni ja katson taakseni. Siellä oli kukapa muukaan kuin oma kissani Laventeli. Siskoni kikatti hullun lailla. Tulen mukaan kikatukseen. Nauramme kunnes keuhkoihin alkoi sattua. Otan kissan syliini. "Sinä senkin peläyttelijä!" Silitän kissaani ja naurahdan. "Tässä parasta on se, että sain sen videolle!" Juliet heilutteli kameraansa. Olin hieman vihainen Julietille, koska oikeasti pelästyin paljon. En kuitenkaan jaksanut olla vihainen. Joten kysyin Julietilta. "Voisitko nyt näyttää mestari teoksesi jossa tyttö juoksee kissaa pakoon?" Kysyin leikki mielisesti. "En vielä, mutta kohta alkaa ilmaisesitys. Siihen saa tulla kaikki perheen jäsenet!" Juliet ilmoittaa. Naurahdan ja seuraan Juliettia olohuoneeseen. Siellä on telkkari. Juliet on hyvä sähkön kanssa. Joten hän liitti kamerastaan sen niin televisioon, että pystyimme katsomaan sen televisiosta.



Istun sohvalle Laventelin kanssa. Juliet tulee äidin ja isän kanssa olohuoneeseen ja pyytää heitä istumaan. Sitten show alkoi. "Hyvät velhot ja noidat." Juliet aloittaa. "Miau Miau" Laventeli maukuu. "Anteeksi" Juliet sanoo ja rykäisee. "Hyvät velhot, kissat ja noidat. Tervetuloa katsomaan lyhytelokuvaa. Nimeltään Tyttö ja kissa. Mitäs tässä vielä höpötellään. Aloitetaan elokuva!" Juliet kajauttaa ja painaa elokuvan päälle. Katsoimme elokuvan. En tiennyt miten hauskalta näytin enne kun olin nähnyt videon. Kieltämättä olihan se hauska. Toivon vain, että Juliet ei laita sitä intehetiin. Menen jatkamaan pakkausta ja huolehdin, että Laventeli ei pääse enää arkkuuni. Laitoin sen petiin pieneksi menneitä ja maalitahraisia vaatteita.

//Tämä peli oli siis tässä.//

[Mila Molina]

Gabrielle Blue, Pouffsouffle: 9 p

Kiva peli, kiitos!