// Eipä mitään, sellaista sattuu :D Eipä tämäkään nyt pituudellaan tai laadullaan häikäissyt... //
Huomaan tytön kuulleen minun keskusteluni professorin kanssa. Nuorempi opiskelija näyttää katuvan kiukutteluaan. Ihan oikeutettua, jos minulta kysytään. Katson tyttöä hieman ärtyneesti. Professorin toimista en enää välitä. Jos hän syyttäisi minua jostakin, niin selvittäisin kyllä tieni ulos siitä. Olen tehnyt niin ennenkin, ei täällä voisi olla niin erilaista. Tyttö mutisee jotakin anteeksipyynnön tapaista, mutta en kuule sitä kunnolla. Ihan sama.
Ähh, ihan sama. "Unohda. Mutta älä luule, että unohdan tämän" totean tytölle. Ei minulla ole niin väliä. Vilkaisen vielä opettajaa. Koska tämä ei näytä silmääni siltä, että aikoisi estää lähtöäni. Kävelen muutaman muun jatko-opiskelijan seuraan, joiden joukkoon on liittynyt myös pari seitsemäsluokkalaista. "Äläkä tule uudelleen valittamaan, okei?"
Kävelen pois paikalta. En anna tuon pienen välikohtauksen pilata päivääni, joka on kokonaisuudessaan ollut hyvä. Nauran jollekin kaverini kertomalle jutulle. Käännyn vielä taakse katsomaan, onko professori jäänyt puhuttelemaan nuorempaa tyttöä. En edes keskity siihen, ennenkuin käännyn takaisin. Jätän tuon välikohtauksen nyt taakseni. Se ei saisi pilata loppupäivää tai loppuviikkoa!
// Minun osaltani peli tosiaan on tässä. Isot kiitokset peliseurasta, oli oikein kiva pelata! //
